Nelijalkaiseten leikki paikka


Metsästä löytyy sieltä täältä jyrkkiä ja loivempiakin kallioita. Kalliot ovat vaarallinen paikka, varsinkin sateella. Osa kallioista tulee myös kovin arvaamattomasti vastaan metsässä, joten liikuthan varovaisesti! Varsinkin pohjoisempaan mentäessä kallioita ja kukkuloita alkaa olla yhä enemmän ja enemmän, puhumattakaan maahalkeamista...

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Huhti 01, 2009 6:54

Kalmankoira

Tietysti hän oli nopea, eihän hän ollut normaali koira suinkaan ollut- aavekoira oli. Toinen sitten alkoi tullemaan kohti ja koiran häntä heilahteli iloisesti puoleta toiselle ja lähti sitten juoksemaan toista karkuun tassujen rummuttaessa kivistä maastoa. Koira pomppasi astetta isommalle kivelle ja kääntyi toista kohden. Tämä oli sinänsä hyvinkin huvittavaa, sillä eihän uo voinnut häntä kiinni saada mitenkään teleporttaamisen takia... Tuon onneksi tässä pelissä ei kuitenkaan pelattu hengen kanssa. Tuo olisi kuollut aika alta yksikön.
Koira hymähti katoisi kiven päältä ja lähes samantien ilmestyi suden taakse koittaen vangita tuon vain allensa, ja jos suinkin oli onnistunut niin tokaasi tuolle häntäänsä heilutellen: "Kiinni jäit."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1584

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ke Huhti 01, 2009 7:34

Safilye

Toisen jahtaaminen tuntui niin turhamaiselta. Kovasti hän yritti saada toista kiinni. Aina toinen ilmestyi toiselle puolelle mailman kolkalta. Silmätkin putosivat koiran liikkeistä. Hänen täytyisi nyt keskittyä minne se koira voisi oikein seuraavaksi tupsahtaa. Kielekkeelle asti susi seurasi. Toinen katosi edestäänsä hän pysähtyi paikoilleen korvat höröillä. Katselessaan alemmaksi hän ei nähnyt oikein mitään ja siinä samassa hänen päälläänsä oli musta koira. Koiran sanominen hauskatti kovasti sutta.
" Ei sinä hän jäit nyt. " Naaras sanoi.
Sanottuaan hän puljahti ketterästi toisen otteesta kalliolta alas.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Huhti 04, 2009 9:47

Kalmankoira

"...Ehkä?" Kalma naurahti hännän huiskutuksen kera suden sanoihin ja samassa tuo pinkoikin koiran alta omille teillensä. Saisihan hän tuon helposti kiinni nopeutensa ansiota, mutta päätti nyt vain olla reilu ja mennä tuon tahtiin. Koira jännitti jalkansa ja lähti takaa ajoon tuon kauniin valkoisen suden perään. Tassut rummuttivat jälleen kalliota mustan koiran juostessa suden perässä ja koittaen saada tuota kiinni... Tosin tuo onnistui aina jollakin kelu konstilla väistämään häntä, mutta se ei aavekoiraa paljoa haitannut kun kerrankin pääsi käyttäytymään kuin koira. Jos hän näin käyttäytyisi esim. vaikka ihmisten edessä niin voisivat nuo katsoa häntä hyvinkin pitkään.
Koira hyppäsi kivien päälle ollen nyt tuon naaras suden yläpuolella, mutta ennenkuin koira ehti edes jännittää kunnolla lihaksiaan katosi musta koira kuin maan nielleenä kiven päältä... Tai oikeastaan katosikin maan nielleenä kun kivi jonka päällä hän oli hetki sitten ollut liikahti ja koiran tasapaino petti. Nyt koira maksai selälteen kahden isomman kiven välissä kirjaimellisesti jumissa. Kalma yritti luikerrella pois kivien välistä, mutta se tuntui turhalta kun joka kerralla hn valui takaisin...
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1584

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti La Huhti 04, 2009 10:50

Safilye

Oli aina nipin napin, että hän ei jäänyt kiinni. Ketterästi ja nopeasti olikin tuntui siltä, että toinen osasi suunilleen hänen liikkeensä. Tiesi mitä teki koira lisäisi omia tekniikoita saada hänet kiinni. Sutta hieman pelotti, että antoi koira tahalteen juoskennella minne sattui ja naurahtaa mielessä. Hän olisi silloin törppö, kun antaisi toisen juoksutella niin vain. vauhti pysähtyi, kun tummat silmät huomasivat koiran jo hänen ylä puolella. Mikä nyt liike voisi tehdä ettei jäisi kiinni. Monia vaihto ehtoja tuli mieleenä. Lopulta asetetuuaan painonsa niin, että voisi lähteä karkuun irto kivi alkoi liikkua. Aluksi niitä sai väistellä kunnolla. Katsoen ympäri musta koira oli hävinnyt silmien edestä. Hän vainosi toisen vielä hänen ympärilläänsä, että koira ei olisi kokonaan hävinnyt ympäriltä. Veikkauksia tuli, jossakin kolossa koira olisi valmiina hyökkäämään ja jättämään hänet hipaksi. Jotenkin sen asian kanssa Safilye oli ristiriidassa. Hän päätti seurata haju aistia. Kiven lohkareen alas hän katsoi ja huomasi toisen olen juuttuneet sinne pahasti.
" Oletko kunnossa? " Valkoinen susi kysyi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Huhti 05, 2009 12:31

Kalmankoira

Ihana tunne olla jumissa jossakin kiven kolon pahasessa... Eikä ihmis hahmostakaan pahemmin hyötyä olisi, sillä silloin hän olisi entistäkin pahemmin kiinni tässä raon pahaisessa. Hänen ja hänen LOISTAVAT ideat! Nyt vitutti... ja leikki mielisyyskin oli kadonnut kuin pyyhkäisemällä. Miksi aina kun hänellä oli kivaa niin sitten sattuu jotakin tämän tapaista, tai jotakin paaaljon pahempaa? Hän taisi tosiaan olla helvetin iso ongelma mangeetti.
Katse nousi ylös kun tuo susi vihdoinkin päätti saapua paikalle... Kalma kurtisti hieman "kulmiaan" suden kysymyksestä. "Näytänkö siltä!? ...Neiti on hyvä ja laittaa silmät päähänsä niin näkee." Kalma murahti sudelle hieman. Olikohan tuo tiputtanut silmänsä sattumoisin jonnekkin, kun tuollaista kyselee? Hän siis todellakin näytti olevan kunnossa ja hyvin voiva.
"Voisisitko sattumoisin auttaa minut ylös täältä?" Kalma sitten kysyi kohta perään.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1584

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Su Huhti 05, 2009 2:50

Safilye

Pienesti hän otti pahakseen miten koira oli sanonnut hänelle. Mielessään hän huokasi ja katsoi koiraa uudemman kerran.
" Voi anteeksi vain, jos kysyin. En minä omista rötkenkatsetta millä näisisin sinut luu murtumasi tai sisäiset veren vuodot. " Susi vivahti.
Koiran kysyessä apua häneltä hän katsoi mietteissään, että miten hän voisi siiheen vaikuttaa. Mielellään hän ei muuttaisi itseäänsä ihmiseksi hänen edessä olevana.
" Haen apua. " Susi sanoi ja juoksahti pois.
Parisen kilometriä hän juoksahti, ettei koira huomaisi hopeanvalkoisen hohteen. Vaidehtuaan muotoonasa hän kiiruhti takaisin koiran luokse. Ruskeat silmät puhajti katsomaan kallion reunaan.
" Voi koira ressukkaa. " Nainen sanoi.
Tulessa paremmin katsomaan hänen pitkät ruskea hiuksensa valahtivat alas. Varovasti hän laskeutui koiran luokse. Tuumaili hetken pitkien hiuksien alla. Lopullisesti hän asteli koiran taaksen. Varoittamatta siitä, että koiraa voisi sattua. Koiran niska villoista repäisi lohkosta irti. Jalallaan hän avusti, ettei koira uppoisi uudemman kerran pohjalle alaruumiin kanssa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Huhti 06, 2009 9:08

Kalmankoira

"Haen apua..." Kalma toisti mielessään, eikä voinnut olla myöntämättä sitä totuutta että tuo voisisi yhtä hyvin jättää hänet tänne kuolemaan hitaan nälkä kuolemansa... Niinkuin silloin viime kerrallakin, tosin sen olivat tehneet ihmiset, ei susi. Susi poistukin sitten ja jätti Kalman pötköttelemään selälteen kiven koloon. Ei kyllä kieltämättä mikään maailman paras asento tämä ollut, ei sitten yhtään.
Jonkin aikaa sitten meni siinä yksissään oltuaan ja Kalma olikin yrittänyt jo useamman kuin kerran päästä itse pois kivien välistä, mutta se jäi aina vain yritykseksi. Koira höristi hieman korviaan kuullessaan ääniä ja kohta yläpuolelle pöllähti tuo hyvinkin kaunis nainen, ei sillä etteikö hän olisi tuosta muuten välittänyt. Nainen tuli alas itsekkin ja nappasi koiran niska villoista kiinni, joka ei kieltämättä miltään kovinkaan hauskalta tuntunut. Kalma irtoisi sitten nätsiti kivien välistä ja kun tuo nainen oli saanut koiran ylös hyppäsi Kalma pois tuon kiven päältä takaisin kovalle maalla, kääntyen sitten tun naisen puoleen. "Kiitos... Mutta minne se valkoinen susi jäi?"
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1584

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ma Huhti 06, 2009 9:26

Safilye

Koira kallioiden välistä ei ollut oikein helppoa naisen mielestä. Hän uskoi, että koirilla oli sama niska alue mistä ei satu, kuin susillakin. Sujuvasti nainen oli saanut koiran ongelmistaansa. Koiran perässä hän kiipeili ylös kielekkeelle. Hymyili koiralla.
" Älä vain tee tuollaista. Ei ole kiva nähdä koira sellaisessa ahtaassa paikassa. " Nainen sanoi ja rapsutteli hiukan ennen, kuin asteli kauemmaksi koirasta.
Nainen katsoi ystävällisesti, kuin ole hyvä vain ja anteeksi mitä sinä oikein yrität sanoa, koska en puhu koiran kieltä.
" Sinulla on hyvä onni, kun vastaan tuli valkoisen susi pyytäen apua. Vaikka kyllä kesti kauan tajusin mitä susi oli sanomassa. Lukuun ottamatta edessäni seisoi susi. Näytti siltä, että susi aikoi mennä kysymään apua joltakin mualta. " Sanoi ihminen.
Kasvoista sai nähdä miten iloinen nähdessään koira rukan turvassa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ti Huhti 07, 2009 8:25

Kalmankoira

Kalma kuunteli kun tuo nainen puhui hänelle, mutta tietysti vain tietyn välin matkan päästä, kun ei ihmisistä muutenkaan paljoa välittänyt. Suorastaan vihasi noita. ...Mutta kävi kyllä hieman huvittamaan kun nainen lässytti hänelle siitä, ettei hän saisi putoilla tuolla tavalla. Eihän toki... Hänhän putosi sinne v-a-h-i-n-g-o-s-s-a, ei tahalleen.
Naisen kuitenkin mainitaessa se valkoinen susi, Kalma heilautti tuolle pari kertaa hyyyvin laiskasti häntäänsä. Oli hyvä kuulla että se susi oli tuonnut tuon naisen tänne. Mutta missä pirskatissa tuo itse oli!? Kai hukka sitten lähti jo muualle talssimaan. Kalma katsoi viellä tuon naisen läpi ja ja kääntyi lähtien jolkottelemaan jo takaisin ihmisten kylään, jossa hän nyt toistaiseksi asui.

//Kiitos pelistä ^^//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Ay

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1584

Liittynyt: Ti Syys 16, 2008 9:54

Viesti Ti Huhti 07, 2009 11:16

Safilye

Koiran eleistä nainen ihmetteli kovasti ja hänen silmänsä muuttuivat keltaiseksi, mutta nopeasti keltaiset silmät hävisivät silmistäänsä. Toisen lähtevän ja ihan vapaasti antoikin lähteä. Toinen ei katsonnut häntä hopeinen hohde tuli ja ihmisen tialla istui susi. Ihme ja kumma uros. Miten minä olisin voinut avittaa sinua suden muodossa. Kai en osaa esittää toista henkilö tarpeeksi hyvin. Puhui susi mielessäänsä.
Susi nosti takamuksensa ylös ja astelin kallioille viellä harjoittelemaan nopeuttaansa ja ketteräisyyttä.

//Kiitos samoin//
Edellinen

Paluu Kalliot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia