Lumottu luola || Vahti


Luolia on ympäri metsää, jotkut maan alla, jotkut kalliossa, jotkut suurista kivistä muodostuneita. Luolat ovat hyvä paikka pitää sadetta tahi pystyttää leiri, mutta kannattaa ensiksi varmistaa, ettei kyseistä luolaa jo asuta joku.

Valvoja: Crimson

Viesti Ma Heinä 17, 2017 7:45

Re: Lumottu luola || Vahti

Vrowrikkin venytteli kankealta tuntuvia raajojaan, mutta onnekseen sai todeta, että hän pystyssä pysyi. Askellus olisi varmasti hidasta, mutta kyllä hän perille pääsisi ennemin tai myöhemmin. Velho katsahti Alea, joka varmisteli vielä pärjäisikö hän. "Pärjään pärjään, älä huoli." Mies hymähti hättänsä heilauttaen huolettomasti.
"Pidä huoli itsestäsi ja ensi kerralla älä pakene karhuja luoliin, joita et tunne." Vrowrik huomautti naureskellen. "Mutta jos ensikerralla tapaisimme paremmissa merkeissä Ale." Mies totesi ojentaen kättänsä naiselle. "Mutta en kiellä ettenkö olisi selvinnyt luolasta ilman sinua." Vrowrik lisäsi.
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 922

Liittynyt: Ti Marras 05, 2013 1:27

Viesti Pe Heinä 21, 2017 11:59

Re: Lumottu luola || Vahti

"Luoliin ei lainkaan", pohjolainen nauroi miehen kanssa puolivitsaillen, sillä tosissaan hän myös oli: hän ei menisi pitkään aikaan yhteenkään luolaan saatikka koloon vaikka käskettäisiin. Hän pysyisi kaukana pimeistä, suljetuista maanalaisista paikoista, se on varmaa.
Tarjottua kättä katsottiin pään kallistuksella, tummien silmien katsellen noita lasien takana olevia. Käden puristus oli näillä päin vähän monimutkaisempi kuin mitä pohjolassa, Aleiga oli oppinut. Pohjoisessa käden puristus oli aina jokin sopimus, vaikkei yhtä pitävä kuin vähän enemmän vaativat toimenpiteet sovittaessa jotakin. Mutta täälläpäin kädenpuristus saattoi tarkoittaa joko tervehdystä, sopimuksen tekoa tai tavallaan kiintymyksen osoitusta tai muutakin...
Siksi villikko oli hieman varuillaan kun shamaani sitten hänelle kättään ojensi, puhellen uudelleen tapaamsesta ja että olisi kyllä itse pärjännyt luolassa.

Napaten toisen kädestä ja antaen jämäkän puristuksen, kuten Rossy oli opettanut, pohjolaisvillikko tokaisi levein virnein: "Shamaani laulajia syövässä luolassa, toki kuollut olisit." Idea välähti naisen silmissä kun tämä tarkkaili mystistä, mielenkiintoista shamaanimiestä. Toki hän mielellään toisen uudelleen tapaisisi, toinen vaikutti ihan kivalta shamaaniksi, ei vaikuttanut kierolta. Tosin, ehkä täysissä voimissaan tämä olisi toisenlainen tuttavuus. Ei koskaan tiennyt kun oli kyse henkimaailmoihin liittyvistä asioista.
"Tavataan vaan, ja kun voit paremmin, mittaa sparratessa otetaan", Aleiga tottesi varmana kuin asia olisi sillä sovittu.
Hän halusi kokeilla kuinka hän pärjäisisi taikojaa vastaan. Toinen vaikutti etävältä laulajalta, joten toinen voisi olla hyvä, lupaava vastus mihin verrata itseään.
Aleiga ainakin piti ideasta.
"Tavata jälleen kun saamme siis", mustatukka hyvästeli miehen omin sanoin, nyökäten vielä toiselle. Toivottavasti he vielä tapaisisivat. Jossain muualla kuin pimeässä paikassa. Ehkä toinen tekisi eläviä savuolentoja silloin, se olisi kivaa.

Kun asia oli, ehkä kovin yksipuolisesti, sovittu ensi tapaamiseen, Aleiga käännähti kannoillaan sinne mistä oli paikalle tullutkin, ennen koko luolan sortumista, ja aloitti kevein askelin matkansa. Pyydetty olisi ehkä jo jonkin toisen villin syötävänä, mutta aina saattoi tarkistaa.
Vilkaisten vielä olkansa yli nainen varmisteli ettei velho ollut tuupertunut takaisin maahan kun yksin nyt jäi.

#Taisi olla tässä? Kiitos paljon pelistä, ja kiitos että olit kärsivällinen minun hidasteluiden kanssa, pahoittelen niistä.#
Nardur, haltioiden yksi eliittikenraaleista oleva kuninkaan uskollinen minotaurus.
Aleiga, aiemmin pohjoisen henkien kiroama villinainen joka on saanut takaisin ihmismuotonsa.
Behg, synnynäinen ihmissusi rääpäle joka on tullut setänsä hylkäämäksi.

Viesti La Heinä 22, 2017 2:10

Re: Lumottu luola || Vahti

Pikku tovin Vrowrik sai kättänsä pitää tarjottuna, ennen kuin Ale siihen tarttui. Se ei tosin yllättänyt miestä, olihan nainen kasvanut jossain kaukana pohjoisessa, missä tavat olivat varsin erillaiset. Hmm, häntä kyllä kiehtoi nähdä Alen mainitsemia shamaane, maihtaisikohan nainen pystyä tulevaisuudessa ohjaamaan hänet kotikulmilleen.
"Jep kuollut ehdottomasti." Velho myönteli naureskellen toisen tokaisuun, saatuaan tuon vahvan puristuksen. Ale myön lupasi jälleen tapamisesta, joka voisi olla sparraamisen merkeissä, eli pientä leikkimielistä taistelua siis. "Kiehtova ajatus." Mies totesi, pästäen sitten lopulta otteensa irti, nojautuen molemmin käsin kävely keppiinsä.

Vrowrik jäi vilkuttamaan Alen perään hetkeksi, ennen kuin itse kääntyi omaan suuntaansa, ryhtyen mutisemaan raihnaista oloaan, kuin vanha mies ikään, joka oikeastaan oli varsin hupaisaa.

//Indeed, kiitos pelistä ja ei pikku hidastelut ikinä haittaa mua :3 //
Edellinen

Paluu Luolat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia