Arwen
Aurinko oli painumassa mailleen, kun juhliminen alkoi todella vasta lähteä käyntiin. Manassessin kadut tulvivat väkeä ja jokaisessa kadunkulmassa oli värikäs lyhty valaisemaan tietä. Ihmiset tanssivat kaduilla ja kapakat olivat täpösen täynnä väkeä myös haltioita, kääpiöitä ja muita, joita ei voitu laskea ihmisiksi. Nauru ja laulu kaikuivat pitkin saarta ja ne olivat kuin sulosäveliä Arwenin korville. Tunnelma oli käsinkosketeltavaa ja nainen melkein unohti sieluaan kalvavan nälän. Arwen läpytteli siipiään pari kertaa ennen kuin lehahti talon katolta ilmaan. Hän lensi erääseen kadunkulmaan eikä kukaan ihmetellyt, kun korppi muuttui yllättäen muuttui hurmaavaksi naiseksi. Se ei tietenkään tarkoittanut etteikö hän olisi muutamia katseita kuitenkin kääntänyt. Arwen vastasi katseisiin hymyillen. Tänä yönä ravinnosta oli varsinainen runsauden pula. Ainoa ongelma tulisi olemaan yhden kohteen valiseminen näin monesta.
Arwen purjehti kevein askelin juhlivan väkijoukon poikki kunnes löysi viimein etsimänsä. Suuren toriaukion, jonka keskellä oli tuotu useita pöytiä. Osan päällä oli naisia tanssimassa pukeissa tai vähän vähemmissä ja ihmiset hurrasivat ympärillä. Arwen oli haukkana (tai korppina) sen pöydän luota, jolta alas tuleva nainen päätti ansainneensa tarpeeksi kolikoita pussukkaansa. Hän väläytti tälle lämpimän valehymynsä ja kapusi pöydän päälle. Ihmisten huomio kiinnittyi häneen, kun hän taputti kengänkärjellään pöytää kolmasti saadakseen kiinni rytmistä.
Sitten hän vain antoi musiikin viedä.
//Dakum tänne seuralaisineen :3