Oh brother, brother dear

Metsästä löytyy sieltä täältä jyrkkiä ja loivempiakin kallioita. Kalliot ovat vaarallinen paikka, varsinkin sateella. Osa kallioista tulee myös kovin arvaamattomasti vastaan metsässä, joten liikuthan varovaisesti! Varsinkin pohjoisempaan mentäessä kallioita ja kukkuloita alkaa olla yhä enemmän ja enemmän, puhumattakaan maahalkeamista...

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 15 Huhti 2012, 19:43

Vastoin Tomtomin pyyntökäskyä, ei aavekoira käynyt prinsessaa noutamaan. Huono koira kun ei käskettäessä osannut mitään noutaa. No, kai tuo osasi sitten metsästää. Tai vahtia. Tai olla tyhjänpanttina, kuten Tomtom olisi kuvaillut.
Sen sijaan Kalma kävi istumaan velhon viereen ja kertoi vihreästä silmästä. Black vilkaisi sivusilmällä aavekoiraan, mutta nosti katseensa Kalman seuraavan kommentin myötä Tomtomiin. Ensimmäistä kertaa Edna saattoi nähdä Blackin huolestuneena. Suorastaan hätääntyneenä.
Ei hän niin tyhmä ole, että syöksyisi heti linnalle riehumaan Tomtom vastasi Blackin katseeseen. Black oli avaamassa suunsa, mutta opettaja ehti ennen oppilastaan Minä pidän huolen, ettei hän sinua häiritse.
Se oli tietenkin vale. Black ja Tomtom tiesivät sen. Mutta se oli kaunis valkoinen valhe, johon oli helppo tuudittautua. Johon halusi luottaa. Ja pian Nimue kävelisi vaatimaan veljeltään uusintaottelua, kädessään Tomtomin pää. Se oli kamalin seuraus, mitä tästä saattaisi koitua.

ehkä.. meidän pitäisi poistua? Black haluaa varmasti levätä Edna totesi tähän väliin, avaten välillä taas suutaan.
Et sinä ihan tyhmä ole Tomtom naljautti noidanalulle Levätä hänen pitääkin, mutta se on eriasia haluaako hän.
Jos Blackilta oltaisiin kysytty, ei hän olisi jäänyt lepäämään. Mutta kysymystä ei esitettykään velholle, eikä tuo oikeastaan olisi edes jaksanut nousta ylös sängystä. Tälläkin hetkellä se oli osin Tomoderuwix, joka oppilastaan taian avulla pystyssä piteli.
Mutta te voitte poistua. Olette enemmän häiriötekijöitä, kuin positiivisia voimavaroja Tomtom kävi sitten huomauttamaan kolmikolle, jota piti täysin turhana tässä huoneessa.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 15 Huhti 2012, 20:30

Kalman kertoma uutinen taisi olla astetta huolestuttavampi kuin aavekoira oli aluksi edes ajatellut. Ainakin niin pystyi päättelemään hyvin helposti Blackin hyvin huolestuneesta katseesta, joka oli kohdistettu suoraan Tomtomiin. Tomtom puolestaan kävi itse lohduttamaan nuorempiansa sillä että tuo kyllä suojelisi heitä ja pitäisi Nimuen poissa, vaikka tuskin Nimue niin tyhmä olisi että tulisi tänne keskelle kylää riehumaan. Mutta kun sitä tarpeeksi kauan vihassa paloi niin sitä menetti viisainkin nopeasti järkensä. Tosin Tomtom valehteli suojelemisen suhteen, sen Kalma vaistosi tuosta koirana vaikka tuo kuinka sitä yritti peittää ulkoisesti. Kalma olikin huomauttamassa asiasta vanhemmalle velholle kun Edna avasi suunsa ja ilmoitti että heidän pitäisi lähteä että Black saisi levättyä. Kalman katse kävi Blackissä joka kieltämättä oli hieman heikossa hapessa, mutta katse siirtyi sitten Tomtomiin joka suorastaan vaati vastauksia osakseen.
"Menkää te jos haluatte.." Kalma sitten sanoi ja Rico oli sanomassa jotakin isällensä, mutta Kalma nosti sormen pystyyn kieltääkseen vastaan sanomiset. Hän ei halunnut jäädä jälleen tiedottomaksi asioista ja kuulla niistä sitten vasta kun hän makaisi itse pahoin haavoittuneena sängyssä, tai joku hänen läihistään olisi haudassa Nimuen kautta. Ei, Kalma oli yhtä osallinen tähän soppaan kuin Tomtom ja Black. Se kävi selväksi jo satamassa. Lisäksi Kalmalla oli syvät halut laittaa Nimuen naama uuteen uskoon muutenkin.
Rico puolestaan katsahti Ednan päälle ja päätti ainakin itse poistua paikalta sillä ei nähnyt mitään syytä enään roikkua paikalla turhan panttina.

"Mikä tämä silmä on? Kertokaa minullekkin.. Ilmeisesti joku voimakas, jota pelkäätte kumpikin." Kalma avasi suunsa pienen hiljaisuuden jälkeen välittämättä oliko Edna paikalla tai olisiko Tomtom tästä tempusta mitä mieltä.
"Ja olisi muutenkin kiva kuulla enemmin Nimuesta.. tuon heikkouksista ja muusta tai saatamme seuraavan kerran tavata hautajaisissa." Kalma äityi vielä kysymään ja oli niin tosissaan kuin olla ja voi.. Viime kerta oli jo tarpeeksi lähellä viettää hänen, ja jopa Lilyn hautajaisia.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Huhti 2012, 09:38

Menkää te jos haluatte.. Edna vilkaisi Ricoon, joka oli sanomassa isälleen jotain mutta Aavekoira esti poikansa puheen aloittamisen. Joten, suun avaamisen sijaan Rico päätti poistua paikalta. Edna katsoi hetken poistuvan miehen perään, vilkaisten sitten Kalmaan.
Nähdään kotona.. Oli kommentti aavekoiralle, vielä ennen kuin Edna lähti ripein askelin kävelemään Ricon perään, poistuen näin itsekin paikalta.

Tomtom katosi poistuvan kaksikon perään, vilkaisten sitten Aavekoiraan, joka jatkoi keskustelua silmästä.
Pelkäämme? pfft, sinä et pelkoa tunnista vaikka sellainen päin naamaasi lyötäisiin Tomtom tuhahti aavekoiralle Et ole koskaan ollut kovin vakuuttava älynlahjoiltasi. Mutta voiko koiraa siitä syyttää, tuskin
Anna olla, Tomoderuwix Black totesi tähän väliin, samalla kun pisti maaten sängylle ja käänsi selkänsä aavekoiralle ja opettajalleen.
Miten voimme hautajaisissa tavata, jos olet kuollut? Tomtom kävi jatkamaan oppilaansa pyynnöistä huolimatta. Velho ei selvästikään aikonut kuunnella nuoremman kansalaisensa kitinöitä, vaikka tuo pyytäisikin nätisti. Puheet tulivat selvästi Kalmalle, mutta sen sijaan että olisi katsonut aavekoiraa, oli vanhus käynyt selailemaan katseellaan oppilaansa selkää.
Ainoa mitä sinun pitää Neiti Blackista tietää, on se, että sinun kannattaa pysyä kaukana hänestä Tomtom kävi sitten lisäämään katseen käväistessä nopeaa Aavekoirassa Tämä perheriita ei koske sinua.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 16 Huhti 2012, 12:22

Ednakin poistui paikalta ja Kalma jäi nyt yksin kahden velhon kanssa, joista vanhempi ryhtyi sittemmin avaamaan suutaan varsin loukkaavaan sävyyn aavekoiralle arvostellen tuon älykkyys osamäärää. Kalma ei kuitenkaan mitään sanonut vaan oli melko hiljaa Tomtomin pisteliästä kielestä huolimatta. Katse kävi Blackissä joka ilmoitti että Tomtomin pitäisi asian antaa olla.. Vanhempi ei tosin ottanut uskoakseen vaan huomautti että heidän olisi vaikea tavata hautajaisissa jos Kalma olisi kuollut. Kalma hymähti itsekseen.
"Siinäpä se Tom, hauta-arkussa olisi hyvin vaikea ketään tavata." Kalma huomautti Tomtomille päivän selvän asian, vaikkei vanhempi vaikuttanutkaan luovan katsettakaan aavekoiraan vaan vaikutti olevan kiinostuneempi oppilaansa selästä. Tomtomin kuitenkin luodessa katsetta aavekoiraan tuo varoitteli pysymään kaukana Nimuesta ja pitämään nokkansa poissa tästä perheriidasta. Kalma tuhahti.
"Pysyisin oikein mielelläni poissa, mutta Nimue tahtoo kaikkien Blackin läheisten kuolevan ennen tuota, johon myös itse kuulun. Joten luuletko että jätän asian vain olankohautuksella ja odotan kiltisti peukaloita pyöritellen milloin on minun vuoroni? En todellakaan." Kalma huomautti Tomtomille varsin kärttyiseen sävyyn ja lisäsi vielä katsahtaen Blackin päälle, tai pikemminkin tuon selän.
"Enkä salli sen eukon tappaa ystävääni ilman että vastaa minulle... kuulostaa se sinusta kuinka typerälle tahansa." Kalma sanoi vielä ja siirsi Blackin selästä katseen takaisin Tomtomiin.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Huhti 2012, 13:02

Vanhavelho mulkaisi aavekoiraa merkittävästi tuon kutsuessa häntä Tomiksi. Tom oli nimi, jota Tomoderuwixsista ei saanut käyttää. Tosin, aavekoira sitä ei tiennyt. Mutta ehkä tuo murhaavanvaroittava mulkaisu kertoi jo tarpeeksi koiralle. Sikäli mikäli tuo oli fiksu ja osasi ottaa vinkistä vaarin. Lisäksi velho olisi voinut lähteä argumentoimaan koiran kanssa tuon lauseiden järkiperäisyydestä, kun koira ensin huomautti toista ja nyt kertoi muuta. Tomtom jätti sen kuitenkin väliin. Tyhmien kanssa ei kannattanut alkaa väittelemään, muuten löytäisi itsensä heidän tasoltaan.
Ei Nimue sinusta välitä Tomtom tuiskaisi enää.
Hänen ainoa tavoitteensa oli vain houkutella kaikki tarpeelliset esille. Nyt se on kuitenkin hoidettu, ei hänen sinuun tarvitse enää keskittyä. Typerä, naiivi ritarillisuutesi on vain itsemurhaa tässä tilanteessa. Joskus on opittava sanan EI merkitys, koira hyvä Vuosien raiskaamat kasvot olivat haudanvakavat, Tomtomin puhuessa Kalmalle.
Puhut myös tilanteesta, aivan kuin Nimue olisi jo voittanut. Aivan kuin hän tulisi tappamaan Blackin. Siinä vasta kannustava ystävä Vanhus huomautti kohottaen paksuja kulmiaan.

Black ei sanonut mitään. Hän tiesi mitä Tomtom ajoi takaa, mihin tuo pyrki. Häätämään aavekoiran kauemmas oppilaastaan, jottei eukko enää voisi pitää tuota läheisenä. Mitä kauempana, sen parempi. Mitä etäisemmät välit, sitä vähemmän tuo eukkoa saattoi kiinnostaa. Niinpä nuorempi velho piti suunsa kiinni, antaen Tomtomin nyt mäkättää Kalmalle. Pian vanhus olisi taas aukomassa päätään oppilaalleen, joten Black päätti henkisesti valmistautua siihen.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja suskari » 16 Huhti 2012, 14:57

Tomtom loi varoittavan mulkkauksen aavekoiran päälle kun tuo oli mennyt kutsumaan vanhaa velhoa nimellä "Tom". Kalma vain virnisti vanhukselle pahoittelevasti ja päätti nyt mielessään olla käyttämättä sitä toistamiseen. Ei hänellä kuitenkaan ollut aikomus ärsyttää Tomtomia kimppuunsa.
"Minä välitän, vaikkei se eukko välittäisikään." Kalma huomautti Tomtomille varsin kärkkäisesti. Niin kauan kun se eukko olisi hengissä, ei hän saisi sielullensa rauhaa.. eikä rauhaa liikkua ylipäätänsä missään. Se eukko voisi kävellä vierelle missä tahansa illuusio muodossa ja huijata häntä jälleen. Tomtomin jatkessa keskustelua yrittäen saada aavekoiraa muuttamaan mieltään avuksi annostaan, oli Kalma vain hiljaa tapittaen tuota eriparisilla silmillään hiljaa kunnes laski katseensa lattiaan. Vaikutti jopa hetken siltä kun Kalma vain ottaisi ja lähtisi menemään sanomatta mitään. Ei, aavekoira nosti katseensa lattiasta hitaasti.
"Minä en sentään sulje silmiäni siltä tosi seikalta että niin saattaa käydä ja sen vaikutelman antoi Blackin ilmekin.. en ole ikinä nähnyt häntä niin huolestuneena." Kalma huomautti ja lisäsi vielä kulmiaan kurtistaen.
"Ja kai aikuinen mies saa valita miten hän kuolee? Mielummin kuolen ystäväni vierellä kuin hitaasti ja tuskallisesti syöpään." Kalma ilmoitti ja hiljeni omalta osalta siihen paikkaan. Ei hänellä nyt ainakaan muuta sanottavaa ollut, eikä kyllä syytäkään jäädä tänne pidemmäksi aikaa roikkumaan. Niimpä mitään sanomatta Kalma nousi ylös kävellen ovelle ja poistui sitä kautta ulos.
suskari
 

Edellinen

Paluu Kalliot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron