Enkeliä et ole nähnytkään||Ventus


Metsästä löytyy sieltä täältä jyrkkiä ja loivempiakin kallioita. Kalliot ovat vaarallinen paikka, varsinkin sateella. Osa kallioista tulee myös kovin arvaamattomasti vastaan metsässä, joten liikuthan varovaisesti! Varsinkin pohjoisempaan mentäessä kallioita ja kukkuloita alkaa olla yhä enemmän ja enemmän, puhumattakaan maahalkeamista...

Valvoja: Crimson

Viesti To Helmi 02, 2012 8:53

~ Tenshi ~

Nainen nyökkäsi toiselle pienesti ja lähti seuraamaan toista. Hän toi siipensä taas esiin ja lähti lentoon pari sekunttia myöhemmin kuin veljensä. Puoliverinen demoni lensi veljensä vierellä ja vilkuili tuota aina välillä kaapunsa mustan hupun alta. Hän laskeutui maahan, heidän mökkinsä eteen ja asteli veljen perässä sisälle. Tuo otti kaavun pois päältään ja asetti sen naulakkoon. Siinä oli vieläkin repeytymät, jotka tulivat kun nainen työnsi siipensä ulos, lähtiessään etsimään veljeään. Hän veti siipensä pois näkyvistä ja käänsi katseensa mieheen, joka oli horjahtanut sohvalle ja nukahtanut melkein heti. Tenshi huokaisi pienesti ja sulki silmänsä hetkeksi aikaa. Pian hän kuitenkin avasi ne ja käveli veljensä luokse. Tuo katsoi toista hetken aikaa, ennen kuin käveli pieneen keittiöön ja kasteli liinan. Hän käveli takaisin veljensä luokse ja asetti taitetun liinan tuon otsalle. Nainen huokaisi taas ja veti tuolin sohvan eteen. Hän istui sille ja käänsi katseensa seinälle jossa roikkui vielä muutama taulu, jotka tuskin nekään hirveän ehjiltä näyttäneet. Tenshi käänsi katseensa maassa olevaan maskiin ja nosti sen. Tuo nousi ja käveli kaavun luokse, joka oltiin laitettu tuolille. Hän otti senkin ja asetti sen naulakkoon oman kaapunsa viereen. Nainen asetti maskin kasvoilleen ja käveli kokovartalopeilin luokse. Hän hymyili pienesti ja asetti maskin sitten pöydälle. Tenshi käveli takaisin Terrethin luokse ja otti liinan tuon otsalta. Hän kävi kastelemassa sen ja laittoi sen takaisin veljensä otsalle.

Nya

Viesti Pe Helmi 03, 2012 1:10

Terreth

Sumuista, kylmää ja hiljaista. Terreth katseli hiljaa ympärilleen. Missä hän oli? Mikä tämä paikka oli? Mies käveli ympäri yrittäen nähdä jotakin. "Tenshi?" Punapää huusi, muttei vastausta kuulunut. Äkkiä maisema muuttui. Vihreät niityt täynnä kauniita kukkasia, sitten se lähti roihuamaan. Terreth perääntyi, hän näytti järkyttyneeltä. Mitä tämä oli? Puoliverinen yritti lentää, muttei voinut, hänen korunsa oli kadonnut. Liekit tavoittelivat miestä. Puoliverinn lähti juoksemaan. Pakokauhu valtasi hänet. "Tenshi!" Hän huusi ja yritti juosta karkuun. Äkkiä hänen eteensä ilmestyi hänen isänsä julmat kasvot. "Kuole!" hahmo karjui. Liekit takoivat hänen selkäänsä saivat kiinni ja nielaisivat. "Eih! Ei!" Terreth huusi kaikuvasti. Liekit tuntuivat todellisilta ne sattuivat. Kipu oli sisäistä miehen tuskaa.

Puoliverisen silmät rävähtuvät auki hän haukkoi henkeä. Terreth tärisi, hän tuijotti eteensä, tajuamatta missä oli. Mies rojahti lopulta takaisin makaamaan. Silmät suljettuina, hän näytti paljon tuskaisemmalta. "...Älä..." Puoliverinen supisi, kylmä hiki valui pitkin kasvoja. Hengitys oli tiheää ja uusi uni oli entistä rauhattomampaa. Yleensä Terreth ei edes nukkunut, painajaisten takia. Hän oli taas nähnyt niitä, niitä tuli vielä lisääkin. Punapää nukkui nyt, hieman väänellen, kylmähiki valuen. Rauhatonta untaan.

