Kirjoittaja Mori » 23 Tammi 2016, 20:36
Ken maassa oli tyhmin. Tällä hetkellä se taisi olla Jack itse. Shael käänsi päätään, kun mies poistui kentän sisältä ja rikkoi suojauksen, jonka hän oli tehnyt toisen ylle. Oliko mies aivan sekaisin? Ei tuo pystynyt tekemään mitään tuossa tilassa. Karjua ja uhkailla ehkä osasi, muttei taistella. Selkeästi stradegia taistelut eivät olleet miehen heiniä. "Jack!" Shael huudahti, kun tuo muutti muotoaan, teleportattuaan ihmissyöjän eteen ja repiessään tuon käsiinsä. Noita ei kuitenkaa aikonut mennä aivan vielä väliin. Sen sijaan hän meni naisen luokse, kiireesti ja tarttui tätä kädestä. "Tule," hän lähes käski ja veti naisen mukaansa, vihelsi orin luokseen ja auttoi naisen sen selkään. Hän i kuitenkaan lähettänyt hevosta pois, mutta kun tilanne sitä vaati. Hän lähettäisi hevosen ja naisen sen mukana kylään.
Chloros, joka sai pien käden kaapuunsa nauroi, kun miehen koko kaksin kertaistui ja tuon viha tuntui lähes hipelöivän hänen nautinnon nystyröitään. Mitä sinä odotat? Hän kysyi telepaattisesti toiselta ja pian peto nosti ihmissyöjän hänet ilmaan ja iski vasten maata, murkatakseen hänen luunsa ja elimensä. Toki hänen luitaan siinä meni, mutta suurin vahinko oli se, että puolet hänen alavatsastaan meni. Suolistoa ja toinen munuainen levisivät pihalle ja ehkä, sitä vertakinb pukkasi miehen suusta. Chloros nauroi, kuin asia olisi ollut aivan liian hauskaa. Liian ironista, mutta peto vain oli sokaistunut vihastaan ja niimpä ihmissyöjä myös sitä käytti hyödykseen. Hän luiskahti nopeasti kaapunsa alta ja varioituneet osat katosivat ehjien alle. Ei hän tähän kuollut. Muutaman kerran viherpää joutui naksauttamaan niskojaan ja muutaman luun hän työnsi paikoilleen, kunnes hän syöksähti. Hän hyppäsi toisen selkään, tarttuen uudestaan niihin kettinkien päihin, kerta mies ei niitä ole ehtinyt irroittamaan kaulaltaan. Hän veti toisesta päästä, niin että kettinki jättäisi takuulla polttavan sekä tukehduttavan tunteen toiselle. Chloros murkasi maskinsa vasten toisen päätä ja yritti samaan aikaan repiä toisen turkkia irti lihasta. Ehkä siinä meni samalla lihaakin, mutta ketä kiinnosti? Hän hyppäsi alas toisen selästä ja nauroi. Hän lähes kutsui petoa tulemaan kohti, yrittämään parasta siinä heikossa tilassaan. Ivallisesti hän nuoli verisiä käsiään, miehen verta.
Shael henkäisi kerran. Hän käveli aavemiekan luokse ja tarttui siihen. Voima tuntui hipelöivän hänen kehoaan, mutta noita ei siitä välittänyt. Sen sijaan, hän työnsi miekan hevosen satulan vieressä olevaan asepidikeeseen. Sitten hän kääntyi ja naksautti käsiään. "Kaikki järjestyy," hän kuiskasi kaksikolle hymyn kera. Hän veti vielä viittansa pois yltään ja ojensi sen haltialle. "Tarvitset sitä," hän totesi ja veti nahka käsineensä pois käsistään. Hän niin vihasi miesten typeryyttä. Kun ihmissyöjä oli hypännyt Jackin selästä pois, astui Shael kuvaan. Hän ei katsoisi enää sekunttikaan tätä. Jos tuo mikä lie olento jäisi tänne, hänen kylänsä olisi uhattu ja mahdollisesti moni muukin tämän saaren kylistä. Joten viherpäällä ei ollut paikkaa tänne. Eikä Jackiä tarvittu sen sanomiseen. Hän siirtyi Jackin vierelle. "Minä niin vihaan teidän päättöstyötä," noita puuskahti ja iski kätensä Jackiä vasten. Se hohti ja nainen mutisi. Nuku. Oli loitsun yksin kertainen käsky. Nukkui mies tai ei, ihmissyöjä ei ainakaan enää odotellut.
Chloros lähti juoksemaan kuin kuumakalle, kun noita tuli ja kehtasi tulla häiritsemään! Hän yritti päästä repimään naisen käden irti, mutta Shael kääntyi ja poltti ihmissyöjän käden tuhkaksi. Viherpää oli ehkä hetkellisesti yllätynyt, mutta nauroi heti miten. Noita ei säästellyt, tulta tuli joka puolelta. Suuria tuli palloja, joita mies joutui väistelemään. "Etkö parempaan pysty akka!?" Chloros huusi pilkaten. "Odota vain, kun pääsen syömään teidät kaikki! Saan kuunnella teidän tuskan huutojanne! Syön teidät niin kuin veljeni!" Hän huusi nauraen, mutta äkisti hän sai lento passituksen maasta kohoavan pylvään avulla. Mies laskeutui maahan hieman hoiperrellen.
"Ei siis tunne kipua." Shael ajatteli ääneen. Hän hymyili leveästi, lähes julmasti. Hän vain vuodattaisi miehen kuiviin ja heittäisi merelle. Kuolisi siellä. Chloros oili selvinnyt kyllä suurimmilta vammoilta, mutta verta oli kaikkialla. Hän oli vuotanut ja uusiutunut ja vuotanut. Hän pyrki pääsemään noitaa lähemmäs, mutta tämä puski hänet kauemmaksi. Se jos mikä sai ihmissyöjän ärtyneeksi. Hänen liikkeensä alkoivat olla arvaamattomampia, tiedottomia. Hän alkoi huutamaan ärtyneenä, kun noita hallitsi tilannetta hänen sijaansa. Noita oli ottanut hänen leikkinsä ja aikeensa. Hänen! Chloros syöksyi kohti, heitti tikareita, mutta kaikki osuivat typerään suojakenttään. Hän vihasi magiaa! Vihasi! Tunteet joita hän piti yleensä nautintona olivat kääntyneet häntä vastaan.
Ihmissyöjä alkoi väsyä selkeästi, sillä tuo oli joutunut uusimaan itseään hyvin useaan otteeseen. Nyt kun Shael osui jääseipäällä tämän käteen ihmissyöjä ei enää usinutkaan sitä. Se jäi valumaan verta. Noita arveli, että mies piti loppu energiaa mahdollisesti pakenemiseen. Hän ei antaisi sen tapahtua, joten hän nosti maata ja teki miehelle vankilan. Kuulamaisen vankilan, joka oli täysin pimeä ja täysin pyöreä. Sen sisältä kuului huutoa ja naurua ja pamautuksi, mutta noita viisveisiasi asiasta ja heitti kuulan sen sisältöineen mereen. Saisi aalokko viedä mennessään.
//Siitä tuli kökköromaani XD