Train whit me. [sov]


Luolia on ympäri metsää, jotkut maan alla, jotkut kalliossa, jotkut suurista kivistä muodostuneita. Luolat ovat hyvä paikka pitää sadetta tahi pystyttää leiri, mutta kannattaa ensiksi varmistaa, ettei kyseistä luolaa jo asuta joku.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4002

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Kesä 03, 2010 8:48

Kalmankoira

Hopea torjui Kalman hyökkäykset mukavan yllätyksellisesti, olihan tuo edelleenkin puolustavaa tyyppiä joten tuolle ei tuottaisi iskujen estäminen paljoakaan ongelmia. Tosin Kalma oli suorastaan yllättynyt kuinka taitavasti Hopea osasi hyökätä puolustajaksi.
Kalma virnuili kun Hopea vaikutti olleen jo menettänyt häneen hermonsa, melkein... tuo rauhoittui yllättävän nopeasti. Ja hän kun oli luullut Hopaa huono hermoiseksi, muistaen hyvin sen ensi tapaamisen. Meinasi menettää hänen kanssaan jo ensi askeleilla hermonsa.

Mutta seuraavaksi Hopea tekikin jotakin astetta mielenkiintoisempaa: tuo vaihtoi tyyliään huomattavasti asettaen toisen miekan eteensä ja toisen taaksensa puolustukseen. Kalma kohotti hieman toista kulmaansa kysyvästi, mutta naurahti sitten pienesti. Vai haluaa herra kovempia panoksia? Saamansa pitää jos kerta haluaa.
Hopea hyökkäsi, pistäen miekallaan eteenpäin jolloin Kalma hyppäsi taaemmas, mutta tuo hyppäsikin sivulle. Kalma tuhahti ja vaihtoi muotoaan koiraksi nopeasti jolloin välttyi Hopean hyökkäykset taas vaihteeksi.
"Äläs nyt vielä ylpeile, poikaseni." Kalma nurahti ja koitti napata hamapillaan tuon puntista kiinni ja kaataa tuo juoksemalla tuon haarojen välistä tuon selän taakse.. Siinä kaatuisi ilman jalkoja ja se sattuisi.
"Muista että minulla on koira muotoni ja osaa hyödyntää sitä tappeluissa." Kalma virnisti heilutellen häntäänsä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Kesä 06, 2010 9:00

Hopeasilmä

Se kuka menneitä muistelee, ei tulevaa nää, tai jotain vastaavaa. Menneisyydestä puheen ollen, Hopea päätti miettiä tahtinsa uusiksi. Jos hän teki pitkiä sarjoja, koira vain yksinkertaisesti teleporttasi tieltä. Tarvittiin uusi suunnitelma... nopeita liikkeitä, ja piti vältellä tekemästä liian pitkiä temppulistoja... Mikä oli paha juttu, Hopea oli sen verta tottunut tekemään niitä. No ei kai muu auttanut, piti vähän mukautua asioihin.

Hopea meinasi sitten kaatua mietteitensä päätteeksi, samalla kun Jack päätti juosta jalkojen välistä. Mies vain pysyi tasapainossa ihan kiusallansa, ja mulkaisi toista olkansa yli.
"Jos olen yhtään oikeassa, niin minä taidan olla meistä kahdesta se vanhempi... jos ei muuten niin henkisesti.", mies vastasi, ja suoristi sitten selkänsä taas. Mieti Hopea, mieti! Miten saisit hämättyä ja iskettyä?
"Ja muistan toki. Minulla on vain paha tapa unohtaa että olet koira, aivan kuten sinulla on paha tapa avata suusi ja ajaa kaikki raivon partaalle.", mies vastasi, kulma aavistuksen kohoten. Nyt jos tuo veti herneet nenäänsä.... sehän oli pelkkä totuus. Mies kääntyi hieman, aivan kuin lähteäkseen, ja teki sitten jotain mitä hän harvemmin teki: viskasi miekan toisen vatsaa kohden kovalla voimalla. Samalla hän otti muutaman askeleen kohti, heti kun oli päätellyt sen mihin suuntaan tuo meni, ja miekka sivalsi taas ilmaa, tähdäten poikki koiran rintakehän...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4002

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Kesä 16, 2010 9:45

Kalmankoira

Jos Hopean sanonta tosiaan piti paikkaansa, ettei menneitä saisi murehtia, hänen tulevaisuutensa olisi pitänyt pirstoutua jo ajat sitten, kun sattui kantamaan voimakasta kaunaa ihmisille menneisyydestään. Mutta senhän kaikki teisivätkin, joten turha siitä käydä vaahtoamaan sen enempää, hän vihasi niitä kaksi jalkaisia ja siinä se.

Äh, Hopea päättikin sitten pysyä pystyssä hänen temppunsa jälkeen, mikä sai aavekoiran nyrpistämään kuonoaan. Tuota herraa ei kyllä helposti kellistetä vaikkei hän varsinaisesti tosissaan ottanutkaan.. muutenhan hän olisi kokoajan tuon kimpussa paljoa taukoa pitämättä. Nopeus oli valttia, etenkin Kalman kohdalla.
"Miten vain." Kalma naurahti Hopean sanoihin heilutellen häntäänsä, kumpi heistä oli se vanhempi. No, Hopea se taisi kyllä olla siitä Kalma ei käynnyt kinaamaan, mutta minkäs sille voi että oli lapsi aikuisen ruumiissa. Olisikohan pitänyt ottaa vähän nuoremman keho silloin joskus?
"Eikä ole.." Kalma sanoi luimistaen korviaan protestoituneen näköisenä. "Itselläsi on." Kalma murahti Hopealle takaisin tuhahtaen. Sitten tuo lähtikin kävelemään pois päin. Minnes tuo nyt? Sen erikoisemmin ehtimättä asiaa ajatellakkaan Hopea kääntyi ja heitti miekkansa.. Kalma totta kai automaattisesti lähti väistämään sivulle ja ennen kuin huomasikaan veri lensi- hänen oma verensä- kun Hopea leikkasi miekallaan rintakeän auki keuhkoihin asti läpi kylkiluiden. Kalma vingahti kivusta ja kaatui maahan... no ainakin hetkeksi aikaa, ei mennyt kuin muutama sekuntti kun Kalma oli taas täysin kunnossa ja menossa.
"Jessus... Yritätkö tappaa minut!?" Kalma ärähti Hopealle. "Mitä jos miekoissasi olisi ollut hopeaa!?" Kalma pauhasi hampaat paljastettuna sokealle haltialle.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ke Kesä 16, 2010 1:22

Hopeasilmä

Hyvä että osui. Mies ainakin oli sitä mieltä, hän oli jo alkanut saamaan tarpeekseen siitä että toinen siirtyi vain iskun tieltä ja jatkoi härnäämistään.
"Jos haluaisin tappaa sinut, et seisoisi siinä juuri nyt, vaan makaisit tuossa lattialla juuri nyt.", mies totesi, ja pieni hymynkare nousi taas huulenpieleen. Kylläpäs tuo suuttui... tuo sentäs pystyi parantumaan huomattavasti nopeammin mitä Hopea, mikä taas meinasi sitä, että Hopean kannatti väistellä, samalla kun iski, ja Jackin taas... no Jackin pitäisi oppia sietämään kipua, se tulisi auttamaan tuota jatkossa ja roimasti, tuolta löytyi nopeutta hurjiakin lukemia, ja tuon iskukyky kyllä teki selvää jälkeä jos sattuisi osumaan sopivasti. Ainut vain että tuo reagoi ehkä hiukan liian voimakkaasti kipuun, mutta ihmekkös tuo. Jälleen, jos tuon kivunsietokykyä voisi nostaa, niin ettei tuo pysähtyisi niin radikaalisti yhdenkin iskun jälkeen, niin sitten tuosta tulisi varmasti huomattava uhka sellaisellekin soturille, jolla oli hopeasta taotut aseet.
"Voidaan toki pitää pieni tauko, jos kerta noin paljon säikähdit.", mies hymähti, ja sitten virnisti kevyesti. Pienen asteen ärsyttämistä tietysti... Mies kävi nopeasti noukkimassa viskaamansa miekan, ja tarkisti jälleen ettei terä kokenut mainittavaa vahinkoa.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4002

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti To Heinä 01, 2010 9:07

Kalmankoira

"Hmph, noilla varusteilla sinä et minua tule kaatamaan koskaan." Kalma tuhahti nousten ylös vaikuttaen varsin nyreältä tapahtuman suhteen. Jos tuo isku olisi tullut hopeisista aseista niin hän olisi ollut kusessa täydellisesti. Rintaan tehdyn piston kanssa ei koskaan ollut leikkimistä, se saattoi olla jopa tappava. Ja Kalma, jolla sattui olemaan vain IHMISEN keho, ei kestänyt todellakaan suuria verenhukka määriä tai syviä haavoja pitkiä aikoja, oli aseissa hopeaa tai ei. Hänen suurin heikkous, mutta siitä olisi syytä olla hissukseen.
Kalma luimisti korviaan Hopean joksikseen ivalliselle kommentille ja murahti jotakin epämääräistä vastaukseksi, josta ei saannut pahemmin selvää. Eikä se kylläkään kuultavan arvoistakaan ollut, ellei halunnut rikkoa korviaan.

Kalma asteli hieman kauemmas Hopeasta tuon hakiessa miekkaansa maasta ja odotteli kiltiti että tuo saisi sen suloisiin kätösiinsä. Hänellä harvoin tapana oli olla epäreilu tappeluissa, ellei vastustaja ollut. Eikä Hopea ollut sellainen, ainakaan pahemmin.
No mutta minkäslaisen liikkeen hän tekisi seuraavaksi? Ah, hänhän voisi kokeilla erästä temppua? Riski alttis, mutta kukaan ei kieltäisi yrittämästä, joten Kalma vaihtoi muotonsa ihmismäisemmäksi ja lähti Hopeaa kohden suoraan edestä, hyppäsi tuon yli ja koitti samalla viiltää kynsillään tuon kasvoihin.
Kalma laskeutui Hopean taakse, kääntyi ympäri ja teleporttasi tuon eteen koittaen vetää tuolta jalat alta.

//Eeeikä siinä yhtään kestänyt ^^`//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Heinä 09, 2010 3:09

Hopeasilmä

Tuo oli juuri valittanut siitä, että Hopealla oli liian kovat otteet, ja sen jälkeen sanoi ettei mies voisi edes kaataa tuota näillä aseilla...
"Voisitko jo päättää, mitä mieltä olet? Tavallisella miekalla sinua ei helposti voiteta, sen minäkin tiedän. Kuulema nousit teloituksen jälkeen ylös, vaikka sinulta leikattiin pääsi irti... joten kahdesta miekasta ja yhdestä haltiasta tuskin on hirveästi vaaraa?", puolihaltia piikitteli aavekoiraa oikein kunnolla, ennenkuin sai miekkansa käteensä. Jack onneksi oli reilu tappelija, mitä Hopea oli vain silloin, kun tarve ei pakottanut... Ja nyt ei ollut hengenhätä kyseessä, joten kai sitä sai olla vähän reilumpi tappelija?

Jack hyökkäsi kimppuun, ja Hopea yritti torjua parhaansa mukaan, samalla kun veti päätään taaksepäin. Kynnet ainoastaan hipaisivat, jättäen hyvin kevyen jäljen kasvoihin... Onnekseen Hopea ei ollut näitä hienohelma-tyyppejä, jotka kauhistuivat, kun saivat arven naamaansa. Mies ravisti päätään hieman, ja tajusi sitten että hänethän kampattiin! Hopea iski toisen miekan suoraan taaksepäin maahan, niin että sai tukea eikä kaatunut, mutta toiselle polvelle hän joutui kuitenkin. Toisen teleporttaus oli TODELLA ärsyttävää, mutta eipähän sille voinut mitään...
"Koiraksi taistelet aika inhimillisesti.", Hopea mutisi haltiakielellä, ihan vain ärsyttääkseen toista, ja heilautti sitten toisessa kädessä ollutta miekaan vastaiskuksi. Toinen kun sattui olemaan siinä miekan kantomatkan lähettyvillä.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4002

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 16, 2010 6:52

Kalmankoira

Kalma tuijotti Hopeaa kuin jotakin pahinta vihamiestään, jolta olisi täysin valmis repimään kurkun auki ja sitä ennen repiä jotakin vatsasta ulos.. Hän tiesi kyllä jo että Hopea osasi piikitellä ja teki sitä toisinaan tahalleenkin, toisinaan myös vaikutti siltä että huvikseen.
"Voi olla, mutta kyllä minut pystyy ilman hopeaakin hakkaamaan jos vain osaa ja tajuaa." Kalma hymähti pienesti puolikkaalle haltialle. Hänellä oli monta heikoutta hopeankin lisäksi ja jos tuo ne tajuaisi hän olisi kusessa. Onneksi tuo ei ollut vihollinen.

Hopea mutisi jotakin haltia kielellä ja Kalma kurtisti kulmiaan. Tekikö tuo kenties tuon tahalleen? Sitä aavekoira ei todellakaan ehtinyt miettimään kun Hopea huitasi miekallaan.. Aukko puolutuksessa! Kalma perääntyi väistäen miekan ja astui taas eteenpäin koittaen potkaista Hopeaa käsien välistä vatsaan kunnon voimalla.

//Lyhyttä, mutta vastaus kumminkin ^^`//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Elo 21, 2010 12:31

Hopeasilmä

Hopean olisi tehnyt mieli mutista toiselle jotain. Ensin sanotaan ettei Hopealla olisi mahdollisuuttakaan kaataa tuota, ja sitten tuleekin että pystyy tuon ihan tälläiselläkin tuon hakkaamaan, jos osasi. Just, pitiköhän tuo ottaa vittuiluna? Hän oli yhä toisen polven varassa, ja samaan aikaan Jackilta tuli potku. Virne kävi miehen mielessä, tuon esittäessä about sekunnin että hänellä ei ollut aavistustakaan tuon potkun suhteen.... Kunnes nappasi siitä, ja iski miekan suoraan ylhäältä alas, puukotustyyliin. Tosin hän iski tahallaan ohi, ja virnisti.
"Olisit menettänyt jalan, jos olisin tosissani.", seuraavaksi hän nykäisi tusota jalasta niin että Jack joutui pakosti lähemmäs, pistäen miekkataitonsa aas huippuunsa, ja pysäyttäen käden liikkeen juuri ennen tuon kaulaa.
"Ja nyt pään... mutta se ei riitä.", tuo totesi, ja siinä sitten, iskien kuin salama käyttäen molempien miekkojen tylppää päätä, hän sai Jackin matalaksi maata vasten. Molemmat miekat iskivät taas, tosin tahallaan ohi jälleen suoraan kylkien viereen. Polvi painoi Jackin rintakehää, ja mies virnisti, kerrankin, mahdollisimman viattomasti.
"Näin. Olisit kiikissä jonkin aikaa.... Minun ei tarvitsisi paljoa tehdä enään, varsinkaan jos lähettyvillä olisi enemmänkin porukkaa. Yksin tietysti ollessani olisi naulannut sinut vain yhdellä miekalla, ja toisen pitänyt varmuuden vuoksi omassa kädessä.", tuo kertoi, nousten Jackin päältä, ja ottaen miekat paremmin käteensä, asettaen sitten huotriinsa.
"Älä mene aliarvioimaan vastustasi, oli hän minkä kokoinen tai rotuinen tahansa. Käytöskin voi johtaa usein harhaan... Olen otellut sen verta monen olennon kanssa, että olen jo oppinut: Näyttelemällä heikompaa kuin on, saa etulyönti aseman."

[[Hitti oli luvallinen, jos joku siitä aikoo nipottaa <.<' ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4002

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Loka 11, 2010 10:22

Kalmankoira

Hopean liike tosiaankin tuli täysin puun takaa kun tuo nappasi jalasta kiinni ja nosti miekkansa iskemään. Kieltämättä Kalman päässä kävi että tuo nyt iskisi miekkansa jalasta läpi.. mutta niin ei ikinä tapahtunutkaan vaan tuo iski ohi. Kalma jäi tuijottamaan miekkaa ja haltiaa vuorotellen hieman pöllähtäneen näköisenä sanomatta sanaakaan, pyöritellen vain omia kysymyksiä päässään.
Sitten haltia nykäisikin lähemmäs ja taaskaan aavekoira ei ehtinyt tekemään yhtään mitään (hyvä että oli edellisestä ehtinyt toipumaan) ja tunsikin seuraavaksi kuinka hopeinen miekan terä kutitteli inhottavasti kurkkua. Kalma nielasi ollen vain hiljaa tuijottaen miekan terää. Mikä mahdollisuus Hopealla olisikaan tehdä hänestä nyt päätön. Haltian puolikas sitä kuitenkaan koskaan tehnytkään vaan seuraavaksi aavekoira löysi itsensä maasta selälteen. Kalma irvisti hienoisesti ollen aikeissa nousta kun tunsi painoa rinnallaan Hopen asettaessa polvensa siihen nojaamaan. Miekat olivat menneet kylkien ohi.
Hopean sanoihin aavekoiralla ei ollut mitään vasta väitteitä, kunhan kuunteli hiljaa nöyränä.

Haltia nousi pois päältä ja Kalma nousi istumaan, kuitenkaan nousematta ylös. Hopea ei ehkä sitä itse tajunnut mutta äskeinen oli ollut iso kolaus joksikseen ylpeälle aavekoiralle. Hopea oli kuitenkin hakannut aavekoiran sekunneissa maahan. Eikö hänestä tämän enempää ollut vastusta tuolle?
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1955

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Joulu 05, 2010 2:32

Hopeasilmä

Jack tosiaan oli saanut kolauksen. Hopea virnisti hyvin syvään, ojentaen sitten kätensä toiselle. Ilme tyyntyi, ja mies huokaisi kevyesti.
"Tajuatko nyt virheesi? Liika ylpeys, ja itsevarmuus koituvat hetkessä kuolemaksi, sen sinä tiesit... muttet osaa arvioida vastustasi oikein. Ja hopeasta tehty ase ei ole vaara... sanonta kuuluu, että vaarallisin ase kaikista on sellainen, jota jokainen osaa käyttää. Toinen taas että terävinkään miekka ei korvaa tylpäksi mennyttä päätä.", Hopea hymähti kevyesti.

"Ota tuo äskeinen kokemuksena, ehkä opit siitä jotain tärkeää.", puolihaltia totesi, kevyt hymy huulillansa. Kohta hän kuitenkin nytkähti, ja vilkaisi luolan suulle... ei mitään... Herra sulki silmänsä hetkeksi, painaen käden kallion seinään ja tunnustellen maata heidän ympärillään tuntoaistillansa, keräten kaikki singaalit....
"oho, aikahan vierähti nopeasti. Siellä menee, tosin sen verta kauempana ettei siitä vaaraa ole, pieni partio... taidan palailla siis kylään. Koeta varoa haltioita matkallasi takaisin.", sokea miekkailun taituri sanoi samalla kun lähti melko reippain askelin kävelemään luolasta ulos, ja sitten metsään.... jossa hän katosi puiden lomaan, takaisin haltiakylään...

[[Tönköistä tönköintä, mutta lopetus tämäkin... vai? ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
Edellinen

Paluu Luolat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia