Ruoka maittoi kumallekin osapuolelle. Sitä molemmat söivätkin hyvällä ruokahalulla. Edward tosin söi paljon enemmän, mitä Adannna. Voisi laittaa ensin sukupuolen piikkiin, sitten lihaksien ja lopukset hänen rotunsa, mutta sitähän ei sanottu. Hän söi minkä söi ja sillä siisti. Hyvä ruoka ja seura ja kaikki oli hyvin. Kiitoksetkin kiiteltiin ruuan jälkeen. "Niin oli, harmi, että siitä jäi noin paljon jäljelle, mutta eiköhän sille löydy ruokailijoita, kun me olemme lähteneet." hän totesi ja rapsutti niskaansa ja pyyhki lopulta suupieliään. Mies nousi seisomaan ja pudisteli housujaan. Paitaa hän ei vieläkään pitänyt, koska se oli edelleen Adannalla, mutta mitä se häntä haittasi. "Voimme varmaanki jatkaa?" ihmissusi kysyi ja ojensi kätensä vetääkseen naisen jaloilleen.
Olisi parasta jatkaa matkaa hyvin pian, huomenissa Edward ei ehkä enää pystyisi kulkemaan rinnan naisen kanssa. Päivä saattaisi mennä kaaottiseksi, jos selviäisi mikä hän oli. "Adanna... En voi jatkaa kanssasi huomenna enää matkaa..." Edward sanoi pahoittelevasti. "Mielestäni olet tarpeeksi lähellä metsän reunaa, jatkaaksesi yksin matkaa. En muutenkaan tule mielelläni kyliin tai kaupunkeihin. ulkonäkö on niin rähjäinen." hän nauroi.
Edward lähti liikeelle olettaen naisen seuraavan perässä. Hän haisteli hiljalleen ilmaa ja vilkaisi välillä taivaalle. Kuinka paljon hänellä oli aikaa? Kun tulisi yö, hänen täytyisi jättää Adannan yksin, sillä enää aamuyöllä ei ollut turvallista jäädä. Hänen kehonsa saattaisi muuttua milloin tahansa ja pysyä siinä 24 tuntia. Sutena ei niinkään ollut hasumpi olla, mutta jos muutos tapahtuisi jonkun toisen silmien edessä, ei se olisi kovin nättiä.
Edward muutenkin voisi pitää naista silmällä suden muodossaan ja tarvittaessa suojella tätä salaa vielä tämän yksinäisen matkan ajan.
//Lyhyt tuli :3