Ollako elossa vai eikö olla? Siinäpä kysymys.


Vuoren rinteiltä löytyy matalammalta laaksoja, joissa eläimet yleensä viihtyvät. Laaksot ovat vihreitä ja hedelmällisiä, mutta erittäin vaarallisia asuttaa saatikka sitten kulkea. Villieläinten lisäksi laaksoissa pitää varoa lohikäärmeitä.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2188

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Mun koti

Viesti Pe Marras 27, 2015 10:09

Re: Ollako elossa vai eikö olla? Siinäpä kysymys.

Ivor kehui heitä, mikä ehkä ilahdutti eniten Rithiä, josta sentään näkyi tunnetta. Kyllä Izenikin oli iloinen, mutta hänen naamansa oli aina siinä peruslukemilla. Suuri demoni kävi istumaan alas jakkaralle ja sytyttäen tulen hellaan. Rith oli saanut vieläpä hyvän tuntuisen pää pörrötyksen, jonka jälkeen poika parka oli vain hieman huojunut sinne tänne.
Izenik tarkkaili, kuinka Ivorin jalka muistutti itsestään kivullaan ja se näkyi pieninä värähtelyinä demonin kasvoilla. Äkisti mies otti esiin tikarin tai heille enemmänkin miekan ja ojensi sen Rithille, joka tuijotti miekkaa hetken ehkä epäröiden. Se oli painava, eikä Rith aseita ole ennen käyttänyt. Izenik katsoi epäröivää poikaa, kun tuo sai kysymyksen niskaansa Ivorilta. Osasiko hän leikata karvaa? Rith vilkaisi haavaa ja sitten miekkaa käsissään. Hän katsoi pelokkaana sitä. "En minä osaa.... Satutan varmasti sinua." Hän mutisi onnettoma, mutta Izenik otti kohteliaasti miekan käsiinsä. "Ei sinun tarvitse sitä tehdä, sillä et ole kokeillut aseita. Sohaisisit vain hänen lihaansa." Izenik totesi ja antoi alemman kroppansa pirstoutui, jolloin hän vain leijui ylös miehen jalan päälle. "Sitä paitsi, ei olisi hyvä jos Rith tulisi pomppimaan haavasi päälle. Olet sen verran pitkä ja jalkasikin on aika korkealla." Izenik sanoi ja viilsi karvaa. Hän naappasi tupsu, mitä leikkasi ja huusi Rithin siivota jälkiä.
Haavan ympärys oli lopulta siistitty ja Izenik palasi hyvillä mielin maahan, jalkoja kasaten.

Hän katsoi tuotostaan ihan ylpeänä, vaikkei se näkynyt kasvoilla. Rith oli työntänyt karvaa kasoihin ja oli hypännyt erään karvakasan päälle. Poika aivasti hetken päästä. "Koiran karvoja." Rith totesi ja Izenik tuli hakemaan tuon pois karvakasan päältä.
Loppujen lopuksi Izenik keskittyi auttamaan Ivoria parhaansa mukaan ja teki mitä pyydettiin. Koirademoni saatiin piankin hyvin pakattua. Haavat oli putsattu ja karvat lattialta viety ulos tuuleen. Rith oli saanut suorittaa sellaisen kunniallisen työn. Ensimmäisellä kerralla poika oli vienyt karvoja ulos ja oli saanut naamaansa karvoja, kun tuuloi oli päättänyt puhaltaa.
"Kiitos, että saimme viipyä yön yli." Izenik totesi, kun hän ja Rith seisoivat lähtö valmiina Ivorin oven edessä. He olivat niitä, jotka eivät viipyneet missään kauaa. Harvoin kahtakaan päivää, ellei ollut pakko. Kai se oli sen takia, että Izenik ei ole paljoa matkustellut ja maailmaa oli niin paljon nähtävissä. "Seuraavan kerran, kun näemme! Haluan, että tutustumme toisiimme oikeasti tasavertaisina ja olen pahoillani, mitä olen aiheuttanut." Rith sanoi ja katsoi Ivoria silmiin. Izenik nyökkäsi pieni liike huulillaan Rithille, sitten hän nyökkäsu Ivorille merkitsi. "Kiitos!" Rith huudahti vielä ja sen jälkeen kaksikko astui ulos ovesta.
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~Who serves the greatest of them all
Incubus of tears~Who has given up to his fears
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4003

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Marras 28, 2015 1:51

Re: Ollako elossa vai eikö olla? Siinäpä kysymys.

Rithin sijaan Izenik päätti tarrautua tikariin ja käydä siistimään jalassa haavan ympärillä olevia karvoja. Rith puolestaan siivosi karvoja pois lattialta ja Ivor puolestaan välistä kävi heittämässä yrtit kiehuvaan veteen, jotta saisi yrtti hauteen jalkaansa. Hetken yrtit saivat kattilassa porista itsekseen, kunnes demoni katsoi tuoreet kääreet kuumassa vedessä ja antoi olla siellä hetken aikaa. Vain hetken ettei kääreistä tulisi liian polttavia. Sitten Ivor, irvistäen, alkoi käärimään jalkaansa kauniiseen pakettiin ja yrtti haudoksen päälle tuli vielä puhtaat kääreet tukemaan jalkaa kävellessä. Siinä jalkaansa paikatessaan Ivor naurahti pienesti Rithin pomppimista karvakasaan, kunnes vanhempi pisti sille lopun ja nosti pojan pois.

Kun haavat oli hoidettu, oli lopulta kaksikon aika lähteä.. vaikka se oli hieman haikeaa yksinään asuvalle demonille. Pienesti Ivor olisi toivonut kaksikon jäävän luokseen vielä, mutta ei hän ollut kaksikkoa pakottamassa mihinkään.
"Kiitos teille.. kun jaksoitte vanhalle pitää seuraa." Ivor hymähti oven karmiin nojaten kun Izenik kiitteli yösijasta ja sitten kullan värinen katse valui Rithiin, joka kovin toivoi seuraavalla kerralla tutustua demoniin paremmin ja mukavissa merkeissä. Ivor hymyili pojalle.
"Olette tervetulleita, jos satutte vielä täältä syrjästä kulkemaan ja älä huoli.. pikku naarmuja nämä ovat." Ivor toivotteli ja jäi katselemaan hiljaisuudessa kuinka kaksikko lähti poistumaan hitaasti paikalta.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Edellinen

Paluu Laaksot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia