Lumottu luola || Vahti


Luolia on ympäri metsää, jotkut maan alla, jotkut kalliossa, jotkut suurista kivistä muodostuneita. Luolat ovat hyvä paikka pitää sadetta tahi pystyttää leiri, mutta kannattaa ensiksi varmistaa, ettei kyseistä luolaa jo asuta joku.

Valvoja: Crimson

Viesti To Heinä 21, 2016 9:52

Re: Lumottu luola || Vahti

"Ah... aivan." Vriwrik hymähti Alen selittäessä syynsä miksi oli häntä auttanut, varsin raakoja puheita, mutta miehen mielestä varsin hupaisaa. Mies sitten kuunteli kuinka toinen oli saanut lonkerot irti hänestä. Korokkeiden alla taisikin olla mutkikas mekanismi, joka sulki sen voiman mikä niitä lonkeroita oli liikutellut. Varsin kiehtovaa.
"Hyvää työtä." Mies totesi kuivalla äänellä. Hän yrtitti päästä omin avuin istumaan paikalleen, mutta se tuntui vielä varsin raskaalta urakalta, joten velho tyytyi lepäämään vieä hetken siinä Alen käsivarsilla.

Vrowrik seurasi toisen puuhia laukkunsa kanssa, josta nainen nyt veti esiin toisen omenan. Se oli yhtä kirpeän vihreä, niin kuin pienen metsäomenan kuuluikin. Sitä tarjotiin syötäväksi, toinen voisi jopa sen hänelle pureksiakin, kuin lintuemo konsanaan. "Minulla ei ole oikein... nälkä." Mies vastasi, kääntäen hieman päätään pois päin tarjotusta omenasta. Olo oli mennyt heikkouden rajojen yli sen verran että voi pahoin edes ajatellessaan ruokaa.
"Ja sitä paitsi... meidän ei ole hyvä, jäädä tänne... tämän pidemmäksi." Vrowrik lisäsi, yrittäen ähkien pinnistellä itseensä liikettä, mutta onnistui vain kierähtämään kyljelleen Alen sylistä. "Ehkä... täällä on toinen mekanismi... toiselle uloskäynnille... tai sitten... äh... meidän täytyy raahata kiviä." Mies selitti, yrittäen saada itseään edes kontilleen.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Pe Heinä 22, 2016 1:32

Re: Lumottu luola || Vahti

#Kerro toki jos hittaan liikaa tai ei sovi#

...Aleiga kohautti olkiaan ja laittoi omenan takaisin laukkuunsa, sen enempää ajattelematta asiaa. Oli paljon tärkeämpää ajateltavaa, kuten vaikka Vrowwin pakkomielteiset yritykset päästä ylös ja liikkeelle. Pohjolainen seurasi toisen yrityksiä puolihuvittuneena, pää kallellaan sivussa, ja antoi miehen hetken aikaa yrittää. Mutta olihan se selkeää ettei mitään tuosta tulisi. Joten mitään sanomatta naikkonen tarttui miestä olkapäistä, vetäen toisen selälleen.
"Nyt koite nyt rauhoittua", nainen tokaisi, kohoten kyykkyyn molemmille jaloilleen ja asettaen kätensä Vrowrikin kehon alle nosti tämän syliinsä. Yksi käsi yläselän ja kainalon alla, toinen polvien alla. Kuin prinsessa tyylillä siis.

Mies sylissään Aleiga kääntyi astellakseen alas korokkeilta, mutta sitten pysähtyi hetkeksi. Mitä tapahtuisi jos hän astuisi väärien laattojen päälle?
No ei kai sillä väliä, mutta ehkä silti hieman varoa pitäisi. Astuen yhdelle painamaansa laatan päälle Aleiga laskeutui toiselle kivikiekolle, ja sitten hypähti hieman huojuen Vrowwin painon alla kivilattialle. Nyt pitävällä, vaarattomalla pinnalla villikko laski toisen alas käsistään joko istumaan seinää vasten tai sitten jaloilleen, miten toinen päättikään. Metsästäjätär oli kuitenkin valmis tukemaan toista tarvittaessa.
"Sinusta ei hyötyä tuollainena."
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti Pe Heinä 22, 2016 9:28

Re: Lumottu luola || Vahti

//Eipä tuo haittaa, Vrowwi on muutenki niin räsynukkena :D //

Häntä käskettiin rauhoittumaan. Oli tota ettei tästä tuntunut tulevan yhtikäs mitään, joten mies alistui Alen auttamaksi. Tai noh ei se nyt aivan alistumista ollut, enemmänkin avun vastaanottamista. Nainen oli yllättävän riski, nostaessaan mies syliinsä, joka yleensä kävi saduissa toisin päin, mutta mikäs tässä prinsessan rooli oli oikein kiehtova kokemus.
Vrowrik toki yritti kannatella itseään pitämällä naisen harteista kiinni, ettei kaikki paino ollut yksin tuon varassa. Hetken pohdiskelun jälkeen Ale päätti astua korokkeilta alas, astumalla painamiensa laattojen päälle. Fiksu siirto, ties mitä olisi käynyt, jos jokin muu laatta olisi painettu pohjaan.

Velho yritti asettua omien jalkojensa varaan, mutta eivät jalat tuntuneet kantavan, joten Alen oli pakko asetta hänet lattialle ja seinää nojaamaan. Huvittunut hymähdys karkasi, kun toinen kommentoi ettei hänestä näin hyötyä olisi. "Niin, mutta silti sinä jaksat minua auttaa... Olen otettu." Vrowrik totesi, ääni kyllä alkoi saada hieman tasaista voimaa alleen, mutta muu keho ei siihen vielä tuntunut pystyvän.
Mies antoi katseensa kiertää punaisena hohtavassa huoneessa. Mahtoikohan olla keinoa, millä saisi luolan purkamaan keräämänsä magia ja ehkä jopa palauttamaan se takaisin omistajalleen. Toki se oli varsin vaaralista, olihan kyseessa myös mustaa materiaa. "Pystytkö lukemaan jotain muuta seiniltä? Jotain hyödyllistä... ehkä se toinen tie ulos?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Heinä 23, 2016 3:02

Re: Lumottu luola || Vahti

#Ei! Vrowwi on prinsessa! Ja ansaitsee prinsessa kohtelun U.U#

Aleiga siis joutui asettamaan miehen istuma-asentoon lattialle, kyykistyen samalla laskeakseen toisen ja jääden sitten siihen Vrowwin vierelle. Villikko tarkkaili toisen kehoa, nähdäkseen jotain merkille pantavaa ja huolestuttavaa, mutta tähän asti vaikutti että toinen oli vain todella rasittunut siitä mitä ikinä luola oli tarkalleen toiselle tehnyt. Mutta mitä tämä punainen väri tarkoitti? Jos kerran luola ruokki itseään vangistaan, tarkoittiko että tämä hohkaava magia luolan pinnasta oli lähtöisin Vrowrikista? Tarkoittiko se sitten hyvää vai pahaa, heille?

Taikuudekäyttäjän puhe nappasi pohjolaisen huomion takaisin itselleen. Toisen halu lähteä täältä luolasta pois oli ymmärrettävää, Aleigakin halusi pois, mutta hän halusi olla varma että toinen oli oikeasti kunnossa. Jos he löytäisivät jonkun reitin ulos tai sitten alkaisivat siirtämään kiviä, he tarvitsisivat molemman voimia siihen.
"Katson koh-" villikko alkoi puhumaan, mutta liikkuvien kivien äänet saivat säpsähtävän naisen ampaisemaan jaloilleen ja pyörähtämään ympäri. Hetken hänen piti miettiä mistä ääni tuli, mutta se olikin ne laatat jotka hän oli painanut alas. Ne palautuivat takaisin ylös, alkuperäiseen asentoonsa. No, tuo oli hyvä tietää.
"Sinä kuntoon ensin", hän viimeisteli sanansa. "Mikä olo? Sattuuko?"
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti La Heinä 23, 2016 1:35

Re: Lumottu luola || Vahti

//Kunnon fabulous prinsessa :D //

Vrowrikin katse käännähti laattoihin, jotka pitivät äänä noustessaan takaisin ylös. Mekanismi oli ilmeisesti palautunut alku asentoon, joka myös saattoi tarkoittaa, että jos luolassa käyttäisi jälleen taikuutta olisivat ne köynnökset jälleen kimpussa.
"Ei ei, kytlä tämä tästä. Ulos pääsy on ensimmäinen... prioriteetti." Velho totesi kiireesti Alen käydessä pistämään hänen hyvinvointinsa etusijalle. "Minä voin hyvin. Olen elämäni kunnossa, kunhan... saan hetken levätä." Vrowrik selitti heilauttaen heikonoloisesti kättään.

"Joten ne seinät." Mies totesi, kääntäen itse katsettaan lähimpiin kirjoituksiin mistä sai selvää. "Alota tuolta ja kierrä vastapäivää." Vrowrik ekhoitti, viittoin katsomaansa suuntaan. "Usko pois... emme halua olla täällä tämän kauempaa." Velho yritti vakuutella uudelle tuttavalleen ja toivoi ettei nainen lähtenyt utelemaan sille syytä, tunnelma tuskin kohoaisi jos hän kertoisi mikä oikein tuotti tuota punaista hehkua.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ke Elo 03, 2016 2:10

Re: Lumottu luola || Vahti

#FAAABULOUUUS~#

"Et kyllä näytä siltä", Aleiga näpäytti suoraan sen enempää ajattelematta. Parhaansa kunnossako muka? Jos toisen parhaassa kunnossa oleminen oli olla tuollainen, lattialla heikkona kykenemättä edes puhumaan ilman hengenvetoja. Mutta jos toinen päätti olla välittämättä omasta kunnostaan nyt niin selvä. Oikeastaan, Aleigakin halusi yhtä kovasti pois täältä suljetusta luolasta missä pimeys laskeutuisi heti kun luola kuluttaisi saamansa ravinnon loppuun. Sen jälkeen he eivät voisikaan enää saada valoa edes taikakeinoin elleivät halunneet samaa tilannetta toistaa.
Jättäen toisen holhoamisen siis siihen villikko kuunteli toisen neuvoja ja katsoi jälleen noita hehkuvia seiniä. Valiten niistä sitten lähimmän kohdan mistä alkaa lukea riimuja. Mikään seinällä oleva kiemura ei ollut pelkästään koriste, kaikki oli osa jotakin tekstiä tai kuvaa. Kertoen joko luolan syntymästä ja syystä, mainiten henkilöitä jotka ovat ehkä jo historiasta kadonenet nimineen ja tekoineen sekä välillä oli seinissä myös luolaan liittyviä mekanisimia sekä ohjeita. Tosin suurin osa ohjeista liittyi tuohon luolan keskustaan missä Vrowwri oli roikkunut äsken.
Erilaisia kidutusjuttuja ja niin edelleen.
"Siksikö emme halua kauempaa, koska taikasi?" pohjolainen uteli siinä ottaessaan taas pari askelta ja luki lisää. "Mitä taikaa käytät?" tällä kertaa hän katsahti toiseen. Jos kerran luolan imemä taika oli jotain vaarallista, Aleiga mielellään tietäisi siitä.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti Ke Elo 03, 2016 10:21

Re: Lumottu luola || Vahti

Ale kävi viimein lukemaan seiniä niin hyvin kuin pystyi ja kuunteli Vrowrikin neuvoja. Mies itsekin yritti paikaltaan silmäillä seiniä, mutta keskittyminen tuntui herpaantuvan jatkuvasti. Hnegittäminen tuntui tarvitsevan keskittymistä, olo oli niin heikko, ties kuinka kauan kestäisi, että hän saisi energiansa takaisin.
Velho havahtui naisen puhuessa, puhuessä hänen magiastaan. "Aaaaaaa..." Vrowrik päästi pitkän epäröivän äänen, hän ei mielellään kertonut mistä oli kyse, kun toinen oli hänen ainoa apunsa tässä luolassa ja jos toinen kävisi häntä pelkäämään tai epäilemään, se ei olisi hyvästä. Mutta salailu saattaisi vain pahentaa asiaa.

"Taikani on... mustaamagiaa, mutta se ei tarkoita että käytän sitä pahaan." Velho nyt totesi ja selitti asian myös kiireesti, ennen kuin nainen ennättäisi järkyttyä, jos satui olemaan niitä ihmisiä, jotka pitivät mustaamagiaa täytenä pahuuden perikuvana. "Mutta tässä tilanteessa, se saattaa olla paha juttu. Emme tiedä miten tämä luola magiaani oikein käyttää, tällä hetkellä se onneksi tuottaa vain valoa."
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Syys 10, 2016 4:26

Re: Lumottu luola || Vahti

#Olen pahoillani kestosta#

Katsoen kummastelevana ja kysyvänä oudon, pitkittyneen äänen päästänyttä Vrowwia villikko odotti toiselta vastausta. Jos toinen jatkaisi asian salailua Aleiga ei jatkaisi, huolimatta mahdollisesta koko luolan pimentymisestä tai muusta vaarasta, ennen kuin toinen selittäisi. Sen minkä pohjolainen on oppinut taikuudesta on, että sillä ei leikitä ellei tiedä mikä se on. Sama asia kuin alkaisi leikkiä tikarilla ja teurastettavalla saaliilla tietämättä missä sappirakko on, kummasta päästä tikarista pitää ja niin edelleen.

Aleiga kallisti päätään sivuun kun toinen lopulta vastasi ja selitti mikä miehen magian luonne oli.
Kohauttaen olkiaan naikkonen kääntyi jatkamaan tutkimista.
"Selvä", hän totesi ja luki riimuja. Tosin, hetken päästä hän jatkoi: "Pohjolassa valkeaa tai mustaa magiaa tosin ei ole. Paljon täällä asioita jaetaan."
Kyllähän Pohjoisessakin jaettiin asioita, kuten heimot, miehet ja naiset ja niin edelleen, mutta sitten vähän suuremmat ja aineettomat asiat kuten magia ei ollut mitenkään jaettavissa, ei niin kuin täällä tehdään. Se oli kummallista Aleigan mielestä.
Alkoi näyttämään että luolaan oli vain yksi sisäänpääsy... Mutta...
Villikko pysähtyi ja niin pysähtyi hänen kätensäkin erään merkin kohdalle. Kiviseinään uurrettu merkki oli sammaloitunut ja hieman syöpynyt, mutta se erottui muista tähän astisista riimumerkeistä tässä luolassa, että se oli paljon selkeämmin ja puhtaimmin linjoin muotoiltu. Lisäksi se tarkoitti etäisesti "poistua".
Kallistaen jälleen päätään mustatukka mietti, ja sitten painoi merkkiä sen enempää ajattelematta.
Aleiga mielellään kun seurasi vaistojaan tällaisissä tilanteissa missä jollekin asialle ei ollut yhtä tiettyä selitystä ja vastausta.

Kaiverrettu riimu vaati vähän enemmän voimaa painamiseensa kuin aluksi hän oli olettanut. Se kyllä hitusen liikahti, kivi raapien vasten kiveä. Aleiga asetti toisen käden oikeankätensä päälle ja oli aikeissa painaa.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti Su Syys 11, 2016 12:48

Re: Lumottu luola || Vahti

Toinen ei näyttänyt kavahtavan totuutta, hyvä niin, säästyipähän siltä moraali saarnalta. "Niin jaetaan, mustamagia kun suurilta osin tuottaa käyttäjälleen ongelmia, mutta siitä vastineeksi loitsut ovat tehokkaita." Mies totesi, seuraten samalla Alen puuhia.
Pieni tovi vielä meni, kunnes nainenn äytti jotain löytävän. Mieskin kohdisti siihen katseensa. Tältä tasolta oli varsin vaikea nähdä mitä seinällä luki, jotain merkittävää ilmeisesti, kun Ale kävi jahkailematta sitä kokeilemaan. "H-Hei odota, mitä siinä tarkalleen lukee ja sitäkin tärkeämmin mitä sen ympärillä?" Vrowrik toppuutteli toista. "Yksi riimu tarkoitaa vain yhtä sanaa yleensä, joten jos se on osa lausetta, olisi hyvä tietää mihin se liittyy." Mies totesi.

//Eipä mitään, sori ku tuli lyhyt (:3 //
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Su Syys 11, 2016 9:14

Re: Lumottu luola || Vahti

#Ei tarvitse lyhyyttä pahoitella kun ei ole paljon äxsöniä meneilläkään ^^#

"Hm?" pohjolainen keskeytti, ehkä jopa typerän uhkarohkeat, puuhansa riimukiven painamisessa ja katsahti velhoon. Käsiään hän ei tosin siirtänyt riimun päältä, kädet puolikoukussa kuin valmiina painamaan koko voimalla sen pohjaan heti kun pääsisi taas viemään huomionsa siihen.
"Lukee `poistua´", hän totesi yksinkertaisesti. Mutta sitten Vrowwin puheiden kannustamana Aleiga katsahti noita muitakin riimuja jotka olivat siinä painettavan ympärillä. Kallistaen päätään ensin yhteen ja sitten toiseen suuntaan pohjolainen yritti lukea riimujen muodostamaa lausetta ääneen.
"Mmmm, tuho irti keskiö... Pako poistua?" Aleiga kurtisti kulmiaan, kallisti päätään ja yritti uudelleen. "Tuho irtautua keskiöstä. Pakoon poistu?"
Hän vilkaisi mieheen kysyvänä. Hänestä se kyllä aikalailla tarkoitti sitä että riimu tekisi heille tien ulos.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti Su Syys 11, 2016 9:58

Re: Lumottu luola || Vahti

Ale onneksi ehti pysähtymään paino yrityksensä kanssa ja totteli Vrowrikin neuvoa käyden tutkimaan seinää tarkemmin. Pienen sanojen vääntelyn jälkeen, muodosti toinen jälkeen käyvän lauseen lukemistaan riimuista. Mies pohti hetken, yrittäen varmistaa jos lause saattaisi tarkoittaa jotain muuta, mutta ei tuntunut löytävän sille mitään muuta merkitystä.
"Hyvä on, paina sitä, mutta ole varovainen." Velho totesi, käyden varoen nousemaan sinää pitkin ylös jaloilleen. Jos jotain pahaa kävisi olisi hän valmis heittäytymään... jonnekkin suojaan. Seinään hän kuitenkin joutui nojaamaan pysyäkseen pystysssä.
"Olen valmis." Mies vielä ilmoitti.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Ma Syys 19, 2016 12:16

Re: Lumottu luola || Vahti

Kun velho kohosi jotenkuten jaloilleen seisomaan, Aleiga varmisti että hänellä oli kaikki tavaransa mukanaan. Ainakin jousi, nuolet ja teräase edes. Aseita oli vaikea hankkia tai tehdä uudelleen, tai ainakin aikaa ja materiaaleja vievää, sekä ei tietäisi mitä tästä... Riimun painamisesta saattaisi seurata.
Kun Vrowrik antoi luvan jatkaa, Aleiga piteli vasemmassa kädessään tikaria kun hän alkoi kaksin käsin painamaan kivistä riimua pohjaan. Kivi raapien vasten kiveä riimu meni tällä kertaa paljon helpommin, ja pohjaan painuessaan se kuulosti loksahtavan paikalleen.
Ja sillä hetkellä kun tuo kiviriimu oli painunut syvälle koloonsa seinämässä, luola -tai oikeammin sen valaistuneet seinät- sykähti. Tavallaanhan luolan saattoi mieltää eläväksi, olihan se kuin nälkiintynyt eläin käynyt Vrowrikin kimppuun, imenyt tästä kaiken energian mitä kerkesi ja sitten paistatteli saamassaan mustassa magiassa. Ja nyt se reagoitsi siihen mitä tehtiin sen sisällä.
Sykähdys ilmeni ikään kuin pulssina: valot himmeni hetkeksi, ja sitten samantien voimistui, ja näkymättömänä läpi ilman lävisti voima. Aleiga tunsi sen, vetäen terävästi henkeä tikaria pitelevä kätensä vavahtaen ja villikko horjahtaen kuin joku olisi häntä tönäissyt.

Sitten punaiset, verisuonimaiset, hohkaavat kaiverrukset seinämässä alkoivat liikkua, loitontuen painetun riimun ympäriltä sivuille, ylös ja alaspäin.
Kunnes seinämässä oli oven muotoinen kohta missä kaiverruksissa ei virranut mustaa magiaa... Tuo paljas kohta alkoi nyt omasta vuorostaan liikahdella, painua sisäänpäin äänekkäästi.
Aleiga otti askelia taaksepäin varuillaan, kunnes jalkansa osuivat huoneen alimman kehikon reunaa vasten estäen häntä menemästä enempää taakse.

Muodostunut ovi seinämässä lopulta siirtyi tarpeeksi taakse mentyään sivuun, seinän uumeniin upoten ja jätti tilalleen pitkän tunnelin mikä oli suurimmalta osin pelkkää pimeyttä siellä täällä heikosti hohtavia kasvia lukuunottamatta.
Aleiga ei oikein ollut varma. Hän kyllä mielellään yrittäisi raitava tiensä luolansuun sortuman läpi kuin... Mennä pimeään tuntemattomaan. Suupielet vääntyen alapäin pohjolainen katsoi epäröivästi tunnelia, sitten Vrowwia toivoen että toinen ajatteli samoin.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti Ma Syys 19, 2016 9:30

Re: Lumottu luola || Vahti

Vrowrik antoi katseensa kiertää luolassa, kun riimu oli painettu alas. Sen luoma sykähdys iski rintakehää vasten ja sai miehen painautumaan seinää vasten tiiviimmin. Hän ei kuitenkaan sitä pelännyt, mielenkiinto kävi jälleen heräämään, varsinkin kun seinä Alen edessä kävi vääristymään mitä erikoisimmin kuvioin, kuin verisuonia. Ne muodostivat oviaukon.
Velho pakotti itsensä keppinsä varaan ja lähti varoen astelemaan kohti avautuvaa aukkoa, joka paljasti pimeän käytävän, jonka loppua ei nähnyt. Toinen oli selvästi epävarma siitä tahtoisiko astua käytävän puolelle, kun taas Vrowrik jäi seisomaan aukon eteen katseen pilkahdellessa mielenkiintoa.

"Se toimi paremmin mitä odotin." Mies totesi pientä hengästystä äänesään, liikkuminen omin päin tuntui edelleen uuvuttavalta, ei hän illman keppiään olisi pysynyt pystyssä. Hän näytti varmasti kuin raihnaiselta vanhalta mieheltä. "Noh, mitä me odotamme?" Velho siitäkin huolimatta sanoi, innokkaan hymynkin kaartuessa kasvoille.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti La Syys 24, 2016 9:43

Re: Lumottu luola || Vahti

Aleiga katsoi Vrowwia epäuskoisena. Sekä lievästi hieman ärtyneenä.
Toinen ei ollut hyvässä kunnossa lähteä matkaamaan, saatikka puolustautumaan jos heidän kimppuun käytäisiin eikä toisen olisi varmaankaan turvallista käyttää taikuuttta edes vaikka he poistuisivat tästä luolanosasta. Ja Aleiga tuskin voisi kovin tehokkaasti käyttää nuoliaan ja jos he eivät kunnolla näkisi eteensä pimeässä, hän ei kovin hyvin puolustaa heitä jos tuolla luolassa olisi jotakin... Tai joitakin...
Ja toinen rohkeni silti olla niin huoleton ja hymyileväinen!
Ihme shamaani.

Mutta olisi nolostuttavaa olla peloissaan kun toinen oli vain innokas menemään pimeään- Pimeään, pitkään, tuntemattomaan luolaan...
"Menen edeltä", pohjolainen tokaisi, korjasi otettaan tikaristaan. Hän voisi kyllä tehdä jonkinmoisen soihdun, ehkä. Hänellä oli nuolia joiden toiseen päähän sitoa riekale, mutta ei mitään sopivaa kangasta mitä sytyttää. Ja vaikka hän kuitenkin jotakin sytyttäisi niin nuolet olivat liian ohuita toimiakseen soihtuina. Hän vilkaisi miehen kävelykeppiä.
"...Käytetään soihtuna keppiäsi", hän tokaisi ja osoitti vapaalla kädellään miehen kävelykeppiä. Toisen keppi oli tarpeeksi pitkä ja paksu toimiakseen soihtuna. Aleiga voisi käyttää hiuspäähinettään, mikä oli harmaa kangashuivi, palavana materiaalina.
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti La Syys 24, 2016 10:59

Re: Lumottu luola || Vahti

"Hyvä on." Vrowrik totesi Alen tahtoessa mennä edeltä, varsin ymmärretävää kun hänen tilansa otti huomioon. Vaikka käytävä oli piemeä ja huohkui tuntemattomuutta, se oli ainoa tie ulos tästä luolasta, joten pelkääminen ei auttaisi asiaa alkuunsa.
Huomio kääntyi käytävästä takaisin toiseen, kun tuo kävi ehdottamaan miehen kävelykepin käyttämistä soihtuna. Velho laski katseensa alas keppiinä. "Aaaaaaah... no tuota, se on varsin kallisarvoinen esine, mutta jos pidät huolen, että sidot kankaan kahvaosan ympärille, se kun on hopeaa." Vrowrik totesi. Se oli hyvä keppi ja hän oli teetättänyt sen aikanaan, joten keppi oli ainoaa laatuaan.

Miehen käsi kävi nojaamaan seinää, kun keppi ojennettiin naiselle. Velhon katseesta saattoi nähdä tämän olevan hieman huolissaan keppinsä kohtalosta, voi kun hän olisi vain voinut käyttää loitsujaan. "Onko sinulla mitään millä sytyttää se?" Vrowrik vielä uteli, häneltä saattaisi ehkä löytyä laukkunsa pohjalta jotain, mutta laukun pohja kun oli varsin syvä ja sen kaiveleminen olisi vaivalloista.
EdellinenSeuraava

Paluu Luolat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia