Train whit me. [sov]


Luolia on ympäri metsää, jotkut maan alla, jotkut kalliossa, jotkut suurista kivistä muodostuneita. Luolat ovat hyvä paikka pitää sadetta tahi pystyttää leiri, mutta kannattaa ensiksi varmistaa, ettei kyseistä luolaa jo asuta joku.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Maalis 18, 2010 8:27

Kalmankoira

"Tiedän sen.. Mutta hei, pystyn silti pomppimaan lävitsesi mistä vain ja käydä kaverisi kimppuun." Kalma hymähti lisäten jotakin vastaan Hopean sanoihin. Kalmalla oli paha tapa inittää vastaan kaikesta. Yksi niistä monista syistä miksi aavekoira oli aina ongelmissa, kieltä pitäisi siistiä ja paljon. Moni oli kyllä yrittänyt mutta yleensä epäonnistunut ja pahasti, aavekoira oli liian pahasti jumittunut tapoihinsa ja periaatteihinsa. Niistä ei irti päästetty hevillä.

"Tiedän, tiedän äiti.." Kalma mumisi Hopean selityksille, jotka olivat Kalmalle jo ihan itsestään selvyyksiä. Kalma ei ollut mikään alokas jolle pitäisi kaikki kaikki alusta selittää pikku yksityskohtaa myöten. Tuli jotenkin alentava olo..
"Mutta kuten sanoin jatketaan.." Kalma virnisti ja vaihtoi tilansa aineettomaksi, jolloin Kalman tassut eivät tärähtäneet kuolevaisen tavalla maahan, ei hengitystä, vain ja ainostaan tyhjä ruumiiton sielu.
"Katsotaan mitä pidät tästä." Kalma sanoi virnuillen ja hyökkäsi koko npeudella haltiaa kohden, nappasi tuon nilkasta kiinni- muutamaa sekunttia ennen iskeytymistä Kalma vaihtoi tilansa takaisin aineelliseksi- ja juoksi eteenpäin, kaataen jälleen Hopean maahan nenällensä. Kalma päästi jalasta irti ja vaihtoi muotonsa ihmismäiseksi painaen jalkansa Hopean selkää vasten ja veti toisen veitsensä esille ollen mukamas iskemässä tuon selän läpi veistään. Terä oli vain muutaman millin päästä Hopean lihasta.
Kalma hymyili itsekseen..
"Valittamista?"
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Maalis 19, 2010 3:05

Hopeasilmä

Hopeasilmä oli saada hermoromahduksen Jackin kanssa.... Eikö tuo voisi kerrankin olla intämättä vastaan!?
"Olet yhtä paksupäinen kuin Splinter...", hän tokaisi Jackille... ja sai katua sitä, kun toinen muuttui taas aineettomaksi. Ja sitähän Hopea EI voinut sietää! Luulisi Jackinkin tietävän, ettei Hopeasta olisi paljoa opettajaksi, jos tuo iski sellaisiin heikkoihin kohtiin, joita ei varmasti muilla haltioilla ollut. Ainakaan kovinkaan monella haltialla... Hopea joutui taas maahan pötkölleen, ja hänellä alkoi pikkuhiljaa keittää toisen kanssa. Kun tuo sitten asetti jalkansa ja veitsensä Hopean niskaan, tai oikeammin selkään, Hopealla kilahti. Tuo kierähti maassa toisen jalasta huolimatta, itseasiassa nappasi siitäkin kiinni, ja veti Jackin maahan. Siinä samassa miekka iskeytyi noin kahden millin päähän Jackin kaulasta.
"On, paljonkin.", hän sanoi samalla kun kurtisti kulmiaan ja nousi kunnolla ylös.
"Mutta osa niistä on aivan turhanpäiväisiä, osa taas ei kuulu sinulle.", hän tuhahti, ja veti miekan kauemmas.
"Mutta halusit treenikaverin, ja sanoin että tyylini on poikkeavampi kuin useimmilla muilla haltioilla, sokeudestani johtuen. Joten ota se huomioon, kun tappelet toisia haltioita vastaan... en nimittäin usko, että kaikki temppusi toimivat silloin... sinut voidaan nähdä, joten sinut voidaan väistää.", hän sanoi, nostaen esille varsin paikkaansa pitävän faktan... "Mutta hyvä että tajusit jo mikä heikkouteni on... jos vaan ymmärtäisit sen muidenkin kanssa yhtä nopeasti.", hän sitten kehaisi, pieni hymähdyskin nousi huulille... Joka sitten vaihtui taas siihen normaaliin, tympääntyneeseen ilmeeseen.
"Mutta en ole äitisi. Enkä isäsi. Enkä missään nimessä veljesi. Tai mikään muukaan sukulaisesi, hyvä jos edes tuttusi. Ja nyt et ala inttämään vastaan."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Maalis 21, 2010 7:44

Kalmankoira

"Älä edes mainitse sen kersan nimeä minun kuullen." Kalma murahti Hopean sanoihin, kun tuo vertasi HÄNTÄ siihen pikkiriikkiseen tikku poikaan, joka ei muuta osannutkaan tehdä kuin valittaa joka hiton asiasta. Ei olisi ikinä pitänyt auttaa sitä kersaa pakoon, tai edes ikinä tavatakkaan. Monet ongelmat olisi vältetty niin ja selkä olisi edes vähän säästynyt. Sääli ettei menneeseen voinnut palta.

Seuraavaksi Kalma löysikin itsensä luolan lattialta pötköttelemästä, kun Hopea nappasi jalasta kiinni ja heitti selälteen. Kalma pamautti takaraivonsa kovaan kiviseen maahan.. päässä pyöri muutaman sekunnin ja ennen kuin Kalma sen erikoisemmin ehti mitään tajuamaan miekka oli kurkulla. Kalma tuijotti Hopeaa aaivistuksen hämillään, etenkin tuon suuttuneen ilmeen takia.
"Rauhassa iso mies... ei tarvitse kitsota." Kalma toppuuteli Hopeaa, joka siirtyi kauemmas ja Kalma nousi istumaan kuunnellen sivu korvalla Hopean mäkätystä.
"Totta.. mutta halusin kokeilla onko tuosta tempusta sinua kaatamaan." Kalma virnisti salaperäisen näköisesti. Jos he kentällä törmäisivät niin Kalman olisi pakko taistella tuota vastaan, vaikkei välttämättä tappaisikaan. Ihan vain kunnioitusta sitä kohtaan, että Hopea oli jaksanut toimia aavekoiran opettajana.
"Kaikilta sitä ei ole niin helppo löytää." Kalma hymähti.

"No anteeksi jos herra ei läppää ymmärrä." Kalma tuhahti ja nousi ylös seisomaan putsaten hieman takkiaan mitättömistä hiekan murusista.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Maalis 22, 2010 5:15

Hopeasilmä

Hopea kohotti samantein kulmiaan kuulessaan Jackin murinan. "Kumpi tässä antaa käytöskoulua kummalle? Joudut kuulemaan monta kertaa epämieluisia asioita, joten parasta totutella samantein siihen."

No Jack sitten jouduttuaan tutustumaan äiti maahan tarkemmin, huomautti ettei Hopean kannattaisi raivota... Mies tuhahti. "Kuule, et ole vielä nähnyt kun suutun...", hän sanoi, ennekuin toinen alkoi puolustelemaan temppuansa. Mies naurahti kuivasti. "Selvä, mutta tuossakin on heikkoutensa... ja toisten heikkoudet on helppo löytää, jos hyökkää esimerkiksi toisten hyökkäysten lomassa.", hän selvensi, ja pyöräytti miekkaansa. Tällä kertaa hänen vuoronsa hyökätä... Jack mutisi vielä jotain, ja puolihaltia virnisti nopeasti.
"Minulla vain sattuu olemaan erillainen huumorintaju.", hän sanoi, ja iski sitten miekalla kevyesti, täysin varoittamatta. No isku ei ollut tappava, mutta pakotti jackin varovaiseksi.
"Mutta osaatko viivytystekniikoita? Joskus on hyvä viivyttää vihollista, että löydät heikkouden, varsinkin jos tiedät, että normaaleilla hyökkäyksilläsi et pysty voittamaan."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Maalis 31, 2010 1:54

Kalmankoira

Kalma näytti Hopealle kieltä, tuon alkaessa inisemään hänen käytöksestä tuota kohtaan, tai pikemminkin siihen kun aavekoira ei suostunut ottamaan vastaan hieman epämieluisempaa kommenttia. Minkäs sille voi kun aina on ollut kiusattu ja vihattu? Kyllä sitä totta kai silloin otti nokkiinsa pienestäkin kiusasta..

"Kiitos etten ole... ellet halua minua suututtaa ja tavata taas rakasta karvaisempaa puolta." Kalma naurahti pienesti Hopealle kallistaen pienesti päätään. Tuon tässä kannattaisi varoa suutaan ellei haluaisi kakkosen kanssa tekemiseen, mutta siinä tilanteessa Kalma kyllä pistäisi kakkoselleen kapuloita rattaisiin ja estäisi tuon tulemisen vaikka väkisin. Ei kannattaisi hyvää opettajaa tappaa. Etenkin kun niin harva suostuu aavekoiraa kouluttamaan ja opettamaan- Blackin juuri ja juuri jaksaa hänelle tapoja opettaa.
"Kaikessa on heikkotusensa, kukaan tai mikään ei ole täydellinen." Kalma hymähti pienesti Hopean sanoihin. Täydellisyyttä ei kukaan ikinä tulisikaan saamaan, toiset olivat vain muita vahvempia ei muuta, eivät lähelläkään täydellistä.

Hopea huitasi miekallaan ja Kalma automaattisesti astui askeleen taaksepäin valmistautuen jo toiseen iskuun, mutta sitä ei ikinä tullut. Sen sijaan puoliverinen avasi suunsa. Kalma kohotti aavistuksen toista kulmaansa kysyvästi.
"Toota.. en ole?"
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Huhti 01, 2010 7:35

Hopeasilmä

Noh noh, pistäs se kieli sisään tai puraisen siitä, meinasi Hopea sanoa... Kyllä hän pystyi toisen olemuksesta arvaamaan mitä tuo teki, vaikkei nähnytkään. Ja kiusattuna olemisesta viis, aina piti sietää ja se tulisi jatkumaan aina vaan. Kurjaa, mutta elämä oli.

"Teet sen, ja aseeni saavat hopeakerroksen ensikerraksi. Vai ajattelitko taas ottaa yliannostuksen?", mies kysyi aavistuksen ärsyttävästi. Hah, siitähän saisi... Ja sitten tuo sanoi ne sanat, jotka saivat miehen kerrankin nauramaan. Splinter oli sanonut samaa, kun Jack ja Splinter menivät riitaantumaan, tosin vähän eri sanoilla. Huhhuija, nuohan muistuttivat toisiaan enemmän kuin mitä luulisi. Molemmat olivat äkkipikaisia, molemmat suuttuivat helposti, loukkaantuivat vielä helpommin. Ihmekkään etteivät tulleet toimeen.

Jack ei sitten osannut viivytystä... Hopea huokaisi hieman, ja hymähti sitten hyväksyvästi. "No, olet tottunut taistelemaan taistelusi yksin.... joten ihmekkös tuo." tuo sitten totesi, ja nosti miekan eteensä, pystyyn.
"Kun viivytät jotakuta, niin iske nopeasti, väistele paljon, ja käytä hyvin vähän voimaa, ellei vastustajasi ole näitä jotka kestävät todella paljon.", hän selosti, ja pyöräytti sitten miekkaansa, ottaen puolustusasennon.
"Sillä tavalla väsytät vihollisen, ja voit iskeä heikkoon kohtaan, tai voit pelata aikaa, ja saada vähän taustatukea."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Huhti 02, 2010 11:02

Kalmankoira

"Hui, ethän sinä nyt ihan tosissasi ole?" Kalma kysyi kuin olisi ollut suuressakin paniikissa Hopean sanojen jälkeen, vähän ylinäytellen vain. Kalma naurahti perään pienesti.
"Sen jos teet saat unohtaa treenaamiseni." Kalma lisäsi sanoihinsa vilkaisten haltiaa kulmiensa alta varsin merkittävästi. Hän ei treenaamaan tulisi jos joutuisi varomaan Hopen miekkoja henkensä uhalla.. Ajatellen, että saattaisi käydä vahinko ja Hopea lävistäisi hänet tappavasti, tai hyvin vakavasti. Mitä sitten? Hopea ei voisi viedä häntä ihmiskylään, eikä myöskään haltiakylään heidät kummatkin teurastettaisiin siihen paikkaan. Tai no Hopea saattaisi omassa kylässään saada hyvällä tuurilla armahduksen ja toisinpäin.

"Niin, mutta mihin tarvitsen viivitys tekniikoita jos taistelen enemmänkin yksin?" Kalma kysyi Hopealta, joka taas kertoi taas oppejansa aavekoiralle.
"Ja keltä minä muka saan taustatukea, jos ei pahemmin ystäviä ole?"
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Huhti 03, 2010 1:38

Hopeasilmä

No siinähän lopettaisi treenaamisen, jos halusi. Eihän tämä oikeastaan edes kuulunut Hopean tehtäviin.... Mutta oikeassahan tuo oli, jos sattui jotain niin eiväthän he pääsisi minnekkään hoitamaan haavoja. Tosin voisihan Hopeakin saada tässä muutaman ylimääräisen naarmun, ja ne tuskin selittyisivät sillä että Splinter olisi paljon vahvempi miltä näytti.

"Etkö kuunnellut mitä äsken sanoin? 'Sillä tavalla väsytät vihollisen, ja voit iskeä heikkoon kohtaan.' ", mies toisti äsken sanomansa sanat, ja hieraisi ohimoaan. Ägh, paksupää.
"Jotkut osaavat peittää heikot kohtansa, joten sinun täytyy pelata vähän aikaa että löydät sen. Antaisin sinulle kirjallisena ohjeet, mutta kun en osaa kirjoittaa.", hän sitten sanoi, ja nosti miekkaa eteensä.
"Kuvitellaan hetki, että et tiedä heikkouttani... joudut siis viivyttämään ja ärsyttämään minua, että löydät sen.", mies sanoi, ja otti taas pari askelta eteenpäin, ja nosti aseen eteensä. "Perustyylini on puolustus, eli viivytän sillä kunnes löydän heikkouden. Olet kuitenkin paljon aggresiivisempi, joten sinun tekisin valehyökkäyksiä."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Huhti 03, 2010 8:21

Kalmankoira

Heh, Hopealla näyttää menevän jo hänen kanssaan hermot kireämmäksi.. Mutta ei se uutta ollut, moni , siis todella moni tuntui menettävän aavekoiran kanssa hermot hyvinkin nopeasti. Liian paksukalloinen tapaus ja vielä jääräpäinen vastaan väittäjä. Ei hyvä yhdistelmä ollenkaan.
Kalma naurahti Hopean sanoihin.
"Vai niin.." Kalma tuumasi sitten pyöräyttäen kätevästi kumpaakin veistä kädessään kerran ympäri ihan omaa tylsyttään. Kalma sattui edelleenkin olemaan toiminnan mies. Kalma löi kysyvän katseen haltiaan.. hänen on siis taas taisteltava tuota vastaan? No selvä on.. mutta aluksi olisi ihan turha odottaa että hän mitään olisi sisäistänyt.
"Tulen siis vai? ...selvä." Kalma hymähti ja valmistautui hyökkäämään katsellen Hopeaa arvioivasti. Tuon sokeat silmät olivat hyvin hämäävät, etenkin kun ne eivät pahemmin liikkuneet ja Kalma ei niistä osannut päätellä mitä tuo ajatteli.. kehon kielikin oli rauhallista. Ärsyttävää. Sydämmenkin lyönnit olivat suhteellisen rauhalliset, entistäkin äsryttävämpää! Niin ja totta kai Kalma koirana kuuli Hopean sydämmen lyönnit helpostikkin..

Kalma liikautti hieman veistään ja sitten iski kunnolla, koittaen mäjäyttää vain Hopean miekan sivuun, mutta se oli hämäystä jolloin Kalma heilautti toista veistään kohden Hopeaa, tuon vatsaa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Huhti 03, 2010 8:36

Hopeasilmä

Hopea oli erittäin rento, hän tiesi sillä ärsyttävänsä muita taisteluissa. Silloinhan vasta riemu syntyi, kun vihollinen suuttui ihan tosissaan, kiukutteli ja huitoi, irvisteli ja muuta. Hopea ei ollut koskaan näyttänyt, ainakaan tähän asti todellista ärtymystä tappeluissa... ainakaan hän ei muistanut että olisi.

Jack aloitti sitten, Hopean yksinkertaisesti odottaessa pienen pientä vinkkiä siitä mitä tulisi tapahtumaan... Veitsi tuli kohti miekkaa, mutta kulma oli "väärä", voidakseen tehdä todellista vahinkoa. Lisäksi Jack oli kuitenkin varsin kokenut taistelija, joten tuo tiesi itsekkin sen... Näistä päätellen, suurin mahdollisuus oli hämäys. Kun uusi värähdys kertoi tuon toisesta liikkeestä, hän nosti miekan vatsansa ja veitsen väliin, ja käytti sitten toista miekkaansa saadakseen Jackin toisen veitsikäden lukittua.
"Ihan hyvä alku.... aloitit kuitenkin varsinaisen hyökkäyksen aavistuksen verran liian ajoissa.", hän antoi pienen kehun ja neuvon sekoituksen, ja iski sitten toisen hieman kauemmas. Ei tietenkään vahingoittavasti, mutta sen verran etteivät ihan iholla olleet. Vielä askel, toinen perään taaksepäin, ja Hopea oli taas valmiina.

Miestä oli todellakin vaikea saada todella ärsyyntymään, vaikka Jack olikin varsin lahjakkaasti saanut mittarin nousemaan hälyttävästi... Mutta vielä ainakin, oli niin mies kuin tuo sykekkin varsin rauhallinen. Aivan kuin ei olisi tehnyt mitään sen kummoisempaa kuin kävellyt metsässä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Huhti 07, 2010 7:07

Kalmankoira

Jos totta puhutaan Kalma ei edes itsekkään sattunut muistamaan milloin viimeeksi olisi suuttunut ihan tosissaan jossakin taistelussa, joten kai hänetkin voisi laskea jonkin asteiseksi rauhalliseksi tyypiksi taistelussa? Mitä nyt saattoi joskus hieman ärähtää jostakin, mutta eihän sitä laskettu, eihän?

Hopea teki liikkeensä ja esti aavekoiran hyökkäys yrityksen täydellisesti lukitsemalla toisen veitsi käden kiinni miekkojensa väliin. Kieltämättä Kalma ei ollut kovinkaan iloinen tempun puolesta. Katse siirtyi haltian kasvoihin tuon alkaessa taas heittämään neuvojaan. Kalma kohotti toista kulmaansa, mutta ei ehtinyt avaamaan suutaan kun Hopea löi hänet kauemmas itsestään.
"Miten hyökkäyksen voi muka aloittaa ajoissa?" Kalma kysyi Hopealta ja esitteli taas hieman tyhmyyttään arvon opettajallensa. Katu piski, mikä katu piski ei voi mitään kun kunnon opetus uupui.
"Ja voimmeko pitää muutaman minuutin tauon? ...veskittää." Kalma heitti sitten vielä perään.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Huhti 07, 2010 2:31

Hopeasilmä

Hopeaa nauratti, kun Jackia harmitti. Hah! Hän oli tottakai hieman vahingoniloinen, mutta niinhän me kaikki. Jack sitten kysyi, miten hyökkäyksen voi muka aloittaa ajoissa... Hopea meinasi huokaista tuon takia.
"Sanallinen selitys ei kerro paljoakaan, joten parasta vain demonstroida.n El-", sanat jäivät kesken, ja Hopea nosti toista kulmaan toisen sanoille. Ja sitten hän tuhahti, ja heilautti kättään.
"No mene sitten, että reaktioaika pelaa paremmin. Viisi minuuttia.", hän totesi, ja istahti alas kivelle ja painoi leukansa miekan kahvaa vasten. Vauhtia sitten!... tai ainakin näin Hopean olisi mieli tehnyt sanoa. Viisi minuuttia pitäisi olla tarpeeksi, ainakin Hopean mielestä.
'Hmm, pitäisköhän kohta käsekä häntä menemään takaisin kotiinsa... alan olemaan aika väsynyt... Tai ehkä alan olla liian vanha kaitsimaan lapsia...', ajatukset kulkivat kokonaan omia polkujansa, ja lopulta, ajatuksen kulku lakkasi. Tasaisen paksu hengitys ekrtoi, että mieshän oli nukahtanut istualteen, miekkaansa vasten. Ei ehkä kovinkaan järkevää, mutta hän oli herännyt aamulla aikasin, tehnyt muutaman työn, opettanut illalla pentua, ja nyt sitten vielä Jackia.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Pe Huhti 09, 2010 6:59

Kalmankoira

"Ja sekin vaara, etten kustaa päällesi... tai omiin housihini." Kalma naurahti virnuillen ärsyttävän lapsellisesti, mumisten vielä lopun itsekseen hymyillen huvittuneesti silkalle ajatukselle. Päässä vikaa? Noh, olihan sitä jonkin verran mutta kukaan ei ollut täydellinen ikä Kalma sellaiseksi koskaan olekkaan halunnut. Ainoa ja yksi asia minkä Kalma haluaisi enää olisi vain saada peruutettua oma kuolema ja elää normaalin koiran elämä, sekä kuolla onnellisena. Valitettavasti se ei oikein onnistuisi enään.. ajassa ei voinnut palata ja korjata virheitään.
"Okke." Kalma nyökkäsi ja poistui Hopean luonta niin hyvineen tekemään tarpeensa lähimpään pusikkoon.. Mikä tuskin sen erikoisempia selityksiä vaatisi?

Saatuaan hätänsä pois alta Kalma palasi takaisin luolalle ja sai huomata varsin kiinnostavan näyn.. Arvon herran opettaja Hopeasilmä oli päättänyt nukahtaa istualleen. Kalma pyöräytti silmiään ja mumisi jotakin itsekseen, lähinnä manasi laiskaa opettajaansa. Pitäisi mokoma varmaan herättää... Mutta tosin kuin luulla voisi Kalmalla ei ollut mitään aikomusta tehdä sitä mitenkään kiltisti, pitihän tätäkin tilaisuutta hieman käyttää hyväkseen. Kalma virnisti itsekseen omalle ajatukselleen ja otti maasta lunta josta teki käsissään pyöreän lumipallon.
Kalma katseli virnuillen uinuvaa Hopaa.
"Sori, mutta minkäs lapsi luonteellensa mahtaa.." Kalma tuumasi ääneen ja nakkasi lumipallon aikoakseen osua Hopeaa suoraan naamaan.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1952

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Huhti 09, 2010 8:05

Hopeasilmä

Uinu uinu nurmilintu.... No tämä uinuja ei kyllä ollut mikään nurmilintu, hehe. Varmaan kaukana suloisesta linnusta, itse asiassa. Mies painoi edelleen otsaansa miekan kahvaa vasten, hengityksen jatkuen tasaisena. Ainakin siihen asti, kun sormet nappasivat singeelin, joka herätti miehen... osittain, tuo oli vielä unen ja valveilla olon rajamailla. Ja sitten kuului puhetta, joka sai hänet tajuamaan paremmin, samoin askeleet, lumenkahmaisun ääni...
'Yritäkkin, ja pyyhin sinulla lattiaa.', mies totesi hiljaa mielessään, mutta ilmeisesti Jackilla ei ollut minkään asteen kunnioitusta nukkuvia kohtaan. Pallo tuli kohti.... ja Hopea yksinkertaisesti käänsi itseään sivuun, että pallo menisi kauniissa kaaressa ohi. Ja sen jälkeen kehtasi vielä nostaa itsensä takaisin samaan asentoon!
"Kehtaatkin, minulla on ollut pitkä päivä.", hän totesi huokaisten, avaten hieman harmaita silmiään, ja nousten sitten. "Nah, lupaus on lupaus.... oma vikasi, sanoin nimittäin itselleni että jos yrität jotain tuollaista, saat katua.", hän vielä jatkoi, ja otti miekan kunnolla käteen. Häntä kyllä väsytti, olihan hän juuri herännyt... Asia tuli kyllä selväksi kun puolirotuinen haukotteli, painaen toisellä kädellä suutaan. Huhhuija.

"Ajattelitko vielä jatkaa oppituntia, vai ajattelitko nakata toisenkin lumipallon?"
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3984

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti La Huhti 10, 2010 10:20

Kalmankoira

Hopea liikahti ja pallo meni kauniisti ohi mäjähtäen luolan seinään kiinni.. Kalma tuijotti muutaman sekunnin ajan varsin hämillään palloa ja sitten Hopeaa, joka ei näyttänyt olevan moksiskaan aavekoiran tempusta. Tai ainakaan siinä mielessä, että se olisi missään muualla tuntunut kuin hermojen kiristyksessä. Sori, mutta Kalma oli vähän tälläinen pieni julmahko keppostelija ja kiusantekijä.. ollut jo pienestä pitäen. Kalma muisti hyvin kuinka oli kerran ihan tahalleen mennyt kusemaan isäntänsä tohveliin pentuna ja vielä siihen päälle kakat. Oli kyllä lennetty sen jälkeen ulos jäähylle pitkäksi toviksi.
"Äläs nyt.. se oli vain leikkiä, vain pientä viatonta leikkiä." Kalma naurahti hieman vaivautuneesti kun Hopea sanoi antavansa Kalmalle hieman takaisin tempustaan. Ei sillä etteikö Kalma olisi luottanut Hopeaan, mutta jokin pikkiriikkinen ääni varoitti jostakin kurnutuksesta pahemmasta. Vainoharhainen? Kyllä vain, mutta viime kuukaisina tapahtuneet rangaistukset olivat pistäneet Kalman varovaiseksi, melkeinpä araksi.

"Ajattelin kyllä jatkaa...." Kalma hymähti vaikuttaen oudon varautuneelta.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
EdellinenSeuraava

Paluu Luolat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia