Train whit me. [sov]

Luolia on ympäri metsää, jotkut maan alla, jotkut kalliossa, jotkut suurista kivistä muodostuneita. Luolat ovat hyvä paikka pitää sadetta tahi pystyttää leiri, mutta kannattaa ensiksi varmistaa, ettei kyseistä luolaa jo asuta joku.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Dogster » 11 Huhti 2010, 11:21

Hopeasilmä

Tuo mutisi jotain siitä että tämä oli leikkiä... Jos oli tuota mieltä, niin tuossa oli ovi, antoi heittää! Hopea ainakin otti harjoitukset vakavasti, vaikka välistä luulikin toista... No okei, ei ehkä voinnut, mutta tämä oli vielä lämmittelyä, välistä pysähdyttiin juttelemaan ja kertailemaan mitä oli opittu... Aika ärsyttävää tosin, että Jack kyseli noin paljoa, suurimman osan asioista olisi voinut itsekkin tajuta. Olihan tämä ihan erillaista kuin Splinterin kanssa... tuo ei kyselly yhtä paljoa, mutta kai se johtui iästä. Tosin eihän Hopea tiennyt että Jack oli kuollut pikkulapsen iässä. Sen jos olisi tiennyt, niin olisi jättänyt homman kokonaan, hän ei voinut SIETÄÄ lapsia jostain kumman syystä. Ei tullut toimeen ja niin ees päin.

Ja kannatti tosiaan varautua, vähääkään herpaauntui ja se oli siinä. Varsinkin jos oli hänen kanssaan tekemisessä! Miekka pyörähti JÄLLEEN kädessä, ja herra kallisti päätään.
"Nonni, tuletko vai et?", hän totesi, ja odotteli kiltisti, että herra saisi itsensä kasaan ja kävisi kimppuun. Hopea oli edelleenkin puolustavaa tyyppiä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Huhti 2010, 07:14

Kalmankoira

Hei, eikös ole hyvä että Kalma kyseli asioita jos joku kävi vaivaamaan? Vai olisiko parempi että Kalma olisi vain hiljaa ja nyökyttelisi vain myöntävästi Hopen oppeihin, jos jotakin ei esimerkiksi tajunnut tai ymmärtänyt. Ja se miksi Kalma kyseli niin paljon, johtui siintä että Kalman ja Hopean taistelu tyylit erottuivat toisistaan HUOMATTAVASTI, joten Kalmalle osa haltian tempuista oli aavistuksen vierasta ja uutta.
Kalma tuhahti Hopan sanoihin.
"Saisit välillä tulla itse.. ei kaikki vain odota että tulen päälle." Kalma murahti Hopealle, mutta päätti tehdä työtä käskystä. Tosin miten hän hyökkäisi? Hopea oli selvästikkin puolustavaa tyyppiä, joten tuo osasi estää ja varoa erilaisia hyökkäyksiä... plus siihen vielä tuo ärsyttävä värähtelyn tunnistamis kyky, eikä hän saannut käyttää aineetonta tilaansa. Sekin oli ärsyttävää. Hetken pähkäiltyään Kalma päätti käyttää tuttua katoamis temppuaan, mutta ei tällä kertaa pysähtynyt tai jäännyt taistelemaan Hopean kanssa naamat vastakkain vaan käytti hurjaa nopeuttaan hyväkseen yrittäen viillellä Hopeaa sieltä täältä erittäin nopeilla iskuilla, niin kynsillä veitsillä kuin hampaillakin. Koittakoot vain pysyä perässä~
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 14 Huhti 2010, 16:33

Hopeasilmä

Jackilta puuttui päättelykykyä! Sitä Hopea tässä tuskaili. Luulisi sen nyt olevan ilmiselvää, että jos hyökkäyksen aloittaa liian aikaisin, niin sen pystyi helpommin torjumaan. Yleensä ne hyökkäykset jotka torjuttiin aloitettiin liian aikaisin, ja liian myöhässä aloitetut eivät edes päässeet perille asti, kun ne jo joko kimpautettiin takaisin, tai tehtiin vastahyökkäys jolla käännettiin hyökkäys toista vastaan.
"Olenkin huomattavasti rauhallisempi tyyppi... niin tappeluissa kuin keskusteluissa, ellei asia hivo sellaisia asioita, joista en halua puhua."

Jackin analyysi osui harvinaisen lähelle, Hopea osasi varoa ja torjua, mutta myös kääntää hyökkäykset toisia vastaan. Tämäkin taito tullut harjoiteltua pitkän kaavan kautta... No tuo aloitti hyökkäyksen, juoksemalla ensin suoraan. Hopea ei ehtinyt kuitenkaan edes tuhahtaa mielessään toisen tempauksesta, kun tunsi tärähdyksen vieressään... teleportaatiota!? Hopealla oli tosiaan kova työ väistellä ja torjua samaan aikaan, ja pikkuhiljaa, Hopean tajunnassa tapahtui jotain... kaikki meni mustaksi, aivan kuten hänen näkönsä oli aina ollut. Sitten...
Hopea yllättäen kyyristyi, ponkaisi, ja potkaisi suoran potkun täsmälleen siihen, mistä Jack oli seuraavaksi tulossa. Osui se tai ei, myöntäkää että oli outoa, miten mies oli yllättäen tiennyt, msitä tuo tuli ennenkuin tuo oli ehtinyt teleportata kokonaan siihen kohtaakaan. Mies oli yllättävän kalpea, vaikka tuo ei ollut saannutkaan kovinkaan montaa haavaakaan... teräs kalisi, kun miekka tipahti lattialle, ja käsi josta miekka oli tipahtanut, nousi painamaan otsaa. Mitä... Mielessä välkkyi, siis kuvia ja muuta! Ja pimeyteen tottuneelle Hopealle, oli tuskallista katsoa kuvia kirkkaasta auringonpaisteesta. Toinenkin miekka tipahti, kun toinen käsi nousi myös, painamaan silmiä paremmin kiinni. Muutama askel taaksepäin, ja Hopean irve kertoi kyllä että nyt oli jokin vinossa ja pahasti!

Aurinko paistoi... Lokit huusivat... Mutta yhtäkään iloista ääntä ei kuulunut. Katse suuntautui ylös, ja sitten taas eteenpäin, kun kuului muutama huudahdus. Käsi heilahti tervehdykseen, tai ainakin siltä tuntui. Muutama, suunnilleen samanmittainen poika tuli siihen, ja omasta suusta kuului naurua ja puhetta... taivas tuntui yllättäen tummenevan, kun nuo kaksi poikaa hiljenivät ja katsoivat jonnekkin näkökentän taakse... käännyttiin ympäri, sieltä tuli joku. Joku jolla oli pitkät, vaaleat ja hulmuavat hiukset. Tuo nappasi kädestä, alkaen raahaamaan...
"M-mutta..."
"Ei muttia, sinä tulet kotiin, NYT! Et saa olla pihalla päivisin, tiedät sen!"
"E-en olisi tehnyt paljoakaan, o-olisin vain halunnut-"
SLAP. Läimäisy naamaan kertoi hyvin, että nainen ei halunut kuulla enään sanaakaan. Ja valo tuntui hälvenenvän taas...


Hopea löysi itsensä luolan lattialta, painaen molemmilla käsillään päätään molemmin puoli. Au, auauau... Särki niin pirusti...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 20 Huhti 2010, 14:30

Kalmankoira

Hah, hän arvasi sen! Nopeat ja sieltä täältä tulevat nopeat iskut olivat sokean puoli haltian suurin heikkous, tuon silmiä korvaavat aistit eivät voinneet mitenkään korvata täydellisesti näköä mikä helpottaisi Kalman näkemisessä ja paljon. Ei Kalma kuitenkaan pystynyt silmältä katoamaan kuin hetkeksi aikaa, ilmestyi näkyviin muutamaa murto-osa sekunttia ennen varsinaista iskua ja katosi iskun jälkeen seuraavaan isku paikkaan osui tai ei. Mutta piti kyllä myöntää että sokeaksi Hopa vastasi hyvin Kalman hyökkäykseen ja aavekoirallakin oli hieman omia ongelmia varoa tuon miekkoja ja hyökkäyksiä. Seuraava isku tulikin sitten Hopean puolelta täytenä yllätyksenä, tuo kyyristyi ja potkasi sitten oikein kunnolla aavekoiraa kylkeen. Kalma inahti saaden hakea tasapainoaan takaisin ja ihan kunnolla ettei kaatuisi maahan takamuksellensa.
Kalma pysyi pystyssä ja oli jo ottamassa Hopealta seuraavaa iskua vastaan, jota ei sitten ikinä tullutkaan sen sijaan Kalma sai tuijottaa maahan kyyristynyttä puoliveristä hyvin hämillään. Mikä tuolle oikein tuli? Jos tuo oli jokin sairauskohtaus niin tuon kyllä olisi syytä mainita siintä jo alussa..
"Hopea, kaikki hyvin?" Kalma kysyi kyyristyen Hopean tasolle ja laskien kätensä tuon olkapäälle ravistellen kevyesti, mutta ei mitään. Aivan kuin haltia olisi kadonnut ihan omaan maailmaansa... muistutti pahasti häntä jakomieli taudista. Mutta tuskin Hopea sellaista sairastaisi?

Pian Hopea sitten näyttikin palanneen maan pinnalle ja näytti ihan siltä kuin olisi tullut jollekkin uudelle planeetalle. Kalma kurtisti mietteliäästi kulmiaan..
"En tiedä mitä tapahtui, mutta olisi syytä kertoa jos sairastat jotakin tautia.... ja oletko muute kunnossa?" Kalma kyseli Hopealta.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Huhti 2010, 16:28

Hopeasilmä

Ei ei sairaus, vaan inhottavan värikäs ja valoisa muisto jostain syvyyden syövereistä, joka laukesi jostain mitä Jack oli tehtnyt, jokin tuon liikkeistä oli saanut Hopean mielessä olevan lukon avautumaan. Ugh, päässä alkoi särkemään, voisiko tuo saamarin auringonpaiste jo loppua!?
"On, on...", tuo vastasi, vaikkei se ihan totta ollutkaan.... Ja vastauskin oli enemmän mutinaa. Agh, älä heiluta! Muutenkin maailman painovoimassa vaikutti olevan jotain häikkää, joten ravistelua hän nyt viimeiseksi halusi!

"Ei, en sairasta.", tuo lopulta sai vedettyä henkeä, ja huimauskin loppui. Ja tasapainokin alkoi pikkuhiljaa palata, osittain kiitos sormien painamisen maata vasten.
"Olen kyllä kunnossa, jokin vain iski....", hän sanoi, ja istahti sitten maahan paremmin, hieraisten niskaansa. "...Minkä väristä hiekka muuten on?", tuo kysäisi, samalla kun painoi kättään taas niskaansa vasten. Se oli ollut ranta, äänestä päätellen.
"Taisin nimittäin.. saada muiston takaisin. Menneisyydestäni. Siis ajalta ennenkuin tulin Cryptiin.", tuo selitti, ja oli sitten vilkaisevinaan Jackiin.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 20 Huhti 2010, 21:59

Kalmankoira

Hopa väitteli olevansa kunnossa ja Kalma vain nyökytteli pienesti väittämättä sen pahemmin puoliveriselle mitään vastaan. Kai tuo tiesi mikä oli olo? Tai ainakin Kalma niin uskoi, ei Hopea niin tyhmä voinnut olla.
"Mitäs tuo sitten oli?" Kalma kysyi Hopealta suoristautuen seisomaan kunnolla jääden ylhäältä käsin tarkastelemaan hitusen huolestuneen näköisenä armasta opettajaansa joka ei selvästikkään ollut täysin kunnossa.. Oliko hän muka alkanut jo kiintyä tuohon haltian kuvatukseen? Tai alkanut jopa ystävystä? Johan, hän kun oli luullut että tulisi vihaamaan haltoita maan tappiin asti sen pikku tapahtuman jälkeen jossa oli todella, siis todella lähellä lähteä henki. Typerää sakkia kaikki.. kukaan ei kuunnellut häntä kun sattui olemaan friikki ja näin täysin "tunteeton" paska. Höh, kyllä hänellä tunteet oli siinä missä muillakin, haltoilta ne tuntuivat puuttuvan kokonaan.

"Iski?" Kalma toisti Hopean perästä kun tuo selitteli jotakin että joku olisi iskenyt.. Kalma ei taaskaan tajunnut mistään mitään, mutta tuskin kukaan muukaan tuollaisesta vastauksesta.
Hopean seuraava kysymys tuli täysin puun takaa ja Kalma kurtisti kulmiaan, mutta naurahti sitten pienoisesti. Huvittava kysymys, mutta ymmärrettävä jos ei nähnyt mitään.
"Sellaista ihan haalean keltaista... riippuen rannasta tai hiekan tyylistä." Kalma vastasi sitten Hopealle.
"Hm? Etkö sinä reppana muista menneisyydestäsi mitään? ...Heh, antaisin mitä tahansa jos vain unohtaisin omani kokonaan." Kalma naurahti lopulle pienesti, eipä olisi enään tuskallisia ikäviä muistoja niskassa.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 20 Huhti 2010, 22:15

Hopeasilmä

Hopeasilmä vain hieroi niskaansa toisen naurahduksen myötä. Olihan se noloa kysellä tuollaista... Mutta kun ei muistanut niin ei muistanut.
"Kyllä minä mieluummin tietäisin, että mistä olen kotoisin, kuin olen täysin tietämättä.", mies vastasi hiljaa. Hän oikeastaan PALOI halusta tietää enemmän menneisyydestään, hän halusi muistaa aivan kaiken, mikäli mahdollista!
"No, jos olen siis oikeassa, siinä oli ranta...", tuo alkoi miettimään ääneen, saaden sen muistikuvan, muttei niin vihlovana enää. Ranta... no siitä oli hyvä alkaa. Pituudesta päätellen Hopea ei ollut ollut kovinkaan vanha, joten tuskin tuo oli siis kovin kauaksi kotoaltansa lähtenyt.
"Saari? Vaiko vain lähellä meren rantaa... ", tuo alkoi yllättäen mutisemaan, ja nojasi taaksepäin, selkä tömähtäen kiveä vasten. Tämä oli tärkeä info! Ja sitä piti pohtia! Jos ajatuksen päästi nyt katkeamaan, saattoi jäädä joku oivallus kesken... Mutta sielläkin puhuttiin Hopealle tutulla kielellä. Jotenkin sanat oli kääntynyt "yleis"kielelle tuon kohtauksen ajaksi, mutta mies aavisti ettei tuo ollut se oikea kieli.
"Taidan tarvita kartanlukijaa..."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Huhti 2010, 07:56

Kalmankoira

No ei Kalma tuon kanssa kinaamaan aikonut käydä jos tuo tosiaan haluaisi muistaa ehkä enemmän tai vähemmän rakkaan menneisyytensä, ties mitä kamaluuksia siinäkin oli tapahtunut. Mutta Kalma ei mennyt mitään sanomaan ääneen puoliveriselle ajatuksestaan, sillä tuohan voisi vaikka suuttua hänelle pahemman kerran. Hän kun tuppaisi olemaan pahimman luokan ärsyttäjä, vaikkei sitä tahalleen tehnytkään koskaan tai ainakin harvemmin.
"Vaikea sanoa kun en näe päähäsi." Kalma naurahti pienesti Hopean sanoihin, joka raahautui nojaamaan kiviä vasten. Tähän taisi sitten päättyä tämäkin treeni? Eikä hänellä ollut vielä edes hiki, kuuma kyllä.

"Maailmassa on paljon rantoja... vaikea sanoa mitään mistä olet kotoisin." Kalma tuumasi Hopealle joka mietiskeli omaa menneisyyttään ja mistä oli kotoisin. Vaikea sitä oli sanoa pelkän rannan perusteella ja vaikka Hopa muistaisi asioita nyt.. aikaa oli kulunut paljon ja paikka on yhtä hyvin voinnut muuttua hyvinkin paljon.
"Se ei noilla tiedoilla hyödytä yhtään, tarvitset enemmän tietoa."
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Huhti 2010, 08:43

Hopeasilmä

Hopeasilmä ei virkannut Jackin sanomisiin mitään. Ja treeni ei päättynyt, mutta tuskin Jack halusi tapella sellaisen miehen kanssa, joka ei pystynyt tekemään paljoakaan juuri nyt. Mies nousi sitten seisomaan, kun tuo mainitsi vielä että maailmassa on monen monta rantaa. Tottahan tuokin
Hmm, näyttää siltä että tarvitsen hieman apuasi., sokea hymähti ja veti henkeä sitten. Jokin tuossa edellisessä hyökkäyksessä herätti sen muiston. Oli se sitten isku johonkin tiettyyn kohtaan, tai jokin muistoa muistuttava, pienen pieni asia ainakin luulisin niin., Hopea kertoi teoriansa, ja kävi noukkimassa molemmat miekkansa.
Tapetaan kaksi lintua samalla kivellä. Sinä saat treenisi ja minä saatan avata lisää muistoja. Kuulostaako pahalta?, hän jatkoi ja nappasi toisen miekkansa maasta. Ties vaikka saadaankin lisää tietoa

Muutama askel taakse, ja hengähdys. Toki oli vähän hutera olo, mutta tämä kävi harjoituksesta myös Hopean kantilta. Kestävyysharjoitus, tai jotain vastaavaa tai ainakin näin mies ajatteli. Hei, hänhän osasi olla optimistinen! Ihme ja kumma, yleensä hän oli varsin pessimistinen. Vaikka väitti olevansa realisti, jos joku pessimistiksi haukkui.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Huhti 2010, 15:46

Kalmankoira

Kalma kallisti aavistuksen päätään Hopan pyydellessä häneltä apua menneisyytensä avaamisessa. Miten hitossa hän muka sen tekisi? Noh, Kalma ei käynnyt mitään kyselemään puoliveriseltä myöntyi vain nyökkäämään pienesti vaikka hieman hämillään olikin siintä mitä puoliverinen ajoi edes takaa.
"Hmm, minusta tuntuu että muistisi alkaa vain muuten vain palautumaan... muistihan palautuu pikku hiljaa ajan kanssa, jos sen on kerran menettänyt. On kyllä omaa kokemusta." Kalma hymähti sitten pienesti Hopean sanoihin. Voisi olla että tuolla alkoi muistikin palautua pikku hiljaa takaisin, mutta mistä hän sitä väittämään? Ei hän ollut sen erikoisemmin asiaan tutustunut.

"...Nyt en ihan ymmärtänyt?" Kalma myönsi kun Hopea puhui jotakin kahden linnun tappamisesta yhdellä kivellä. Mitä hän muka siintä tulisi hyötymään? Hänellä oli kyllä tähtäykset ihan reilassa ainakin omasta mielestä.
"Ja ei kuulosta.. kai?"
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 21 Huhti 2010, 16:36

Hopeasilmä

"Jos muistini olisi niin helposti takaisin saatavissa kuin odottamalla, luulisi että olisin saanut tietooni jo jotain kolmessakymmenessä vuodessa... ottaen huomioon, että puolihaltiana elän huomattavasti pitempää, joten olen myös "nähnyt" elämää enemmän.", mies sanoi, ja tuhahti. Jos kerran hän oli, ainakin oletettavasti rotunsa perusteella, parisataa vuotta vanha, niin eikös hänen pitäisi siinä tapauksessa muistaa edes jotain pientä, jos venttasi kolmisenkymmentä vuotta...

".....Se oli sanonta. Metafora.", mies sanoi kun Jack myönsi ettei tiennyt mitä Hopea oli tarkoittanut... Siis... kaksi lintua samalla kivellä, ihan kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Siis, he hoitivat kahta asiaa samalla kerralla! Tsiisus.... No ei siinä mitään. Jack ilmeisesti kaipasi myös toimintaa jo, joten Hopea teki yllätyksen: Hän otti muutaman askeleen, ja kerrankin, hyökkäsi itse! Ensin hän huitasi toisella miekalla, yrittäen uskotella että hänen normaali tyliisnä oli nimenomaan lyönti, mutta sitten koetti tehdä "piston" toisella miekalla.
"Toivottavasti ei haittaa jos vaihdan metodia.", hän virnisti samalla, kun iski uudestaan, tällä kertaa jälleen sivusta, ja otti muutaman nopean askeleen, tällä kertaa kiertääkseen Jackin sivule ettei tuo ihan heti niskaan pääsisi. Vieläkin, vaikka hän oliv aihtanut hyökkääjän asemaan, hän osasi pitää varansa edes sen verran että vältteli suurinta osaa hyökkäyksistä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 21 Huhti 2010, 19:21

Kalmankoira

Tottahan se kai tuokin sitten oli, mutta Kalma oli sitä mieltä että muisti palautuu yleensä ajan kanssa takaisin. Ainakin hänen kohdalla oli toiminut yllättävänkin hyvin, muisti jo lähes kaikkia asiat.
"No ole mitä mieltä haluat.." Kalma mumisi jättäen asian siihen paikkaan omasta puolestaan. Mitä suotta alkaa kinaamaan noin säälittävästä asiasta, etenkin kun asia oli Hopean omakohtainen.

"Metafora? ....Mikä se on?" Kalma kysyi Hopealta antaen jälleen kerran itsestään kauniin idioottimaisen kuvan. Ei voinut mitään kun oli pullossa kasvanut ja ilman koulun penkin oppeja jäännyt. Koirat eivät Kalman tietääkseen käynnyt ihmisten kouluja, mikä olisi jo aika koomista.
Seuraava Hopean liike tuli täydellisesti nurkan takaa ja Kalma suorastaan säikähti hypäten taaemmas miekan terän vilahtaessa vaarallisen läheltä rintaa. Ei sillä että olisi tuntunut, mutta Kalma leikki että Hopean miekoissa oli hopea päälysteet, lapsi kuin oli.
Hopean pisto iskun Kalma torjui toisella veistellä huitaisten Hopen isku suunnan itsestään sivuun, jonka jälkeen Kalma oli itse käymässä päälle mutta tuo siirtyikin sivulle. Kalma murahti jotakin omalla kielellään ja kierähti spiruetilla ympäri, koittaen samalla tehdä tuhoja veitsillään Hopeaan. Oli osunut tai ei Kalma heitti itsensä takaperin voltilla taaksepäin ja täräytti sitten heikoimmalla sähkö purkauksella Hopeaa kohden.. Kyllä hän läheltä osui ja väistämis aikaa oli alle murto-osa sekuntti, joten Hopean oli periaatteessa mahdoton väistää.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 22 Huhti 2010, 16:47

Hopeasilmä

Hopea huokaisi, kun Jack kysäisi mikä oli metafora. "Vertauskuva.", mies selitti sitten. No ainakin Jack saisi jonkin verran kielioppia, ja siitähn luulisi olevan jotain hyötyä... ainakaan koira ei tekisi itsestään typerän kuuloista niin helposti.

Iskut menivät ohi, samoin kuin Jackinkin. Ainakin siihen asti, kun tuo sanoi muutaman omituisen sanan, ja sitten teki jotain, mikä sai Hopean niskavillat taas nousemaan pystyyn... ja se sekunninmurto-osa ei todellakkaan riittänyt väistämiseen! Hyvä kun hän ehti edes kääntyä sivuttain ja ponkaisemaan eteenpäin.... Isku osui silti, vaikka Hopean refleksit pelasivatkin. Puolidemonin suusta pääsi huudahdus, kun sähkövirta kulki lävitse, ja halvaannutti todella tehokkaasti ainakin jalkojen liikkeet.
"...vetin helvetti....", tuo manasi, kun jalat eivät liikkuneet, ja mies joutui olemaan niin nöyryyttävän matallalla. Mutta pieni virne kävi kasvoilla, ja hän laittoi miekan terän säärensä vierelle.
"Tiedätkö, miten halvaantumisen voi poistaa? Tai ainakin minulla se toimii, en tiedä muista...", hän jatkoi, ja viilsi sitten nopeasti jalkaana nopealla liikkellä, lyhyen eikä kovinkaan vaarallisen haavan, joka alkoi vuotamaan verta... mutta molemmat jalat olivat taas liikkeessä, ja Hopea teki saman tempun, jonka oli yllätys yllätys oppinut Splinteriltä! Toinen käsi otti maasta tukea, ja Hopea käytti vatsa-,käsi- sekä jalkalihaksiaan, sekä teki jonkinasteen kaksoispotkun, painaen siinä sivussa toisenkin kätensä maahan, ja päätyen sitten jaloillensa miekat kädessä. Missä välissä hän oli ne napannut, ei tietoa. Mutta seuraavaksi hän teki piruetin tyylisen itsekkin, ja yritti taas iskeä miekan Jackin kylkeen, jatkaen sitten pyörähdykseen loppuun saakka ja lyöden toisellakin miekalla. Seuraavaksi tuli taas vatsaa kohden suunattu potku....
"Vaihdanko jo takaisin puolustavaan, vai jatketaanko näin?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

ViestiKirjoittaja suskari » 16 Touko 2010, 12:22

Kalmankoira

Kalma nyökkäsi Hopean vastaukselle sanomatta sen enempää asiasta. Kieltämättä aavekoiraa hävetti ajoittain se ettei hän tiennyt kaikkea, etenkään sellaisia mitkä olisi pitänyt tietää. Mutta minkäs sille voi jos oli pullossa elännyt viimeiset kaksikymmentä vuotta ja sen jälkeen sitten metsässä kaukana sivistyksestä ja noiden orjallisista tavoista.

Hah, Kalman isku osui, mikä oli kyllä täysin arvattavissa sillä tuota iskua oli täysin mahdoton väistää tältä etäisyydeltä... ellei ollut mikään super nopea. Hopa kaatui maahan iskun jälkeen ja kirosi ääneen, Kalma virnuili itsekseen siinä vieressä ja oli jo tulossa uudestaan iskemään kun pysähtyi haltian sanojen myötä. Poistaa halvauksen? Kalma kurtisti hienoisesti kulmiaan kun Hopea teki temppunsa ja leikkasi jalkaansa haavan. Mitä halvattua tuo luuli tekevänsä? Kalma ei kuitenkaan ehtinyt sitä sen erikoisemmin miettimään kun haltia ponkasi pystyyn ja hyökkäsi ja Kalma perääntyi taaemmas jolloin Hopean hyökkäys meni ohi. Olisi tuossa muuten hampaat kolahtaneet ikävästi yhteen ja menneet jopa poikki.. tai jotakin muuta vähemmän kivaa.
"Kiva temppu." Kalma naurahti pienesti Hopean noustessa pystyyn seisomaan, jota Hopa koitti taas onneaan. Tuo teki saman tempun kuin Kalma äsken ja se sai aavekoiran virnuilemaan itsekseen tuon typeryydelle. Kalma sukelsi Hopean aseiden alta tuon sivuun ja katosi siirtyen kauemmaksi Hopean jäädessä huitomaan tyhjää.
Kalma istui puoli kyykyssä kiven päällä pimeyden keskellä virnuillen itsekseen.

"Älä ihmeessä, vastahan lämmittely alkoi." Kalma tuumasi hymyillen ja otti aseensa pois kokonaan, hyökkäsi kohden Hopeaa erittäin nopeasti ja koitti survaista kyynerpäänsä tuon kylkeen ja perään vetäistä tuolta jalat alta. Kalma perääntyi.
suskari
 

ViestiKirjoittaja Dogster » 19 Touko 2010, 18:22

Hopeasilmä

Hopeaa alkoi pikkuhiljaa ärsyttämään, siis ihan tosissaan ärsyttämään, kun tuo mokoma ei ottanut osuakseen!!! Pitäisiköhän tässä ihan tosissaan ottaa jo? NO TOTTA HELVETISSÄ! Ja jos kerran toinen sukelsi alta, niin luuliko tuo ihan tosissaan, että hän rupeaisi tyhjää paljonkin huitomaan... edellinen liike oli saatava loppuun tottakai, mutta eihän Hopea sentäs niin tyhmä ollut. Kalma oli nyt kyllä aliarvioinut miehen pahasti.... Kalma kävi taas kiinni, Hopean yksinkertaisesti torjuen, ja kimpauttaen iskua lievästi sanottuna takaisin omalla kädellään, eikä jalkapyyhkäisykään onnistunut: Sen verran tukeva asento miehellä oli. Tottunut ottamaan kovaakin kyytiä vastaan, joten tuollainen missään tuntunut. Kalma perääntyi samaan aikaan, kun Hopea teki vastahyökkäyksen huitasemalla miekalla alhaalta päin, ja puolidemonilla meinasi jo se pinna kärähtää itsensä kanssa.

'rauhoitu... rauhoitu... ota rauhallisesti, mene taaksepäin, ja arvioi tilanetta hieman.', sokea muistutti itselleen hiljaa mielessään, saaden sitten sen kiukusta nousseen sykkeen taas laskemaan inhottavasti. Toinen miekka meni miehen eteen hyökkäävään asentoon, mutta toinen oli miehen selän takana pystyssä, joko valmiina antamaan tukea tai suojaamaan miestä seuraavilta liikkeiltä. Katse kiristyi nanosekuinneiksi, ja mies iski eteenpäin, ottaen sitten pari askelta sivulle ja iskien toisen miekan selkänsä takaalta, edellisen hyökkääjän muuttuen puolustajaksi. Ja tällä kertaa hän päätteli Jackin seuraavan liikkeen, ja iski varmuuden vuoksi miekan juuri siihen suuntaan, jättäen aukon suojaukseensa aivan pieneksi sekunniksi... jonka aikana Jack olisi voinut ehkä yrittää repiä miehen rintakehää auki, mutta tuon olisi siinä tapauksessa kannattanut varautua menettämään kätensä siinä sivussa. Ja tämänkin kiusaksi, "aukko" oli vain hämäystä, jolla saatiin iskettyä toinen miekoista Jackin polven vierelle... kolme senttiä vasemmalle, ja siinä olisi lävistynyt jalka.
"Niin että mitä?"

[[Jostain kumman syystä olen erittäin pettynyt tähän viestiin <_<' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

EdellinenSeuraava

Paluu Luolat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron