Vastoin Tomtomin pyyntökäskyä, ei aavekoira käynyt prinsessaa noutamaan. Huono koira kun ei käskettäessä osannut mitään noutaa. No, kai tuo osasi sitten metsästää. Tai vahtia. Tai olla tyhjänpanttina, kuten Tomtom olisi kuvaillut.
Sen sijaan Kalma kävi istumaan velhon viereen ja kertoi vihreästä silmästä. Black vilkaisi sivusilmällä aavekoiraan, mutta nosti katseensa Kalman seuraavan kommentin myötä Tomtomiin. Ensimmäistä kertaa Edna saattoi nähdä Blackin huolestuneena. Suorastaan hätääntyneenä.
Ei hän niin tyhmä ole, että syöksyisi heti linnalle riehumaan Tomtom vastasi Blackin katseeseen. Black oli avaamassa suunsa, mutta opettaja ehti ennen oppilastaan Minä pidän huolen, ettei hän sinua häiritse.
Se oli tietenkin vale. Black ja Tomtom tiesivät sen. Mutta se oli kaunis valkoinen valhe, johon oli helppo tuudittautua. Johon halusi luottaa. Ja pian Nimue kävelisi vaatimaan veljeltään uusintaottelua, kädessään Tomtomin pää. Se oli kamalin seuraus, mitä tästä saattaisi koitua.
ehkä.. meidän pitäisi poistua? Black haluaa varmasti levätä Edna totesi tähän väliin, avaten välillä taas suutaan.
Et sinä ihan tyhmä ole Tomtom naljautti noidanalulle Levätä hänen pitääkin, mutta se on eriasia haluaako hän.
Jos Blackilta oltaisiin kysytty, ei hän olisi jäänyt lepäämään. Mutta kysymystä ei esitettykään velholle, eikä tuo oikeastaan olisi edes jaksanut nousta ylös sängystä. Tälläkin hetkellä se oli osin Tomoderuwix, joka oppilastaan taian avulla pystyssä piteli.
Mutta te voitte poistua. Olette enemmän häiriötekijöitä, kuin positiivisia voimavaroja Tomtom kävi sitten huomauttamaan kolmikolle, jota piti täysin turhana tässä huoneessa.