Viesti Pe Helmi 03, 2012 3:24

~ Tenshi ~

Nainen istui hiljaa tuolilla, sohvan vierellä ja katsoi toista hiljaa. Isoveli liikkui aina välillä ja päästeli suustaan pieniä tuskan ääniä. Puoliverinen demoni puri hieman alahuultaan ja otti veljensä kädestä kiinni. Toinen näki selvästi painajaista. Kohta tuo kuitenkin räväytti silmänsä auki ja nousi nopeasti istumaan. Tenshi päästi toisen kädestä irti ja otti maahan pudonnen liinan. Hän nousi ylös ja käveli keittiöön. Tuo kasteli liinan uudestaan ja käveli veljensä luokse.
"Rauhoitu", tuo sanoi hiljaa ja asetti liinan takaisin tuon otsalle.
Tenshi otti taas tuon kädestä kiinni ja silitteli tuon kämmenselkää hiljaa. Hän huokaisi pienesti ja kallisti hieman päätään. Toinen kärsi selvästi.
"Yrittäisit unohtaa hänet. Siitä on jo niin monta vuotta", hän sanoi ja katsoi toista.
Tuo ei kuitenkaan näyttänyt kuuntelevan. Veli taisi nukahtaa uudestaan. Tenshi huokaisi ja katsoi toista hiljaa. Ehkä olisi kyllä parempi, ettei toinen kuullut äskeistä. Ei hän ymmärtäisi.

Nya

Viesti Ma Helmi 06, 2012 11:54

Terreth

"En pysty... Ei sitä vain unohdeta traumojaan. Ne ovat tunne tiloja.." Terreth mumisi silmät kiinni. Hän oli vaikuttanut nukkuvan, mutta olikin ollut koko ajan hereillä. Punapään silmät raottuivat ja punaiset kirkaat silmät tuijottivat nyt sisartaan. "Sinä et ymmärrä minua. Vaikka miten yrittäisit se ei tule onnistumaan. Et tunne niin kuin minä, et ajattele samalla tavalla." Terreth sanoi lasittunein silmin. Lopulta mies käänsi kylkea ja tuijotti hiljaisena sohjan nojaa.
"Minä en vain voi unohtaa tuosta vain. Minä oli perheemme häpeä... Isälle. Sinut hän hyväksy, äidistä en tiedä. Kummatkaan eivät välitä." Puoliverinen murahti ja nipusti silmänsä tiukasti kiinni.

Lopulta punapää nousi, mulkkasi sohvaa. Hän poimi lattialta liinan jaei sen pois.ies itahti sisarensa eteen. "Olet rakas, muttet vain ymmärrä."Terreth sanoi lopulta ja rapsutti niskaansa.
Mies puhui yleiseti tylyä kieltään, eikä koskan lausunut rakkauden sanoja.

Viesti Ti Helmi 07, 2012 3:54

~ Tenshi ~

Toinen siis oli kuullut hänet. Nainen huokaisi pienesti ja katsoi veljeään hiljaa. Hän käänsi katseensa pois tuosta ja kallisti päätään pari senttiä. Toinen sanoi ettei puoliverinen ymmärtänyt häntä ja käänsi tälle sitten selkänsä. Tenshi pudisti päätään pienesti, muttei vastannut toiselle mitään. Hän vain katsoi jonnekkin sivulle ja piteli päätään hieman kallellaan.
"Äiti kyllä välitti sinusta paljon. Ei hän sinua muuten olisi hänne tuonut", tuo sanoi ja käänsi katseensa miheen, jonka selkä oli edelleen tähän päin käännetty.
"He olivat vain sellaisia.. Ei sille voi mitään", tuo jatkoi ja puri poskensa sisäpintaa hiljaa.
Toinen nousi ylös ja vei maahan pudonneen liinan pois. Tuo istahti sitten tämän eteen. Tyttö hymyili hieman vinosti ja kallisti taas päätään. Nainen asettui tuolilta toisen viereen sohavalle istumaan ja halasi tuota hymyillen. Tenshi painoi päänsä toisen olkapäähän ja mutristi hieman alahuultaan.

Nya

Viesti Ke Helmi 08, 2012 11:00

Terreth

Mies työnsi sisarensa kauemmaksi. "Älä jaksa halata minua. Tiedät etten pidä siitä." Punapää puri huultaan ja nousi ylös. Hän katseli ulos talosta ja murjotti. Sitten hän syöksyi ulos ja huusi ihan raivona: "Miksi maailman pitää olla näin helvetin hankala?!" Terreth tuli sisälle ja vetihenkeä hyvin hitaasti. Hänn katseensa oli rauhallinen ja arvioiva, puoliverinen istahti takaisin sisarensa viereen. Häen punaisetlasittuneet silmänsä tuijottivat mykkänä eteen.

Sitten hän nojautui taakse päin ja päästi ison huokauksen suustaan. "Vihaan tätä!" Terreth mutii ja katsoi sitten sisareensa. "Olemmeko edes oikeita sisaruksia?" ilkikurinen ilme häipyi hiljalleen punapään kasvoilta. Hän halusi nyt valitettavasti loukata jotakin ja jotenkin.
Puoliverinen nousi taas ylös, hän rampasi edestakaisin lattialla murjottaen. Mutisten ja stressaantuen. Terreth oli kuin villipeto häkissään.

Viesti Ke Helmi 15, 2012 5:10

~ Tenshi ~

Nainen hymähti pienesti, vaikka toinen työnsikin hänet pois. Hän käänsi katseensa eteensä ja asetti rauhallisesti oikean jalkansa vaseman jalkansa päälle ristiin. Hän mutristi pienesti huuliaan, kun toinen ryntäsi ulos ja karjui siellä jotain. Puoliverinen pudisti päätään itsekseen ja huokaisi pienesti. Hän tuijotti hetken aikaa eteensä, ennen kuin käänsi katseensa veljeensä, joka istui takaisin hänen vierelleen. Hän hymyili toiselle hieman vinosti ja kallisti hieman päätään. Kuitenkin kuullessaan mitä toinen sanoi, naisen hymy hyytyi ja tuo käänsi katseensa maahan. Hän nousi itsekkin ylös ja käveli veljensä eteen niin, että tuon oli pakko pysähtyä. Hän tuijotti veljeään hetken aikaa, ennen kuin nosti oikean kätensä ylös ja löi kämmenellään Terrethiä poskelle. Tenshi katsoi toista hetken aikaa ja juoksi sitten ovelle. Hän nappasi kaapunsa ja puki sen, juosten sitten pää painuksissa pois mökistä. Tuo työnsi siipensä esiin ja lähti lentoon. Nainen lensi hetken aikaa, ennen kuin pysähtyi ja laskeutui istumaan lumiselle kalliolle.

Nya

Viesti To Helmi 16, 2012 11:48

Terreth

Mies sai lyönnin poskelleen. Eikä punapää olisikaan odottanut muuta. Hän jäi hiljaisena tuijottelemaan, kun Tenshi juoksi pois. Terreth nosti kätensä hitaasti punoittavalle poskelle. "Auts..." puoliverinen mutisi ja huokaisi ärsyyntyneesti. Että tyttö voi olla noin herkkä. Terreth lähti kävelemään rauhallisesti ulos ovesta. Hän kuunteli hiljaa tuulen huminaa. Sisar taisi itkeä, no hän oli loukannut tätä melko pahasti. Punapää ei jaksanut lentää, joten hän lähti kävelemään rauhallisesti kohti kallioille. "Tenshiiiih!!" Terreth nurisi huutaen. "Älä jaksa!!" Mies nojasi hetken puuhun ja ärisi siinä, kuin mikä tahansa eläin.

Punapää näki lopulta sisarensa istuvan kalliolla. "Tenshi..." Tämä mutisi lähestyen sisartaan. Terreth istahti tämän viereen ja vastahakoisesti halasi Tenshiä. "Lopeta jo sureminen.. En jaksa katsoa kun sinä kärsit. Minä saan ainut täällä jok kärsii täällä, meidän perheessämme." Terreth supisi siarensa korvaan enemmän ilmoituksen apaisena, kuin lohdutuksen sanoina. Puoliverinen ei vain osannut lohduttaa surkuttelijoita.

Viesti Pe Helmi 17, 2012 4:28

~ Tenshi ~

Toinen päätti sitten istua naisen viereen ja halatakkin tuota, vaikka oli juuri loukannut naista sanomalla, että ovatkohan he sittenkään sisaruksia. Tosin ei puoliverinen voi hirveän kauaa olla vihainen. Ei varsinkaan veljelleen, vaikka tuo osasikin olla välillä hirveä. Esimerkiksi nyt. Nainen otti toisella kädellään huppunsa pois päästään ja löi sitten samalla kädellä uudestaan toista poskelle, tällä kertaa hiljempaa. Tenshi hymähti kuitenkin pienesti ja halasi toista tiukasti.
"Ole hiljaa senkin apina", hän sanoi ja naurahti pienesti.
Nainen painoi päänsä toisen olkapäähän ja sulki pienesti hymyillen silmänsä. Hän ei ollutkaan pitkään aikaan halannut toista kunnolla. Veli olikin välillä niin lapsellinen, ettei halit oikein kelvanneet. Onneksi Tenshi sai silti joskus jopa väkisinkin haleja toiselta.

Nya

Viesti Ma Helmi 20, 2012 11:52

Terreth

Mies kuunteli toisen hengitystä, hiljaista ja rauhallista, kun äkkiä tämä puristi toisen tiukasti syleilyynsä. Punapää säpsähti hieman, hän tyytyi kuitenkin vain olemaan tässä. Äkkiä puoliverinen sai uuden läpsäisyn poskelleen. Sitä Terreth ei ymmärtänyt. "Miksi sinun täytyy läpsiä koko ajan?!" Puoliverinen huudahti ja riuhtaisi itsensä irti toisen halista. ...Senkin apina... Punapää kuuli ja se oli viimeinen pisara hänen hermoilleen. "Miksi sinun on aina pakko läpsiä minua ja haukkua kun ehdit!? Onko se sinusta mukavaa!" Terreth huudahti. Aurinko paistoi juuri sillä hetkellä hänen maskittomille kasvoilleen. Mies kalpeni hetkessä. Hän meni kallioita vasten, valuen sitä pitkin alas maahan. Varjossa hän kyyristyi kuin pieni panikkiin mennyt läin. Kädet suojasivat päätä ja koko keho tärisi.

"Lopeta! Lopeta! Älä tee sitä! Älä lyö minua! Älä! Älä! Älä!! ISÄ!!" Terreth huusi täristen kauttaaltaan. Tuskaisena. Vällillä hän tosiaan näki isänsä olemuksen, hänen kasvonsa ja vihansa Tenshissä. Olihan sisar demoni. Hän pelkäsi välliä omaa sisartaan. Siotten tuli hiljaista. Puoliverinen ei päästänyt minkäänlaisia ääniä. Oli liian hiljaista, epäilyttävän hiljaista.

Viesti Pe Helmi 24, 2012 1:21

~ Tenshi ~

Toinen huusi sisarelleen ja riuhtaisi itsensä irti halista. Ja huusi uudelleen. Nainen räpytti hetken aikaa kummissaan silmiään, ennen kuin nousi vihaisena ylös ja laittoi kätensä vyötärölleen.
"Luuletko että pidän siitä kun haukun sinua?! Tai kun lyön sinua?! Sinä itse kerjäät sitä olemalla tuollainen! Enkä minä edes ole tehnyt sitä pitkään aikaan! En edes tee sitä melkein koskaan!", tuo huusi takaisin ja puristi vyötäröllään olevat kätensä nyrkkiin.
Hän kuitenkin rauhoittui hieman, koska suuttuminen, huutaminen, haukkuminen ja lyöminen eivät todellakaan olleet edes hänen tapaistaan. Veli meni kalliota vasten ja liukui alas. Tenshi päästi kätensä vyötäröltään sivuilleen ja huokaisi pienesti. Hän meni istumaan kalliolle ja liukui sitä pitkin veljensä luokse. Nainen suoristi hamettaan ja kaapuaan hieman ja meni sitten polvilleen veljensä viereen. Hän silitti toisen hiuksia hetken aikaa, ennen kuin vetäytyi hieman toisen alkaessa huutamaan. Kun huudot loppuivat Tenshi kietoi kätensä tiukasti toisen ympärille ja silitteli edelleen tuon hiuksia.
"Rauhoitu Terreth..", tuo kuiskasi miehen korvaan.

Nya

Viesti Pe Helmi 24, 2012 4:37

Terreth

Mies ei suurin piirtein välittänyt toisen silittelystä, mutta se tuntui kuin äidin kädeltä, hänen läsnä ololtaan. "Tule pöhkö tänne...!" Terreth sanoi ja vetäisi sisarensa syliinsa puristaen hänet lämpimään syleilyyn.
Puoliverinen hymyili hiljaa, niin huomaamaton hymy kasvoillaan, lähes neutraali ilma, mutta kuitenkin hymy. "Kiitos, että olet tukenani. Tenshi." Punapää sanoi hiljaa puristaen toista hieman enemmän lähemmäs. Siinä hän pysyi kauan tuossa asennossa hiljaisena.
"Lähdetään kotiin..." Puoliverinen puuskahti lopulta hymyillen.

//Kiitos ropesta, se oli sitten tässä. Nähdään koulussa Ventus!! Ellet sä sitte ole kipee

Viesti Pe Helmi 24, 2012 4:50

~ Tenshi ~

Nainen ihmetteli hieman sitä että toinen halasi häntä, muttei antanut sen nyt häiritä. Hän sulki silmänsä ja halasi toista takaisin. Nainen hymyili pienesti ja huokaisi hiljaa. Hän vetäytyi toisesta sitten ja nousi ylös. Tenshi ojensi veljelleen kätensä ja auttoi tuon seisomaan.
"Juu mennään vain", tuo hymähti ja asetti kaapunsa hupun päähänsä.
Tenshi hymyili toiselle ja otti tuon kädestä kiinni. Hän työnsi siipensä ulos selästään ja lähti kävelemään hitaasti eteenpäin, valmiina nousemaan lentoon jos velikin nousisi.

//Juu kiitos :>
Edellinen

Paluu Kalliot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia