Kirjoittaja Pappis » 17 Marras 2011, 23:26
//Yeeeaah<3
Lucas
Sadonkorjuuaika oli ohi ja peltomiehet lähetettiin takaisin koteihinsa, Lucas myös. Hänellä tosin ei ollut kotia, jossa asua, joten mies päätti lähteä etsimään töitä jostain muualta. Hän oli tutkinut Cryptin karttaa ja päätti kokeilla pienempiä kyliä töiden haussa. Lucas oli ansainnut hyvän summan peltotöissä ja hän pärjäisi niillä varoilla ehkä yli talven, jos eläisi säästeliäästi, mutta hän päätti kuitenkin etsiä töitä. Aikaisin aamulla Lucas oli lähtenyt matkaan ja jättänyt kylän pölyt taakseen. Päivä oli ollut kaunis ja Lucas oli mielellään kävellyt isoja teitä pitkin ja osan matkasta hän sai kuljettua myös satunnaisten kulkevien vankkureiden mukana. Puolen päivän maissa oli alkanut tuulla rankasti ja vastaantulevat matkamiehet kyselivät lähimmästä kylästä tai majatalosta. Lucasiakin neuvottimaan etsimään suoja sillä idästä oli tulossa myrsky. "Syksy tuli jättämään hyvästit", sanottiin, mutta Lucas vain nyökytteli ja jatkoi matkaa eteenpäin.
Pian hän oli ainoa matkalainen tiellä. Pieni sadepisara tippui hänen olkapäälleen jättäen tumman läikän jälkeensä. Sitä seurasi toinen. Ja kolmas ja neljäs kunnes pisaroita ei pystynyt enää erottamaan toisistaan. Mies kiiruhti lähimmän puun alle ja yritti etsiä kartasta lähintä kylää, mutta yksikään ei ollut alle tunnin matkan päässä. Lucas kirosi ja sitoi olkalaukun selkäänsä. Hän muuttui sudeksi ja juoksi metsään, koska sieltä oli todennäköisempää löytää suojaa kuin valtatienvarrelta. Niin Lucas päätteli, mutta hän ei ollut huomannut kartasta, että vaivaisen kymmenen minuutin kävelymatkan päässä olisi ollut kievari, jonne par'aikaa lappasi kastuneita matkalaisia.
Lucas sadatteli kovaan ääneen säätä. Hän tiesi, ettei suden hahmossa kannattaisi puhua paljoa, mutta nyt hän ei pystynyt hillitsemään itseään. Sää oli järkyttävä ja, jos suojaa ei kohta löytyisi, hän olisi enemmän kuin uitettu koira. Satunnaiset salamat valaisivat taivasta ja voimakas tuuli natisutti lehdettömiä puita ja oli välillä viedä Lucasin mukanaan. Mies ei muistanut milloin viimeksi oli juossut niin lujaa, mutta ei sillä ollut väliäkään. Eikä oikeastaan silläkään löytäisi hän suojaa vai ei, koska oli jo litimärkä.
Juuri, kun mies päätti luovuttaa ja jäädä vain jonkun puun alle istumaan hänen näköpiiriinsä tuli luola. Mies kirosi sitäkin, koska luola tuli vasta nyt näkyville vaikka käyttöä olisi ollut jo aikaa sitten. Joka tapauksessa susi ryntäsi luolaan ja, kun sade ei enää hakannut hänen selkäänsä, hän alkoi maanisesti ravistella turkkiaan veden lentäessä joka paikkaan. Luolassa oli pimeää, mutta pian Lucas tajusi ettei ollut yksin. Hän ei aikonut ottaa ihmishahmoaan vielä, koska luolassa saattoi olla jokin, joka voisi... Tehdä vaikka ja mitä. Lucas räpytteli silmiään ja yritti saada ne tottumaan pimeyteen. Se vei pienen hetken ja silloin luola näkyi Lucasille kirkkaana kuin iltahämärä. Mies suuntasi katseensa sinne, mistä oli haistanut toisen luolassa olijan. Haju oli tuttu ja Lucas joutui miettimään hetken ennen kuin muisti kenen hajusta oli kyse.
//Melkeen teki mieli tehä "Princess is in another castlet" Lucasille :'DD