Vanhoja tuttuja || Crimmmmm

Kolmihuippuisella vuorella riittää rinteitä vaikka muille jakaa. Rinteiden jyrkkyys vaihtelee pystysuorasta seinämästä loivaan mäkeen, mutta mitä ylemmäksi kiivetään, sitä vaikeakulkuisemmaksi rinteet muuttuvat.

Valvoja: Crimson

Re: Vanhoja tuttuja || Crimmmmm

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Maalis 2015, 14:55

Lokenen käskettiin laskea tahtia, kierrellä hieman tuulen mukana. Haltioiden kaupungin varjo erottui jo tuiskun keskeltä korkeimpine torneineen. Ainoa seikka joka ryhmää esti tosin jo aloittaa laskeutuminen takaisin alas maankamaralle, oli se takaraivossa kutkuttava epävarmuus ja tieto siitä, minne kolme valtavaa serpenttiä pystyisi laskeutumaan huoletta. Winderin sanojen mukaan linnan pihamaalle, mutta se taas olisi lohikäärmeratsastajille omanlaisensa riski. Kenraalin omat joukot eivät Lorythasin kimppuun kävisi, mutta haltia ei osannut varmasti sanoa, pelaisiko heidän kuninkaansa eliittikenraalin sanojen ylitse oman pelinsä käyntiin, jos puolueeton joukko kyläpäälliköineen heidän kaupunkiinsa laskeutuisi. Ja riskejä Lorythas ei ulkopuolisten suhteen tavallisesti halunnut ottaa, saati edes kokeilla onneansa.
Jos yksikin omistani kaatuisi, maksaisi yksi teistä siitä myös omalla hengellänsä”, puoliverisen oli pakko todeta kenraalille, vaikka ei sillä tavoin olisi halunnutkaan alkaa uhkailemaan toiselle. Mutta niin se vain oli. Jos Lorythas kokisi omiensa menetyksen, niin sitten sen saman saisi kokea myös Winder, jonka vuoksi he nyt täällä olivat.

Tässä säässä nopea laskeutuminen ei onnistu. Olisi siis hyvin todennäköistä, että monarkkinne ehtisi meitä vastaan ja vaatisi… jäämään pidemmälle visiitille”, Puolikäärme hymähti telepaattisesti kenraalille, ”Eikä minulla ollut ihan vielä ajatuksena taipua kuninkaanne tahdon alle, jos tilanne siihen kärjistyisi”.
Joten anteeksi… mutta minun on vaihdettava suunnitelmaani teidän suhteenne”, Hopeakäärme totesi. Winderin näppejä suojannut käsi käski merkein jäljessä tulevia pysähtyä vierelle, ja palasi sitten takaisin pitelemään Dariusta paikoillaan. Kaksi muuta lohikäärmettä jäi ilmaan leijumaan Lokenen molemmin puolin, pienesti tuulen mukana kuitenkin lipuen ilmassa hiljalleen eteenpäin suosiolla.
”Kenraalin mukaan on riski yrittää laskeutua kaupungin puolelle – joten muutetaan suuntaa ja palataan takaisin Briariin kaiken varalta!”, sarvipäinen huusi myrskyn keskeltä, luoden katsauksen kahteen muuhun varmistaakseen, että nuo ymmärsivät käskyn. Ohimennen Lorythas vilkaisi myös kahden kuiskauksen sotilaan puoleen, jotka yhä kyydissä turvallisesti vaikuttivat olevan, kunnes käsky kääntyä pohjoista kohden annettiin. Matka lähtisi taittumaan entistäkin nopeammin, sillä tuuli oli nyt vuorostaan kunnolla ratsastajien puolella.

Iriador oli kirjaimellisesti roikkunut koko matkan edessään olevan ratsastajan rinnan ympärillä kiinni. Sokeana korkealla lentäminen ei oikein tuntunut omalta jutulta näin äkkiseltään, eikä punapäinen todellakaan halunnut tipahtaa lohikäärmeen selästä alas, joten tuo oli vain tyytynyt röyhkeästi tarraamaan edessään olevaan kaikin jäljellä olevin voimin. Hetken punapäinen oli jo ehtinyt toivoa lohikäärmeratsastajien pysähtyessä, että he olisivat nyt perillä – mutta ei! Lorythas päättikin raahata heidät vielä kauemmas, omaan kyläänsä turvaan, eikä viedäkään takaisin kotiin. Ja sekös sai punapäisen kirjaimellisesti parahtamaan silkasta epätoivosta ja kylmästä Rheertan takana, naisen naurahtaessa muutaman kerran kyytiläisensä valituksiin.
M-minä kun toivoin että olisimme jo perillä… k-kai hän… on pitänyt sinut edes lämpimänä?”, nuoremman kylmästä värisevä ääni kantautui Winderin päähän, sokean painaessa otsaansa edessään olevan selkää vasten taas kun liikkeelle lähdettiin.


//IVY PERKELE. Senkin tiedeaksu (D ES TANKKIIN JA MENOKS. Rasistinen loli ovi, ei perkele, täydellistä <3 EIKUN JUST NIMENOMAAN TOISINPÄIN AKSU PIIRTÄÄ ENEMMÄN JA KOMEEMMIN JA MÄ PIIRRÄN JONKU TUHNUN VAAN KERRAN KUUKAUDESSA SILLEE PRÖÖT <3 Pitäis piirtää turpakuvat kaikista jäljellä olevistakin uusiks. Ehkä mä joskus sit//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Vanhoja tuttuja || Crimmmmm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Maalis 2015, 15:47

Darius kävi yllättäen yrittämään paremmin pystyyn kuullessaan puoliverisen sanat siitä, kuinka joku kuiskauksesta saisi maksaa jos yksikään ratsastajista kaatuisi. Eihän Dariuksesta ollut kuitenkaan pistämään Lorythasille vastaan, jos sarvipäinen päätti pitää kenraalin aloillaan otteessaan, mutta silti... Moinen "uhkaus" ei kuulostanut haltian korvaan turhan mukavalta. Tietenkään Darius ei halunnut menettää enää yhtään sotilasta, puhumattakaan siitä, että nyt olisi suuri mahdollisuus, että Iriador saattaisi kaatua. Ennemmin kenraali itse uhrautuisi, kuin antaisi ratsastajien tappaa Iriadoria tai Velethuilia.
Sarvipäinen kävi kuitenkin jatkamaan, kertoen ettei laskeutumisesta tulisi nopea tempaus ja kyläpäällikkö ei varsinaisesti halunnut kuninkaan tahtoon taipua, mikäli siniverinen kävisi sitä vaatimaan. Ymmärrettävää ja Darius kyllä tiesi, että mikäli Aran päättäisi saada haluamansa - eli Briarin kanssa liittouman - oli kuningas valmis kiduttamaan Lorythasin lähes hengiltä saadakseen haluamansa... Puhumattakaan sarvipäisen ystävistä.

Anteeksi pyydellen Lorythas kävi nyt muuttamaan suunnitelmaa. Ehkä se oli kaikkien kannalta parasta. Laskeutumisessa oli riskinsä ratsastajille kuin myös kuiskauksen jäsenille, joten linnalle oli turhan riskaabelia yrittää juuri nyt. Suunta vaihtui kohti Briaria. Darius ei tiennyt mitä siitä ajatella, mitä jos kyläläiset eivät päästäisi heitä elävänä pois kylästään, tai kävisivät samantien puukottamaan selkään kun perille päästäisiin. Kaikki oli niin riskialtista, mutta toisaalta, mikäli kenraali ei palaisi linnalle ennemmin tai myöhemmin, tietäisi Delathos mitä tehdä. Tuskin Lorythas oli niin typerä, että kävisi eliitin luottamusta nyt pettämään... Olihan sarvipäiselläkin vielä menetettävää.
"Ehkä... hyvä niin..", Darius mutisi nyt ääneen huivin suojista Lorythasin ilmoitukselle suunnitelman muuttumisesta, pistämättä mitenkään vastaan kyläpäällikön päätökselle.
Heti kun tieto suunnanmuutoksesta kantautui haltioiden korviin, kävi niin Iriador kuin Velethuil ottamaan telepaattisesti yhteyttä kenraaliin. Velethuil halusi tietää oliko Darius suostunut tähän suunnitelmaan, kyseenalaistaen tietenkin sarvipäisen päätökset. Darius vastasi myöntävästi vanhimmalle sotilaalle, pyytäen tuota tyytymään nyt tähän suunnitelmaan, joka oli kaikkien turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto.
"Olemme.. kyllä pian", Darius kävi puolestaan vastaamaan Iriadorille, kuulostaen niin uupuneelta, puoliuniselta, ettei jaksanut edes telepaattisesti kauaa keskustella, "Joskin olisin ennemmin... Sinun lämmössäsi...".
"Iriador...", Punapäisen nimen Darius kävi henkäisemään ääneen, juuri ennen kuin kävi viimein vaipumaan tiedottomaan tilaan.


// TIEDE AKSU STRIKES kyl se sit heräs ja keitti mulle kahvia <: TANKKI PÄRISEE. Ja todellakin täydellistä. PASKAT CRIM PIIRTÄÄ PARHAITEN KOSKA CRIMIN IRIDARIT ON UH<3 Älä ny ku mullaki on ne turpakuvat vielä kesken >:< Onneks Darista mun ei tarvii tehä ku sä oot niin ihanana piirtäny siitä jo tarpeeks kuvia et sen esittely on täydellinen <3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Vanhoja tuttuja || Crimmmmm

ViestiKirjoittaja Crimson » 19 Maalis 2015, 17:25

Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Edellinen

Paluu Rinteet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron