Tutustuminen vaikeimman kautta... //Debbie//


Metsästä löytyy sieltä täältä jyrkkiä ja loivempiakin kallioita. Kalliot ovat vaarallinen paikka, varsinkin sateella. Osa kallioista tulee myös kovin arvaamattomasti vastaan metsässä, joten liikuthan varovaisesti! Varsinkin pohjoisempaan mentäessä kallioita ja kukkuloita alkaa olla yhä enemmän ja enemmän, puhumattakaan maahalkeamista...

Valvoja: Crimson

Viesti Ke Loka 05, 2011 10:14

Lolisa

Loli vetäisi huppunsa päästä ja levitti hiuksensa nopeasti korviensa eteen. Sitten tämä avasi suunsa ja kallisti päätään tuijottaen miestä. Tyttö mollasi oikein kunnolla tätä ja katsoi kun tämä otti kiven ja lähti juoksemaan karhua kohti. Ja tämä luulee minua huonoksi? ja itseä minua paremmaksi, kun uskaltaa oikein kivellä mennä karhua kohti, jessus.. tyttö tuumi ja vetäisi miekkansa esiin, nyt tämä vaati toistakin miekkaansa ja aikoi sen saada. Ensin tytön tarvitsisi vain ottaa karhu pois edestä, hienoa. Loli lähti juoksemaan karhua kohti ja piti miekkaa tätä kohti. Karhu koitti huitoa tyttöä pois ja osuikin pari kertaa hipaisemalla. Tosin oli todella lähellä että tyttö ei lentänyt tämän huitaisusta rotkoon. Loli lävisti karhun paksun ihon miekallansa ja vetäisi voimalla miekan pois karhusta. Veri levisi miekkaa pitkin Lolin käteen. sitten Loli etsi katsellaan miehen ja katsoi mitä tämä puuhasi. " Mennäänkö?" Loli kysyi samalla väistäen karhun huitaisua. Samalla Loli osoitti katseellaan että haluaisi pois karhun kynsistä. Sitkeä kun tämä oli, niin oli todellakin vaikeaa tappaa sitä, mutta pakoon olisi helppo mennä kun karhu päästäisi ulos tien kohta, joskus..

Viesti To Loka 06, 2011 4:53

Frederic

Mies tajusi pian, että kiven kanssa tappeleminen oli liian vaikeaa. Kun nainen ehdotti lähtemistä, mies ei pannut vastaan, mutta karhun "sylistä" oli hyvin vaikea lähteä mihinkään, sillä, jos hän nyt päästäisi irti nallen karvapeitteestä, peto luultavasti syöksisi hänet kuiluun hetkessä. Joten Fred tarrautuikin karhun mahapuolella oleviin karvoihin, eikä nallukka päässytkään lyömään häntä siitä. Kuitenkin karhun laskeutuessaan neljälle jalalle, Fred tipahti maahan selälleen ja hän kierähti karhun alta nopeasti lähemmäs naista.

//lyhkänen//

Viesti To Loka 06, 2011 9:35

Lolisa

Loli katsoi kun mies kieri maata pitkin, mutta joutui kääntämään sitten katseensa taas karhuun kun tämä kääntyi Lolia kohti. Loli iski pari kertaa miekallaan siihen ja meni sitten miehen eteen. " Nousisitko, edes hetkeksi." Loli virnista ja naurahti lyhkäsesti. Sitten tämä taas huitoi miekallaan karhua. Nyt kun tämä oli neljällä jalallaan se siirtyi hieman niin että oli pieni pako tie. " Hei katsos tuonne.." Loli sanoi osoittaen rakoa joka oli karhusta katsottuna oikealla puolella. Loli väisti karhun pienen käpälän huitaisun. Nyt Lolin pitäisi mennä, ja niin tämä menikin. Loli otti nopean juoksun ja tähtäsi koloa kohti. Se onnistui, nyt Loli oli karhun takana. Tyttö haki miekkaansa katseellaan. Se oli karhun toisella reunalla. Loli meni juosten sinne ja sieppasi miekan. Tämä oli liiankin helppoa, olisi luullut olevan sen vaikeampaa. Tosin mies oli vielä karhun edessä, oli tytön "velvollisuus" auttaa tätä. Loli huitaisi toisella miekallaan karhun oikeaa takajalkaa, ja miekka upposi syvälle jalkaa, osui luuhun. Mutta sen läpi ei mennyt. Lolin voimat olivat vielä hyvällä tasolla, mutta käsi alkoi käydä rasitteeksi. Loli hakkasi karhua miekoillaan vähän joka puolelle karhua.

Viesti Pe Loka 07, 2011 6:27

Frederic

Nainen oli päässyt toiselle puolelle ja jättänyt miehen yksin selvitymään karhusta, mutta onneksi Fred näki toisen syöksyvän miekalleen ja rupeavan hutiloimaan karhua sillä. Yhtäkkiä karhu päästi tuskan karjaisun ja kaatui velttona maahan. Nainen oli juuri tappanut karhun ja Fred pystyi vain kävelemään karhun ohi naisen luo. Vasta karhun kuoltua mies tajusi, kuinka poikki hän olikaan ja yhä puristaen veristä kiveä kädessään hän tajusi, myös vuotavansa verta.
Hengästyneenä hän pudotti kiven maahan ja olisi itsekin tahtonut vain rojahtaa kiven viereen.
"Oletko kunnossa?" Fred kysyi naiselta ja vilkaisi karhun raatoa ja sen jälkeen nostaen katseensa naisen kasvoihin.
"Olet taitava miekan käsittelijä." Fred lisäsi vinosti hymyillen. Hän oli hieman pyörällä tapahtumien kulusta.
"Ai niin, olen Frederic Huntter." Mis sanoi ja ojensi verisen kätensä kohti naista. Sormen päästä tipahti veripisara ja se löysi tiensä kalliosta, johon se iskeytyi muuttuen pieneksi lätäköksi.

Viesti Su Loka 09, 2011 11:41

Lolisa

Loli katsoi kun mies tuli puhelemaan sun muuta. " Olen kunnossa.. Melkein." nainen sanoi ja vilkaisi kättään. Siihen kirpaisi, mutta nainen halusi näyttää vavalta miehen silmissä. "Ja kyllä, olen taitava, johtuu isästä tai no suvustani. Olen puoliksi soturi.." Nainen jätti sanansa kesken kun tajusi että melkein paljasti itsensä. " Isäni on soturi ja opin häneltä kaiken, tai no se on verissä.." Loli koitti korjata sanojaan. " Lolisa, sen enempää sinun ei tarvikkaan tietää minusta.." Loli katsoi miehen kättä joka ojentui naista kohti. Loli ei kuitenkaan vastannut kättelyyn, halusi olla töykeä.. Loli kosketti hiuksiaan korvien kohdilta; hiukset olivat pysyneet korvien edessä. Loli vetäsi kuitenkin huppunsa päähän ja käänsi katseensa mieheen. " Olet itse hyä kiven käyttäjä.."Loli virnisti ja käänsi katseensa karhuun. Se lötkötti maassa liikahtamatta, se oli kuollut. Loli halusi kuitenkin varmistaa sen ja heilautti kumpaakin miekkaa iskien ne sydämmen kohtaan.

Viesti Ti Loka 11, 2011 4:59

Frederic

"Soturi..." Fred toisti toinen kulma hieman koholla. "Itse olen vain tavan tallajan verta täynnä." Fred sanoi silmiään pyöräyttäen, mutta silti hymyillen. Hän jätti tarkoituksella kertomatta oikeasta menneisyydestään, koska se ei tuntunut tärkeältä juuri sillä hetkellä.
Naisen kieltäytyessä kättelemästä, Fred tunsi siitä jotain huvittuneisuutta, mutta hän piti suunsa kiinni ja hymynsä tavallisena.
"Enpä nyt tiedä, ensimmäisiä kertoja, kun koetan jotain kivellä tappaa." Fred sanoi hymyillen naisen toiselle kommentille. Nainen lähti kohti karhua ja mies käännähti kuullessaan ikävän ruksahduksen omaisen äänen. Se tuli miekoista, jotka upposivat karhun paksun nahan läpi ja löysivät tiensä sen sydämeen.
"Saanen kysyä, mitä oikein teit täällä päin?" Fred kysyi hieman uteliaisuuttaan, vaikka ei irroittanutkaan katsettaan karhusta ja verilätäköstä, jonka päällä se makasi. Lopulta miehen oli pakko laskeutua istumaan, koska häntä pyörrytti niin paljon.

Viesti Ke Loka 12, 2011 3:44

lolisa

" Olen siellä sun täällä, missä sattuu yleensä. Minä kiertelen kaikkia paikkoja ja etsin aina jotain.. Jotain mikä yllättää, jotain hienoa, mutta en itsekkään tiedä mitä se on. Se löytyy vielä joskus." Loli keksi tarinaa, joka kuulostikin aika hienolta. Toivoa kuitenkin voi että mies ei ole koskaan nähnyt lolisaa esiintymässä baarissa tai kadulla. Mies voisi tunnistaa naisen, joka on kyllä harvinaista, mutta silti. Lolisa repäisi mieekansa irti ja katsoi toista niistä. Se oli punainen, veren värjäämä. Loli saisi sen helposti puhtaaksi, mutta mies ei saisi nähdä. Loli varmisti että oli selin mieheen ja nosti miekkansa osoittamaan ylös niin että sen kärki ei ylittänyt päätä. Sitten Loli sanoi jotain omituisilla sanoillaan jotka eivät kuuluneet oikeastaan yhtään, Sitten tyttö laittoi miekkansa paikalleen ja teki toiselle samoin, puhdisti ja laittoi pois. Loli kääntyi mieheen. " Sinä olet varmaan metsästäjä? Seurasit varmaan siis tätä karhua metsästä tänne?" Loli sijoitti sanan 'varmaan' jotta voisi huijata että muka arvailisi. Tosissaan Lolihan tiesi sen katsottuaan miestä silmiin. Loli katsoi kenkiään joiden ympärillä oli punaiseksi värjääntynyt maa, maa joka imi värin ja veren itseensä. Lolin pitäisi esittääm olenvansa ihminen, tyttö ei saisi sanoa mitään haltiaan viittavaa.

Viesti To Loka 13, 2011 6:14

Frederic

Naisen käännyttyä toisinpäin, tutkaillen miekkaansa, Fred köytti ajan hyväkseen ja asetti kätensä polviensa päälle ja laspi päätään hieman alemmsa, tämä auttoi hänen heikostukseensa, jota hän ei suuremmin naiselle kehdannut näyttää.
Kun nainen lopulta kääntyi takaisin mieheen päin, Fred venyttäytyi pittuuteensa ja hymyili naiselle. Samassa nainen päästikin huuliensa välistä nuo "veikkauksensa", jotka saivat miehehn hieman ymmälleen, miten toinen tiesi niin paljon hänestä, vaikka olihan lauseiden välissä sanoja "varmaan", mutta ei ollut normaalia veikata noin lähelle oikeaa, varsinkin kun asiasta ei oltu puhuttu. Kuitenkin Fred päätti jättää asian suuremmin sitä miettien, ehkä toinen oli vain joku ihme näkijä tai hyvä arvaamaan.
"Joo, metsästäjähän minä, vaikken suuremmin sitä halua. Ja tosiaan metsästä tuota kontiota jahtasin." Fred sanoi vinosti hymyillen.

//oikeastaan hänhän ei sitä metsätä jahdannut, mutta koska olimme niin sopineet, niin hän nyt sai niin tehdä, ettei Fred yhtäkkiä sano, ettei olekaan ja sitten Lolisa on ihan ööö... fiilksellä. Jos nyt tajusti mitä tarkoitin.//

Viesti To Loka 13, 2011 6:53

Lolisa

Loli katsoi miestä hymyillen ja jatkoi miettimisiään. Lolisa tosissaan toivoi, että mies ei luule, että tyttö on jahdannut koko ajan tätä. lolisa huomasi miten oudoksuvalta mies näytti, miettien kai sitä mistä tyttö tiesi että oli jahdannut karhua. " Arvailin vaan, ku mainitsit jossain välissä että jostakin sinunkin on rahaa saada, ja arvelin että karhu on tullut metsästä, tietenkin.." Lolisa koitti avuttomana selittää miten muka arvasi jotenkin oikein. Loli katsoi miestä, kalpealta tämä näytti, ehkä oksettava olo tai väsymys? Loli ei siitä sen kummemmin välittänyt. " Kenelle metsästät? jollekkin arvonimelle, jolla on sinulle tarpeeksi rahaa?" Loli virnuili ja valkoiset hampaat näkyivät hupunpimeydestä. " Meneekö tämäkin sille tyypille kenelle metsästät?" Loli katsoi karhua joka oli punaisen veriläikän keskellä. Tyttö sai kylmätväreet ja käänsi katseensa pois ruumiista. Sitten silmät katsoivat taivaaseen, silmät olivat hetken pienet viirut mutta muuttivat taas muotoaan suuriksi. " Yllättävän hyvä ilma.." Loli oli jo ihan sekaisin kun rupesi puhumaan säästä. " Tai no.. ei mitään." Loli naurahti oudosti oudoilleen jutuilleen. Tyttöä huippasi pikkuisen, saattoi johtua yllättävästä päivä suunnitelman vaihdosta. Lolisa laittoi vasemman kätensä silmilleen ja otti sen pois hieman ravistaen päätään ja avaten silmänsä. Huppu valui hieman alas päin joten loli nosti sitä, oli outo tunne, sellainen mitä Lolisa ei ole tuntenut..

//Meenasin ruveta kirjottamaan et; On yllättävän hyvä sää, päin vastainen mitä sääuutisissa sanottin -.-' ::D

Viesti Ma Loka 17, 2011 8:30

Frederic

Loppujen lopuksi mies ei saanut enää selvää mistä nainen selitti.
"Oletko aivan kunnossa, ethän saanut aivotärähdystä?" Fred kysyi kulmat hieman kurtussa huolehtien ja astui pienesti eteenpäin katsoen naista silmiin.
"Ja karhu luultavasti menee yhdelle kaukaiselle kreivielle, jolle lihaa kuskaan, joka sunnuntai." Fred sanoi kohauttaen hieman olkiaan ja tarkasteli vieläkin naista.
"Oletko selvän-näkijä? Osaatko lukea ajatuksia vai mistä tiedät kaiken tämän?" Fred lopulta kysyi suu hieman mutrussa.
"Et olisi arvannut noin hyvin..." Fred sanoi hieman ahdistelevasti ja astui taas lähemmäs naista, hän aikoi pusertaa totuuden ulos toisesta, mitä se sitten vaatisikin.

Viesti Ti Loka 18, 2011 9:31

Lolisa

Loli katsoi kun toinen astui lähemmäs. Mitä se tulee ahdistelemaan... Loli mietti vaikka hyvin tiesikin että oli täysi syy miksi epäillä näin hyvää arvailijaa. Lolin olisi pakko keksiä teko syy, tai jotain mikä päästäisi tytön pälkähästä. Loli mietti ja mietti, mitään tämän ajatuksiin ei ilmaantunut, kaikki järki oli karannut.
Loli kipristeli kipeää kättään jonkunverran ja koitti miettiä. Oli heikko tunne, vertavuosi liikaa ehkä heikko olo tuli siitä?
Lolisa katsoi haavansa ja keksi. Vai olisiko se hyvä ajatus? Mitä jos toinen ei kerkeisi väistääkkään, ja saisi vielä isomman haavan? No jotain oli keksittävä.
Loli vetäisi ehjällä kädellään toisen puolen miekan esiin. Kuului ilmaa viistävä ääni ja valo heijastui heti leveään miekkaan. Loli teki päätöksensä ja nosti vaivalla miekan ylemmäs ja pyöräytti sitä kerran ympäri ja osottautui sitten miestä kohti. "Olen pahoillani, mutta et saa udella liikaa.." Loli sanoi hieman surullisesti, mutta viekkaasti. Sitten Loli otti miekkaansa hyvän otteen ja heilautti sit miestä kohti. Ensimmäisen kerran niin että ei ollut edes tarkoitus osua, eihän se sitten osunutkaan, se oli ikään kuin varoitus: Isken kohta uudelleen. Sitten Loli sen tekikin, tyttö vetäisi miekkansa oikealta vasemmalle ja toivoi suurimmaksi osakseen että se ei osunut mieheen..

//En nyt oo varma mitä kirjotin mutt jos se Fred satuittas nyt sitte sitä Lolia ja mun seuraavassa Loli lähtis nii saatais tähän The end? :D

Viesti To Loka 20, 2011 3:57

Frederic

Fred katsoi hieman ihmeissään, mutta varoovaisena naisen vetäessä miekkansa esiin, huitaisu, joka hipoi hänen ihoaan oli selvästi varoitus. Fred osasi jo odottaa seuraavaa iskua, joten hän ei ollut yhtään yllättynyt, kun seuraava isku tulikin oikealta häntä kohti. Mies osasi sentään väsitää, vaikka tekikin sen viimetipassa. Meikka sivailsi hänen paitaansa viillon.
"Oletko hullu?" Fred kivahti ihmeissän, äsken vielä niin mukava tyttö olikin muuttunut kovinkin oudoksi ja salailevaksi. Samassa mies syöksyikin kohti naista, mitään varoittamatta hän vain heitti veitsensä kohti naista, vaikka tuntuihan se tyhmältä tuollalailla heitellä terä-aseita naisia kohtaan. Toisaalta hänhän tämän oli aloittanut.

Viesti La Loka 22, 2011 6:45

Lolisa

Loli kuuli vain miehen kysymyksen. " En, haluavan vain että et utele liikaa.." Loli sanoi toiselle ja huomsi miten puukko läheni koko ajan. Loli oli tällä kertaa hidasälyinen ja katsoi kun puukko läheni. Aivot löivät tyhjää, kun Loli koitti miettiä, että mitä tekisi.
Loli seisoi hetken paikallaan, alle sekunnin ja tajusi sitten vasta väistää. Oli kuitenkin liian myöhäistä, kun Loli lähti liikkumaan niin kyllä tyttö vältti suoran osumisen, mutta puukko osui olkapäähän joka oli jo haavoittunut.
Loli kaatui maahan istualleen ja nojasi ehjällä kädellään maassa, kun toinen oli sylissään. Miekka oli tippunut pienen matkan päähän. Lolisa koitti tasoittaa tasapainoaan kun otti tuki käden pois maasta irti. Lolisa pakotti itsensä katsomaan kättään jossa oli nyt puukko törröttämässä. Lolisa sulki silmänsä kivusta ja kesti hetken ennen kun avasi silmänsä. Nyt Lolisa käänsi päänsä haavaa kohti ja katse osui puukkoon joka oli uponnut käteen.
Loli sulki silmänsä puristaen niitä kivusta. Yksi kyynel vierähti poskelle. Lolisa avasi silmänsä uudelleen ja otti puukosta kiinni kädellään. Kovasti tyttö nykäisi siitä ja se irtosi Loli heitti sen miehen eteen maahan. Vilkaisi tämä pikkusenkin tuomitsevasti miestä ja alkoi hivuttautua miekkaansa kohti. Tyttö veti kädellään itseään kohti miekkaa. Nyt Loli tarrasi miekkaansa ja pallo pyöri nyt kovemmin. Lolisa nosti itseään pikkuhiljaa ja oli nyt melkein seisaallaan. Lolisa löi miekan kärjenmaahan ja otti siitä tukea noustakseen. Lolisa nosti päänsä ja sottaiset hiukset heilahtivat. Huppu tippui, mutta Loli antoi sen olla alhaalla. Olihan tyttö taistelun itse aloittanut, mutta kun aivot ei keksineet muuta kuin lyödä sellaisessa tilanteessa. Lolisa nosti miekkansa ylös ja oli valmius asennossa lyödäkseen miestä. Onneksi Lolisa hallitsi himonsa lyödä ja laittoi miekan huotraansa. Lolisa nosti kulmiaan pilkatakseen katseellaan. " Ole onnellinen että en tapa sinua, utelit liikaa, mutta olenhan soturihaltijan tytär." Lolisa sanoi synkällä äänellä ja heilautti hiuksiaan niin että korvatkin näkyivät. Sitten Lolisa kääntyi sivuittain että ne näkyisivät vieläkin paremmin. Hetken päästä Lolisa kuitenkin vetäisi hupun päähän ja lähti juoksemaan pois päin pitäen kipeästä kädestään kiinni. Pari pomppua ja haltiatyttönen oli jo kummun takana.Heippa..

//Tää on nyt mun osalta loppu ja kiitti seurasta, mukavaa oli ^^JAtketaan joskus samoilla hahmoilla :)
Edellinen

Paluu Kalliot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia