Lomalla luvatta

[suskari]

Jatkoa

Kalmankoira

"Ja minä kun ihan luulin." Kalma virnisti Lilyn kommentille, että tuo tiesi ettei Manasses saarilla pahemmin kannattanut luottaa ah niin mahtavaa prinsessa titteliin. Turpa reissuhan siintä tulisi jos Lily kävisi sitä kailottamaan, ja Kalmalta menisi hyvä maine piloille siinä sivussa.
"Niin ja vielä sellainen juttu, että ette liiku ilman minua siellä.." Kalma kääntyi ympäri selkä kohden meno suuntaa selitellessään asiaansa, ja jatkoi. "Saari on rauhallinen paikka, mutta jos työnnätte nenänne väärään paikkaan niin teidät tapetaan saman tien. En voi silloin paljoa mitään tehdä.." Kalma myönsi asian suoraan kääntyen takaisin meno suuntaan. Siellä ei paljoa lakeja tunnettu ja jos jotain oli niin niitä oli hyvin harvassa, tuomareita sitäkin vähemmän. Voisi sanoa että saari oli Kalmalle kuin paratiisi! Miksi hänen pitikään tulla tänne Cypritiin, kun olisi voinnut oleskella ihan rauhassa omaa elämää Manasses saarella.

Kalma johdatti seuralaisensa satama kaupunkiin, joka oli tähän aikaa täysin pimeänä, vain muutama vartija löntysteli silmät ristissä eteenpäin tai nuokkui puoli unessa keihääseensä. Ei ollut kovinkaan vaikea päästä läpi kolmen kulkijan..
Kalma ohjasi tyttö seuransa laiturille ja etsi hetkessä sopivan soutoveneen, viittoen sitten tytöt luokseen samalla kun irrotti veneen köydestään. Kalma vilkasi merelle, se oli tyyni ja pitkälti jäässä.
"No niin hypätkäähän kyytiin." Kalma sanoi ja heitti oman laukkunsa veneen pohjalle pidellen sitten venettä aloillaan, että kaksikko pääsisi kyytiin. Lilyn oli ihan turha odottaa että Kalma kantaisi tuota. Niin ystävälliseksi Kalma ei ryhtyisi edes tuota kohtaan, olihan tuo ihminen.
Tyttösten päästyä veneeseen istumaan Kalma hyppäsi itsekkin kyytiin soutajan paikalle ja lähti soutamaan ulapalle päin. Tässä vaiheessa tuli vain mietittyä, että lumihankeen jäi varsin selvät jäljet.. No pikku vika.
"Toivottavasti ei tule merihirviöitä vastaan." Kalma virnisti. Oikeastaan Kalma vain vähän pelotteli vaikkei satuja puhunutkaan; vedessä oli hirviöitä.
"Nii ja joku voisi katsoa, etten souda suoraan jäitä päin ja että pidän kurssin.." Kalma huomautti.

Matka saarelle sujui suhteellisen hyvin, mitä nyt Kalma onnistui pariin otteeseen kolauttamaan veneen pieniin jää lauttoihin. Ei vakavempaa. Kalma käänsi katseensa pienelle mitättömälle laiturille ja sai huomata jonkun seisovan laiturin nokassa.
"Meitä näköjään jo odotetaan." Kalma tuumasi ääneen soutaen veneen laiturin viereen ja heitti köyden hieman lyhyemmälle miehelle, joka sitoi veneen kiinni ja auttoi naiset ulos veneestä. Kalma tuli viimeisenä.
"Siintä onkin pitkä aika Jack." Ruskea tukkainen mies tuumasi Kalmalle, joka vain hymähti hienoisesti nyökäten.
"Ja näköjään nais seuraakin löytänyt." Mies lisäsi ja sai Kalmalta osakseen mulkkauksen. Kalma kääntyi Ednan ja Lilyn puoleen.
"Tässä on Reno, ystäväni... hän majoittaa meidät joksikin aikaa" Kalma esitti Renon Lilylle ja Ednalle.

[Aksutar]

Edna, Lily

Edna ja Lily seurasivat Jackia kuunnellen vielä tuon viimehetken ohjeistuksia saarella olemiseen. Tuskin kumpikaan heistä nyt minnekkään olisi edes uskaltanut lähteä ilman Jackia, joten se oli turha huomautus. Molemmat olivat kuulleet Manasses saarista eikä kumpikaan uskaltanut väittää kuulemaansa valheeksi. Manasses saarilla ei oikeastaan ollut mitään tekemistä Cryptin kanssa. Saarille pakenivat ne, jotka eivät Cryptiin olleet enää toivottuja. Saarella oli omat sääntönsä eikä siellä pahemmin kukaan katsonut ketä tapettiin. Mutta saarelaisilla oli oma, tiivisyhteiskunta ja jos joku sieltä jonkun murhaamassa kävi, niin oli varma että saisi samalla mitalla takaisin. Tosin, kuka hullu nyt menisi murhaajia ja maanpakolaisia täynnä olevasta kylästä tappamaan jonkun?

Pian saavuttiin satamaan, jonka vartijoita ei ainakaan ylitöistä voinut kehua. Lily voisi kotiin päästyään huomautella isällensä sataman puutteellisesta vartijoinnista. Eiväthän nuo olisi huomanneet vaikka laiturille olisi parkkeerannut merirosvo laiva!
Jack johdatti heidät sopivan kokoisen potskin luokse ja irroitti sen laiturista. Jackin kehottaessa heitä hyppäämään veneeseen Lily nyökkäsi reippaasti ja hypähti suoraan sanottuna siron sulavasti veneeseen. Jos Jack luuli että Lily oli niitä neitejä jotka tarvitsivat joka asiassa apua, niin väärin meni.
Edna oli suorastaan ihmeissään että prinsessa oli näinkin omatoiminen. Hän oli seteotypioiden orja ja oli aina luullut prinsessaa totaali snobiksi.
"Tule Edna" Lilyn sanat saivat Edna heräämään ajatuksistaan.
Lily ojensi kätensä Ednalle ja nuorempi tarttui siihen, hypähtäen prinsessan avustuksella veneeseen. Toisin kuin Jack, Lily ei katsonut rotuun, sukupuoleen tai ikään ketä auttoi. Hän auttoi henkilöitä, jotka eivät olleet tehneet hänelle mitään pahaa.
Jackin huomauttaessa merihirviöistä Edna vilkaisi kysyvästi tuohon.
"en usko että merihirviöt näin matalalla viihtyvät" Lily huomautti "Veljeni mukaan".

No, matka sujui ihan hyvin. Edna oli kusi sukassa koko matkan peläten olemattomia merihirviöitä, samalla kun Jack souti minkä jaksoi ja Lily piti vahtia kurssin suhteen. Merellä kävi kylmä tuuli, mikä sai Ednan vapisemaan kuin haavan lehden, mutta onneksi matka ei kestänyt kauaa.
Heidän päästessä laiturin tuntumaan Jack huomautti että joku olikin jo heitä vastassa. Jackilla oli näemmä ystäviä - tai tuttuja ainakin - täällä päin. Lyhyempi mieshenkilö otti vastaan Jackin heittämän köyden ja auttoi Ednan sekä Lilyn laiturille, Jackin hypätessä sitten viimeisenä veneestä. Edna oli enemmän kuin helpottuneen näköinen päästessään jälleen tukevalle alustalle, mutta silti yhä kylmissään. Saari kun oli merellä, jossa kävi lähes aina tuuli, varsinkin näin keväisin.

Pian selvisi että laiturilla seisova lyhyempi mieshenkilö oli nimeltään Reno, Jackin ystävä, joka majoittaisi heidät joksikin aikaa.
"hauska tavata" Lily totesi pienesti nyökäten huppunsa suojissa, kun Edna taas värisi vieressä nyökytellen tervehdykseksi. Edna ei tajunnut miten Jack ja Lily eivät palelleet.. tai no, Jack ei tainnut olla ihmekkään, mutta prinsssahan oli luisevampi mitä hän. Miten ihmeessä tuo ei palellut?!
"Ednalla taitaa olla jo kiire takkatulen ääreen ja muutenkin yö alkaa olla jo pitkällä. Joten suosittelen että siirtyisimme sisätiloihin, ennen kuin joku saa flunssan" Lily totesi vilkaisten Ednaan, joka helahti punaiseksi moisesta huomautuksesta.

[suskari]

Kalmankoira

Kalma kohautti hieman kulmiaan kun Lily auttoi Ednan veneeseen.. Tuota Kalma ei kylläkään olisi ihan heti pystynyt uskomaan ollenkaan, sen verran vainoharhainen kuitenkin oli ihmisiä kohtaan. Piti koira parka kaikkia pahana, jopa Lilyä, mutta sitä ääneen sanottu koskaan.

Kalma virnisti pienesti Lilyn huomautukselle, ettei näin matalalla ollut merihirviöitä.. No okei, ei ehkä niitä isompia mutta kyllä niitä pienempiä oli nähty. Kyllä ne pienen soutoveneen kaatoivat helposti, jos halusivat ja olivat nälkäisiä. Muuten aika kesyä sakkia mokomat kirput. Tosin eihän Kalma niille pärjäisi muutamaa minuuttia pidempää, jos sitäkään. Eikä aikomusta ollutkaan, Kalma ei edelleenkään ollut voiman haluinen suuruuden hullu... kuten eräs nimeltä mainitsematon henkilö.
"Onko veljesi muka käynnyt merellä?" Kalma kysyi Lilyltä.

Kalma ei palellut siksi, koska oli tottunut sietämään kylmää kun liikkui uskomattoman paljon ulkona kovillakin pakkasilla. Pieni, muutaman asteen pakkanen paljoa missään tuntunut, ja taisi olla osa syynä aaveiden jutut: Kalman oma sielu pystyi jonkin verran suojaamaan kylmältä, mutta ei kehuttavasti. Joten siintä nyt minkään näköistä hyötyä ole..
Kalma vilkasi Lilyn päälle kun tuo huomautti, että Edna paleli, josta katse siirtyi Ednaan joka suorastaan hytisi kylmästä. Kalma hymähti pienesti, ei tainnut varata tarpeeksi vaatteita tyttö ressu päälle?
"Totta kai... Rensku, näytä tietä." Kalma nyökkäsi pyysi Renoa näyttämään tietä kotiinsa, tai oikeastaan omistamaansa majatalolle. Reno nyökkäsi ja lähti kävelemään edellä. Kalma siirtyi Ednan viereen kävelemään..
"Taidat ainakin tarvita paremman talvitakin.." Kalma tuumasi riisuen oman takkinsa ja laittoi sen Ednan harteille pahemmin mitään kyselemättä. Kyllä hän kestäisi muutaman mterin matkan ilmankin... vaikka vasta olikin (köhköh) kipeänä.

Onneksi itse majatalolle ei ollut pitkä matka, se oli ihan sataman lähellä ja oli ainakin kolme kerroksinen puinen rakennus pimeine ikkuinoineen, vain muutamassa paloi valo. Reno avasi avaimella oven auki ja päästi tulijat sisään lämpimään, systytellen muutaman kynttilän palamaan jotta vieraat näkisivät eteensä- Kalmasta ei puhuttu.
"Olkaa kuin kotonanne.. Ja sinulle Jack vanha huoneesi?" Reno kysyi Kalmalta joka mumisi jotakin vastaukseksi, ottaessaan oman takkinsa pois Ednan päältä ja laittaen sen naulakkoon.
"Entäs neidit?" Reno kysyi Lilyltä ja Ednalta.

[Aksutar]

Edna, Lily

"On, monestikkin" Lily vastasi Jackin kysymykseen siitä, oliko Henry merillä käynyt. Sen enempää prinsessa ei asiasta alkanut vääntämään, sillä mitä sitä nyt turhia väittelemään. Cryptissä pidettiin huoli, ettei haita isompia merihirviöitä valtakunnan lähistöllä liikkunut, varsinkaan sataman poukamassa.

No, sitten lähdettiin kävelemään kohti majataloa. Edna vilkaisi Jackiin tuon laittaessa takkinsa hänen harteilleen. Tyttö ei voinut olla naurahtamatta pienesti Jackin huomautukselle, mutta voiko vaatteiden puutteesta Ednaa syyttää? Hän oli pukenut päälleen paksuimmat vaatteensa, eikä köyhän perheen äpärällä ollut pahemmin varaa merille tarkoitetun vaatekuosin hankkimiseen. Ja kuten hyvin on tullut selväksi, tämä oli Ednan ensimmäinen kerta Ihmisten kylän ulkopuolella.
Reno näytti heille tien majatalolleen, avasi oven ja päästi kolmikon sisään. Sitten kyseltiinkin majoituksista. Jackille oli näemmä entinen huone jo valmiina. Edna oli vastaamassa Renon kysymykseen neitien majoituksesta, mutta Lily ehti ensin.
"yksi huone riittää" Prinsessa totesi suoraan, saaden Ednan valahtamaan melkein kalpeaksi. Hänkö muka yöpyisi prinsessan kanssa samassa huoneessa?! Ei hän voisi! ei hän kehtaisi! Sehän olisi sama kuin katurotta pyytäisi lupaa yöpyä kylän kovimman kollin vieressä!
"Vai mitä?" Lily kysyi Ednalta kääntäen katseensa tuohon.
Mustalaistyttö oli hetken kuin lekalla päähän lyöty kunnes nyökkäsi nopeasti ja hymyili vaivautuneenhelpottuneesti. Olisi voinut luulla että Edna oli mykkä, kun ei sanaa suustaan saanut...

[suskari]

Kalmankoira

Kalma ei ollut sen erikoisemmin innostunut Lilyn sanoessa, että he kaikki kolme nukkuisivat samassa huoneessa. Ihan kuin Ednan kanssa nukkuiminen ei ole tuottanut jo tarpeeksi ongelmia, tai oikeastaan sopeutumis vaikeuksia ja sitten vielä tämäkin. No kunhan ei änkisi samaan sänkyyn... jota Kalma uskalsi epäillä.
Reno nyökkäsi tyttöjen sanoihin ja vilkasi Kalman päälle, huomaten kyllä ettei tuo ollut iloinen asian puolesta, mutta ei sanonut siintä mitään. Kalma ei ollut suuttuessaan kovinkaan mukava tapaus, kuten tiedettiin.
"Siinä avaimet.. illan jatkoja ja öitä." Reno sanoi heittäen huoneen avaimet Kalmalle, joka koppasi ne toiseen käteensä.
"Öitä.." Kalma vastasi Renolle, joka poistui takahuoneeseen ilmeisemminkin nukkumaan.
Kalma kääntyi kohden tyttöjä.
"Tulkaahan.." Kalma tuumasi lähtien johdattamaan seuralaisiaan rappusia pitkin ylös ja käveli aina ylimmälle kerrokselle, jossa oli pitkä käytävä ovia. Kalma käveli yhden oven eteen, avasi sen ja käveli sisään heittäen reppunsa sohavalle ja lässähti istumaan nojatuoliin kuin kotiinsa olisi tullut. Tavallaanhan se olikin, olihan Kalma asunnut tässä asunnossa jonkin aikaa.
Asunto itsessään ei ollut mikään synkkä, kuten oli Kalman luola koti, vaan oikein kodikas vaikkakin pieni. Asuntoon sisältyi tasan kaksi erillistä huonetta, toinen oli makuuhuone ja toinen oleskeluhuone, huoneeseen sisältyi myös pieni parveke josta oli suora näkymä merelle. Siksi tämä huone olikin Kalman oma henkilökohtainen suosikki.

"Ei mikään viiden tähden huone, mutta saa kelvata kun ette omia halunneet." Kalma hymähti venytellen käsiään.

[Aksutar]

Edna, Lily

Lily oli kyllä tarkoittanut, että Ednalle ja Lilylle riittäisi yksi yhteinen huone, mutta miten vain. Ei hän nyt siitä aikonut alkaa valittamaan. No, Reno poistui paikalta heittäen ensin huoneen avaimet Jackille. Sen jälkeen Jack johdatti heidät huoneelle.
Huone ei ollut kovinkaan suuri, mutta sitäkin kotoisampi. Edna ainakin tunsi olonsa kotoiseksi pienissä tiloissa. Lily puolestaan oli tottunut arvariin tiloihin, mutta ei hän oikeastaan välittänyt. suurissa saleissa sitä tunsi itsensä yllättävän pieneksi ja vähäpätöiseksi.
Molemmat vikaisivat Jackiin tuon todetessa ettei tämä todellakaan mikään viidentähden huone ollut - mitä ikinä tarkoittikaan tuolla sanonnalla. Lily oli vähällä alkaa korjailemaan aikaisempia sanomisiaan mutta jätti sanomatta. Ei hän riitaa yhäkään halunnut haastaa.
Edna oli yhä tuppisuuna prinsessan seurassa. Se oli jotenkin.. ahdistavaa, mutta samalla mahtavaa. Edna oli koko nuoruutensa miettinyt kuinka tulisi aukomaan päätään kuninkaallisille mikäli noita livenä näkisi, mutta nyt kun yksi seisoi hänen edessään, hän ei kehdannut. Lähinnä siksi ettei ollut mitään syytä!

Lily riisui viittansa ja laittoi sen oven pielessä olevaan naulaan. Edna oli - jälleen kerran - unohtunut omiin ajatuksiinsa ja tuijotti prinsessaa kuin olisi aaveen nähnyt. Lilyn siirtäessä katseensa Ednaan, mustalainen peitti kasvonsa kämmeniinsä ja näytti siltä kuin olisi itkenyt.
"Ei sinun tarvitse hävetä" Lily totesi pienesti hymyillen. Hän oli ennenkin käynyt läpi samanlaisia tilanteita, missä alaluokan nuoret tytöt näkivät ensimmäistä kertaa elämässään elävän prinsessan. Yleensä he häpesivät. Syystä taikka toisesta, kuten Ednakin nyt.
Edna oli lähellä purskahtaa vollottamaan täysillä, joten tyttö tyytyi vain painamaan kämmeniään kasvojaan vasten. Lily hymähti pienesti, käveli Ednan luo ja kietoi kätensä tuon ympärille. Edna vaistomaisesti taas Lilyn ympärille. Koomisen surullista ja suloista. Ednata valui kyyneleitä pitkin poskipieliä, mutta samalla tuo lähes nauroi ääneen. Ristiriitaisia tunteita, eikä Edna osannut edes selittää niitä.

Lopulta Lily päästi irti Ednasta ja nuorempi pyyhki silmänsä hymyillen.
"anteeksi" Edna totesi pienesti naurahtaen äskeisestä tunteenpurkauksestaan, kun ei muuta sanomista keksinyt.
"Ei se mitään. Naisten kuuluukin itkeä sillointällöin" Lily vastasi hymyillen "Mutta alkaa olla jo myöhä. En teidän päivärytmistä tiedä, mutta minä olen herännyt tänään aikaisin, joten alkaa jo vähän ramaisemaan"

[suskari]

Kalmankoira

Kalma seurasi tilannetta hiljaa sivusta kun Edna häpesi- ilmeisesti -olla Lilyn seurassa peittäen kasvonsa ja kävi jopa itkemään. Kalma ei tuosta tajunnut yhtään mitään, joten päätti vain pitää turpansa tukossa, ettei loukkaisi ketään tai aiheuttaisi riitaa. Mutta ihmetteli silti syvästi mistä tuossakin oli kysymys.. Eihän aavekoira koskaan ole kunnoittanut ketään asema tittelin takia, eikä myöskään aikonut siihen alentua. Häntä ei pompoteltu ympäriinsä kuin palloa.
Lilyn siirtyessä halaamaan Ednaa Kalma kohotti laiskasti toista kulmaansa ja hymähti itsekseen, suloista~ Edna kävi sitten vielä nauramaankin kyyneleet valuen pitkin poskia. Nyt meni oudoksi ja Kalman ilme oli sen mukainen, tuo tuijotti Ednaa kuin jotakin muukalaista tai idioottia. Miten sen nyt sitten halusikaan ottaa.

"Suloista~" Kalma tuumasi sitten pienesti naurahtaen kun näytös oli ohi. Toivottavasti Edna ei saa tuollaista kohtausta keskellä katua.. Häpäisisi hänet ja kunnolla. Katse siirtyi Lilyyn.
"Siintä vain sitten pomppaat sänkyyn... ei siihen lupaa tarvitse kysellä, petikin on valmiina." Kalma naurahti pienesti ja jatkoi. "Ja te kaksi saatte sängyn, minä voin nukkua sohvalla." Kalma lisäsi. Lily tuskin haluaisi katsella puolialastonta vierasta miestä vierellään ja Black varmaan teilaisi hänet jos kuulisi että hän olisi nukkunut Lilyn vieressä. Siintähän pystyi ajattelen lähes mitä vain!
"Mutta haluaako kumpikaan syödä vielä mitään?"

[Aksutar]

Edna, Lily

Jackin "suloista" kommentti sai Ednan punastelemaan pienesti, mutta onneksi sitä ei nähnyt ellei jäänyt tuijottamaan tytön kasvoja pidemmäksi aikaa.
"selvä se.." Lily totesi Jackin kertoessa nukkumisjärjestyksen. Edna olisi kieltäytynyt ja suureen ääneen, mutta ei kehdannut vieläkään avata suutaan. Prinsessan vierellä nukkuminen kuului vain ja ainoastaan tuon miehelle. Jotkut olivat valmiita myymään sielunsa paholaiselle, että olisivat saaneet edes nukkua samassa huoneessa mitä prinsessa. Ja Black todellakin olisi tappanut Kalman, kaivanut tuon ylös haudastaan, herättänyt eloon ja tappanut uudestaan, jos tuo olisi edes uskaltautunut nukkua samassa huoneessa mitä Lily!

"ei kiitos, minulla ei ole nälkä, joten menen suoraan nukkumaan.. öitä" Lily vastasi Jackin seuraavaan kysymykseen, toivotteli hyvät yöt ja poistui sitten paikalta.
Edna katsoi hetken prinsessan perään, kunnes käänsi katseensa närkästyneen näköisenä Jackiin.
"Olisit voinut edes varoittaa että meinaat prinsessan mukaan ottaa!" Edna parahti "Nyt hän ajattelee minua idioottina, aivan varmana"
Ei Edna vihainen ollut, vain häpesi äskeistä reaktiotaan niin paljon että johonkuhun se häpeä piti purkaa. Edna lässähti alas sohvalle ja huokaisi, aivan kuin olisi menettänyt juuri jotain arvokastakin.
"... kauanko me olemme täällä?" Tyttö kysyi sitten, siirtäen lattiasta katseensa takaisin Jackiin.

[suskari]

Kalmankoira

Lily painui sitten nukkumaan ilmoittaen samalla ettei halunnut mitään iltapalaksi, olisi Kalma kyllä käynnyt ruokakomerolla varkaissa jos tarve oli.
"Öitä." Kalma huikkasi vielä Lilylle, joka poistui paikalta nukkumaan.. ja Kalma kuvitteli saavansa rauhan edes hetkeksi aikaa, toisin kävi: Edna ärähti aavekoiralle joka jäi tuijottamaan sulhoaan kuin halolla päähän lyötynä. Mistäs nyt tuuli puhalsi? Ei Lily nyt sentään mikä kamala ollut, verrattuna vaikkapa sitten häneen. Hirviöksi kaikki kutsuivat. Kuitenkin Kalma naurahti pienesti.
"Et tunne Lilyä.. hän on mukava prinsessaksi, ja jos hän ajattelee sinua idioottina niin olen sen jälkeen sika. Älä nyt kerro kenellekkään, mutta olen kyllä viettänyt muutaman kerran prinsessan kanssa kahdestaan aikaa ja hän on jopa suostunut leikkimään kanssani. Heittämään keppiä siis." Kalma kertoi Ednalle kuin asia olisi ollut päivän selvä. Kuinka moni prinsessa suostusikaan heittämään keppiä paikalliselle katu piskille, jota kaikki vihasivat? Yksi tuhannesta.
Edna pyllähti sohvalle kuin maansa olisi mennyt myymään.. Kalma tuijotti tuota toinen kulma koholla, eikä oikein osannut tehdä mitään. Nyt mentiin hitusen uusille alueille. Ednan kysymykseen Kalma ei vastanut heti mitään vaan nousi ylös ja käveli tuon luokse, vaihtoi muotonsa koiraksi ja jäi seisomaan tuon eteen.
"En osaa sanoa.. ehkä viikon, muutamamn päivän? Riippuu täysin milloin tilaukseni tulee. Tosin jos aika vierähtää muutamaa päivää pidemmäksi niin käyn viemässä Lilyn takaisin.. sinä jäät tänne, tulen sitten takaisin." Kalma selitti Ednalle aikomuksensa.
"Äläkä ole noin hapan.." Kalma naurahti ja hyppäsi Ednan polvia vasten alkaen nuolemaan häntä laiskasti heiluen tuon kasvoja. Vähän piristystä~

[Aksutar]

Edna, (lily)

Ei Edna Lilyä tuntenut, ei hän koskaan niin ollut väittänytkään. Hänestä vain tuntui siltä, että prinsessa piti mustalaista nyt aivan idioottina. Jack ei ehkä ollut perillä ihmisten arvomaailmoista saatika naisten ajatuksen kulusta, joten tuo tuskin tulisi edes ymmärtämään tilannetta. Eliväthän he sentään keskiajalla, ei kaikki ollut yksiselitteisen helppoa.
Jack kertoi, että he olisivat täällä ehkä viikon, tai muutaman päivän, riippuen täysin milloin Jackin tilaus tulisi.
"Mikä tilaus?" Edna pamautti samantien Jackin sanat kuultuaan. Ei, hän ei aikonut odotella että Jack selittäisi aisan paremmin ilman kysymättä. Olisihan se nyt ihan kohtuullista mormaikulleen kertoa pikku tilauksistaan, mitä ikinä aikoikaan tilailla.

Sitten Jack päättikin muuttua koiraksi ja hyppäsi Ednan polvia vasten, nuoleskellen tytön kasvoja. Edna ei voinut olla pienesti naurahtamatta moisesta eleestä, vaikka ei voinut kiistää etteikö halaus ihmismuodossa olisi ollut mukavampi. Edna kuitenkin kietoi kätensä pienesti Jackin kaulan ympäri ja rapsutti tuota pienesti korvan takaa, samalla kuin painoi kasvonsa vasten tuon kaulaa.
"Joko väsyttää..?"

[suskari]

Kalmankoira

"No tuota noin.." Kalma ähelsi kun Edna kyseli hänen tilauksestaan, jota aavekoira oli jo odottanut kuukauden saapuvaksi ja vasta jokunen aika sitten saannut tietoonsa että se oli tulossa tänne.
"No sanotaan vaikka, että pikku perheeni saa uuden jäsenen." Kalma hymähti kertomatta asiasta sen enempää. Jääkööt yllätykseksi, isoksi sellaiseksi.. Tosin Kalma ei ollut ihan varma pitäisikö Edna uudesta perheen jäsenestä kovinkaan paljoa.
"Mutta loput jääkööt yllätykseksi." Kalma virnisti heilauttaen häntäänsä iloisesti. Hän niin toivoi että Edna saisi mitään raivokohtausta, tai muutenkaan suuttuisi kun hän leikkisi taas hieman salaperäistä.

No Kalma oli koira, eikä osannut aina oikein toimia ihmisten tavalla jossakin asioissa, joten aavekoira hoiti ne omalla tyylillään. Kalma katsahti Ednan päälle kysyvästi tuon käydessä halaamaan koiraa kaulan ympäriltä, mutta hymähti sitten itsekseen. Niin nuori ja tunne herkkä, vaikka Kalma olikin henkisesti puolta nuorempi.. mutta ehkä sitä ei kannattaisi koskaan kertoa Ednalle.
"Minua? Voi ei suinkaan, olen pirteä kuin peipponen." Kalma tuumasi pirteästi hännän heilahtaessa iloisesti. Herranjestas, ei hänellä vielä nukkumaan meni aika ollut! Hän menisi vasta aamun pikku tunneilla nukkumaan ja sillä siisti.
Kalma hyppäsi alas lattialle ja tepsutteli Ednasta hieman kauemmas.
"Mene sinä vain.. käyn vielä ulkona." Kalma hymähti ja enää sanaakaan sanomatta poistui koko asunnosta oven läpi kävellen ja siintä aina ulos. Mitä Kalma ulkona? Noh, Kalma halusi vain käydä yksin omassa rauhassa katselemassa vanhaa kotiaan ja olla muutenkin hetken vain itsensä kanssa, yksinäinen susi kuin oli.

Ennen aamun kajastusta Kalma palasi ja romahti nukumaan sohvalle rättiväsyyneenä.

[Aksutar]

Edna, Lily

Edna katsoi erittäin kysyvästi Jackia tuon selitellessä jotain uudesta perheenjäsenestä? Mitä ihmettä tuo nyt oli suunnittelemassa?! Eikö olisi niin sanotusti reilua kysyä myös Ednan mielipidettä, mikäli aikoisi lisää porukkaa taloon tuoda? No, Sen enempää Jack ei asiasta puhunut, vaan jätti loput paljastamatta. Ednan kasvoista saattoi lukea tytön tyytymättömyyden asiaan, mutta ei hän jaksanut enää päätään alkaa aukomaan.
Ei ollut kyllä yllätys, ettei Jack ollut yhtään väsynyt. Olihan tuo yöeläjä ja yö oli vasta nuori. No, Jack päätti sitten lähteä pikku yökävelylle, jättäen naiset kahden majataloon.
"okei.." Edna totesi ja katseli kuinka Jack poistui huoneistosta. Edna pysytteli vielä hetken hereillä, kunnes varovasti siirsi fyysisen olemuksensa nukkumaan prinsessan kanssa samaan huoneeseen.

Loogisesti Lily oli ensimmäinen aamulla joka heräsi. Prinsessa puki päälleen kaikessa rauhassa ja siityi sitten makuuhuoneen ikkunan luo ihailemaan maisemia. Aurinko paistoi kirkkaana taivaalla, saaden kaiken näyttämään keväisen kauniilta. Meri kimmelsi täydellisesti ja täysin tyynenä.
Edna heräsi lähes heti Lilyn jälkeen ja pukeutui salamannopeasti. Hävetti olla yövaatteissa prinsessan nähden. No, siinä hereillä ollessaan Lily ja Edna ehtivät tutustua toisiinsa paremmin ja löysivät jopa jotain yhteistäkin. Molemmat olivat itsepäisiä ja itsenäisia naisenalkuja, eivätkä todellakaan olleet riippuvaisia miehistä, tai eivät ainakaan halunneet olla. Päivä kului kutakuinkin jutellessa ja tutustuessa, eipä heillä pahemmin muutakaan tekemistä ollut. Mielessä kävi kyllä lähteä pihalle, mutta se ajatus hylättiin melki samantien. Turha sitä ottaa ylimääräisiä riskejä. Äänentaso pidettiin kuitenkin matalalla, jottei Jack heräisi. Turha tuota oli herätellä, ties kuinka äkäinen oli kun kauneusuniltaan heräsi.

[suskari]

Kalmankoira

Yksi hauska juttu, Kalma oli sopinut tämän asian jo kauan aikaa ennen kuin oli edes tuntenut tai nähnyt Ednaa, joten oli varsin vaikeaa käydä tilausta enää perumaan mitenkään. Etenkin kun näin lopussa jo ollaan, eikä Kalma todellakaan ollut huvikseen rahaa säästänyt ja kerännyt suurella vaivalla. Siinä oli mennyt monen haltian ja paikallisen otuksen henki, mutta kyllä se olikin kannattanut. Oikeastaan näillä rahoilla Kalma olisi pystynyt hyvin jopa maksamaan sille apteekkarille velkansa, mutta se malttaisi kyllä odottaa ja saisikin odottaa.

Noh, Kalma nukkuikin sitten kaikessa rauhassa aina sinne tuttuun iltaan asti kunnes alkoi näyttämään heräämisen merkkejä. Kalma avasi silmänsä ja venytteli käsiään nousten samalla ylös istumaan näyttäen ihan joltakin krapulaiselta.
"Huomenta.." Kalma tuumasi tytöille haroen tukkaansa unisen näkösenä ja nousi sitten ylös.. ollen menossa tekemään itselleen kahvia, mutta ei perskuta eihän tässä huoneessa tunnettu sanaa "hella".. Kalman ilme oli muutaman sekunnin näkemisen arvoinen, varsin kettuuntunut siis. Pitäisi lampsia alakertaan että saisi kahvia, jessus. Mutta alakertaan menemisen sijaan Kalma istahti tyttöjen kanssa pöydän ääreen.
"Noh, mitäs tytöt haluaisi näin ensin päästä tekemään? Katselemaan paikkoja, ostelemaan... vai?" Kalma kyseli seuralaisiltaan, että osaisi hieman järjestää asioita sopivaan kaavaan niin noille kuin itselleen.

[Aksutar]

Lily, Edna

Aika kului kuin siivillä kaksikon keskustellessa ties mistä ja ennen kuin he huomasivatkaan, oli ilta. Ajankulun tajusi vasta sitten, kun Jack kömpi ylös toivotellen huomenet. Jack saikin vastaukseksi huomenet molemmilta lähes samaan aikaan. Edna oli nyt jo paljon rennompi ja lähes omaitsensä prinsessan seurassa. Lily oli suoraan sanottuna kateellinen Ednalle, joka saattoi röhnöttää tuolilla kuin miehet. Lilyllä ei siihen ollut lupaa, eikä hän edes kehtaisi saatika osaisi. Prinsessan opit olivat jotenkuten menneet perille ja jääneet muistiin.
Jack selvästi olisi kaivannut näin "aamutuimaan" jotain - todennäköisesti kahvia - mutta tajutessaan ettei sitä tästä huoneistosta saanut, oli tuon ilme näkemisen arvoinen. Sitten Jack kyselikin mitä tytöt halusivat tehdä näin ensimmäisenä.

"Paikkojen katselu kuulostaa ihan hyvältä idealta" Edna huomautti "Turha sitä varmaan mitään muuta onkaan vielä suunnitella, kun ei tiedä mitä kaikkea täällä on.. tai no, sinä saatat tietää, mutta me emme".
Lily puolestaan tyytyi vain nyökkäämään Ednan sanoille, turha sitä samaa asiaa toistella. Jack kun ei ollut niin tyhmä että tuolle piti asioita toista.. kai? Ei Lily tuntenut Jackia niin hyvin että moisen tietäisi. Hän tiesi vain sen mitä itse nyt oli kokenut ja sen mitä Blackiltä oli kuullut.
"Joten heti kun olet valmis, niin lähdetään" Edna lisäsi pienesti virnistäen. Hehän olivat olleet valmiita jo tunnin jos toisenkin.

[suskari]

Kalmankoira

"Kyllä se onnistuu arvon neidit." Kalman nyökkäsi pienesti hyväksyen täysillä paikkojen katselu ehdotuksen. Mikäs siinä, kyllä hänestäkin olisi ihan mukava päästä katsomaan paikkoja ihan kunnolla pitkästä aikaa ja seuran kanssa vielä. Ja voi ei, ei Kalmalle aina tarvinnut olla asioita toitottamassa montaa kertaa ellei aavekoira päättänyt olla tottelematta tai kuuntelematta, silloin kyllä sai olla toitottamassa monta sataa kertaa että Kalman viimeinkin uskoisi jotakin.
"Selvä, teen ensin aamu toimeni ja puen jotakin niskaani." Kalma vastasi ja nousi ylös tuolista käyden vetämässä mustan T-paidan päällensä, jonka alle Kalma laittoi vielä sen mithirilistä tehdyn paijan ja lopuksi vielä mustat housunsa. Eikö Kalmaa hävettänyt pomppia ympäriinsä melkein nilkosillaan? No oikeastaan ei, kunhan ei alastomana tarvinut poppia. Sitä Kalma ei kyllä tekisi vaikka maksettaisiin!
Saatuaan vaatteensa niskaansa Kalma meni laittamaan vielä pehkonsa kondikseen.. vaikkei siinä paljoa mitään korjattavaa ollutkaan kun aavekoira muutenkin oli tälläinen pörröpää.

"Noniin rakkaat ystävät, lähdetään." Kalma tuumasi saatuaan itsensä täysin valmiiksi tulevaa yötä varten, mitä nyt laitteli vielä asevyötään paikoilleen jossa roikkui vain ja ainostaan Kalman veitset mukana tällä kertaa. Kalma kantoi jalkajoustaan vain liikkuessaan metsässä haltiat kun tuppaisvat usein turvautumaan kaukotaisteluun mikä oli varsin ärsyttävää. Kalma veti takkinsa päälle ja kenkänsä jääden sitten odottamaan neitejä että nuokin saisivat itsensä lähtö kuntoon.. eikä siinä kauaa mennytkään ja Kalma avasi oven jonka sitten tyttöjen jälkeen sulki ja laittoi lukkoon naksahuksen kera. Avain päätyi housujen taskuun talteen.
Sitten vain ulos matkaan vain, mitä nyt Kalma vaihtoi muutaman sanan Renon kanssa ennen kuin poistui seuralaistensa kanssa ulos raittiiseen ilmaan.
"Hmm, voisimme vaikka ensin mennä katsomaan sen ostelu paikan?" Kalma pihti ääneen ja lähti kävelemään.
"Ja sinulle ostan ensinmäisenä sen takin." Kalma hymähti vilkaisten Ednan päälle.
"Saat itse valita mieluisesi." Kalma lisäsi vielä jonka jälkeen katse siirtyi Lilyyn ja Kalma muistikin sitten jotakin pää nupissaan.

"Kuule.. Black oli tuossa toissa päivänä vähän masiksen oloinen, satutko tietämään mistä se johtuu?" Kalma kysyi Lilyltä jos tuo Blackin vaimona jotakin tietäisi.
"Ellei herra sitten vain ollut väsynyt.." Kalma virnisti pienesti itsekseen.