Kirjoittaja Aksutar » 10 Tammi 2016, 08:01
Nuka, Pumpkin
"Isot miehet ja Halone", Nuori kävi naureskelemaan isänsä sanoihin, "Ketunturkki vetoa, että Halone humalaisten yhteenotossa pieksee vähintään kaksi uhkarohkeaa oria!", kuului lisäys, Nukan kyllä tietäen mihin siskonsa kykeni hurjimmillaan - näin ystävällisissä yhteenotoissa. Sitten jos tosissaan taisteltiin, ei Nuka halunnut edes olla paikalla.
Heleä naurahdus karkasi Nukan huulilta, Isän uhotessa ehtivänsä juoda oluet ennen kuin muut väkiviinalta ehättäisivät moisiin edes kiinnittää huomiota. Sen näkisi sitten, mutta varmasti olutta riitti itse kullekin, niin muuten vain juomiseen kuin humalatarkoituksiinkin. Nukaa itseään kiinnosti lähinnä se musiikki ja tanssi, mitä taivaantulienjuhlan aikaan oli luvassa. Kehärumpunsa oli kunnossa ja valmiina liittymään muiden rumpujen joukkoon, siinä töminässä ja hälinässä kun lähinnä kuulikin vain rumpujen äänen - kaikki muut soittimet hukkuisivat kaviontömähdyksien alle alta aikayksikön. Paitsi sitten myöhään illalla, kun oli aika rauhoittua katselemaan taivaantulia ja kuuntelemaan tarinoita aikojen takaa. Silloin saattoi jopa kanteleella soittaa tarinoitsijan taustalla.
Matka suuntautui kohti eteläistä kukkulaa, joskaan he eivät ehättäneet montakaan askelta ottaa kun matka tyssäsi niille sijoilleen yllättävästä syystä. Kukkulan takaa kävi yllättäen kohoamaan ilmoille kaksi suurta, valkeaa lohikäärmettä. Ja sillä samaisella sekunnilla kun nuo näkökenttään tulivat, jähmettyi Nuka paikoilleen. Hymy ja iloisuus katosivat tielle tietämättömille, sydämen alkaessa hakata rinnassa silkasta säikähdyksestä. Yhtälailla Pikisiipi pelästyi, äkkiä räpiköiden "emäntänsä" luo turvaan noilta pedoilta. Nuka otti pari nopeaa askelta isänsä vierelle, tarraten tuota vaistomaisesti käsivarresta turvaa hakien. Mitään sanomatta, vain peloissaan katsoen noita petoja jotka taivaalla liisivät. Olihan hän kuullut taruja lohikäärmeistä, mutta ei koskaan nähnyt mokomia!
Tietenkin Pumpkin oli lähtenyt mukaan, kun hänet kerran kutsuttiin. Tietenkin, kerta Lokene oli lähdössä. Tietenkin, jotta voisi Lorythasia mahdollisesti ärsyttää - se kun tuntui olevan pienen naaraan elämäntehtävä tällä hetkellä! Kutsu oli käynyt osallistua pohjoisessa asustavien kentaurien klaanin juhliin, mitä ikinä nuo sitten juhlivatkaan. Kutsu oli varsinaisesti Lorythakselle tarkoitettu, mutta tuo päätti ottaa sisarpuolensa mukaan ja jostain syystä myös Sagan. Eihän Saga sitä kutsua kyseenalaistanut, mielellään hän lähti seikkailemaan pohjoisempaankin, kerta siellä ei vielä ollut ehättänyt käydä näiden vuosien aikana! Joten, hänen kontolleen jätetty sokea kissa oli kiikutettu Iriadorin luo, korkeahaltia kun Briarissa nyt sijaansa piti ja selitetty, että juuri nyt Pumpkin ei kyennyt katsomaan kissan perään kun matkaan lähti, joten Iriador saisi itse huolehtia kissastaan sen hetken. Tosin mitä Saga oli oppinut sitä karvapalloa ymmärtämään, viihtyi se mielellään lämpimässä. Iriador kun pitäisi vain kartanolla yhden takan lämpimänä, niin varmasti Áliyah pysyisi siinä lähettyvillä. Tosin, varmasti korkeahaltia osaisi kissansa perään katsoa, kuten oli tähänkin asti tehnyt ilman Pumpkinin apua.
Matkaan oli lähdetty hyvissä ajoin ja pieni punainen serpentti oli kuluttanut voimiaan jo heti alusta asti. Se oli temppuillut ja haastanut suurempiaan kilpailemaan vauhdin suhteen, mutta mitä pohjoisemmaksi matka eteni, sitä enemmän Sagan vauhti ja tarmokkuus alkoi hiipua. Ei häntä oltu luotu lentämään näin kylmässä - eihän hänellä ollut edes lämmintä turkkia, kuten Lokenella ja Lorythasilla!
Tästä johtuen pohjoisemmilla tuntureilla Pumpkin olikin suosiolla jättäytynyt alemmas lentämään, tullen myös hieman perässä päin, pitäen kuitenkin koko ajan silmällä kahden valkean lohikäärmeen lentoa. Pakkohan se oli myöntää, että Saga oli jopa vaikuttunut siitä, miten puolikäärme oli oppinut lentämään niin hyvin lohikäärmemuodossaan - puhumattakaan sen muodon kontrolloimisesta. Mutta siinä missä Lorythas oli opetellut tämän ajan lohikäärmemuotoaan hallitsemaan, oli Saga opettanut tuon sisarpuolelle myös uusia temppuja....
Edessä päin oli siintänyt hieman suurempi mäki, jonka rinteellä Saga oli nähnyt ansassa sätkivän ketun. Totta kai pikkulohikäärme oli tuosta kiinnostunut ja lennähtänyt vielä alemmas, laskeutuen tuon ketun viereen. Siinä se sätki ja huusi ansanarussa, punaisen serpentin vain kallistellen päätä puolelta toiselle sitä katsellen, kunnes kävi nappaamaan etukäpälällään kettua hännästä. Lehahtaen sitten ilmaan, repien valkean ketun irti ansasta, jatkaen matkaansa mäen ylilentäen. Se kettu huusi, mutta eipä se Sagaa näyttänyt häiritsevän.
Heti kun mäen yli oli entänyt, osui näkökenttään tutunnäköinen kentauri. Tuo samainen oli oli käynyt ajat sitten Briarissa - se oli se sama herra, jolta Lory kutsun varmasti oli saanut! Tai ainakin tuo oli yksi niistä kolmesta! Sen pidemmin ajattelematta, kävi Pumpkin syöksähtämään kohden kentauria, huomaten tuon vieressä olevan myös pienemmänkin.
"Heee'eeei!", Saga kävi huudahtamaan tervehdykseksi samalla, kun kävi rymähtäen laskeutumaan kentaurikaksikon lähelle, lumen pöllyten pikkuserpentin laskeutumisen myötä. Jahka maahan oli päässyt, siinä lumipyrähdyksen keskellä Pumpkin kävi myös muuttamaan muotoaan humanoidiksi, ettei niin "pelottava" olisi ollut.
"Löysin tämän mäestä, ansasta. Lienee kai teidän, vai?", Saga huudahti kävellessään lähemmäksi, nostaen sen yhä kauhusta ja kivusta rääkyvän ketun näkyville, pikkupetopoloisen koittaessa kovasti sätkiä itseään irti tummahipiäisen otteesta.
Nuka oli kauhusta jäykkänä yhä, nähdessään sen pienen punaisen lohikäärmeen tupsahtavan hankeen lähellä. Pian se punainen käärme katosi ja tilalla seisoi tummaihoinen naikkoinen - kovin vähissä vaatteissa tähän säähän, jos Nukalta kysyttiin - pidellen esillä kituvaa, haavoittunutta kettupoloista, selvästikään välittämättä sen eläimen kivusta tai tunteista. Moinen näky sai tietenkin Nukan nostamaan toisen kätensä suunsa eteen silkasta järkytyksestä, Toisen käden pitäessä yhä tiukasti kiinni isänsä käsivarresta...
// VISKIKURPAT ISKEE. NO. NO. PERKELE. Noni, Joonas saa olla kotosalla ja sä tuut tänne. Timi tosin tykkäis jos kissekin tulis tänne ;D;D;D;D;D OTA AAMU KAKKAA //