Kuoleman halu

Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Kuoleman halu

ViestiKirjoittaja Nya » 24 Elo 2011, 16:07

Haru

Tyttö lenteli vanhan metsän puolelle ja katseli hiljaa alas. Hän huomasi äkkiä maan epä muodostumia. Lelaca oli tullut hänen peräänsä. Ehkä hän vai halusi syödä Harun kuitenkin suihisa. Tyttö laskeutui alas ja katsahti maahan. Hän ei välittä nyt siitä kuka hänet haluaisi vastaansa vaan ajatteli että tappaisi sen saman tien.

Tyttön Keho vapisi vihasta ja halusta tappaa. Vanha metsä oli äänetön vain maan värinä alkoi tuntua lähellä. Haru katseli ja mietti että sen täytyi olla Lelaca. Haru katseli kylmästi kaikkialle. Veren punaiset silmät loistivat. Päivä oli painumassa iltaan. "Olen vaarallinen häivy täältä. Et pystyisi tappamaan minua mitenkää! Olen poissa! Häivy!" Harun suusta kuului heikko ja huolestunut ääni.

//Nonni! Eiku jatkoa. Ole hyvä sun vuoro!
Nya
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 24 Elo 2011, 18:01

Lelacã

Lelacã päästi väkinnäistä ja värisevää naurua.
"Lyödäänkö vetoa, että revin kevyesti kätesi irti ruumiistasi?" hän kysyi. Lelacãn ääni oli vähällä sortua ja hänen koko kehonsa tärisi. Haru näytti olevan tosissaan. Hän seurasi Harua katseellaan. Hänellä ei kuitenkaan ollut mitään hävittävää, vaikka tyttö teurastaisikin hänet.
"Anna tulla, en minä sinua pelkää!" Lelacã sihahti ja heilautti häntäänsä. En pelkää, se oli tietenkin vale. Haru tekisi kuitenkin pahan virheen jos syöksyisi kohti Lelacãa, sillä siihen hän oli jo valmistautunut.

//Tättärärää. Täällä ollaan taas.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Nya » 25 Elo 2011, 19:16

Haru

Tyttö syksyi Lelacaan päin vaistoen hänen pelkonsa. Nyt ei Harua enää pysättänyt mikään. Äkkiä Haru pysähtyi juuri Lelacan eteen. Harun keho tärisi ja tytön ilme muuttui raivoisasta, itkeväksi. "Ole kiltti... En halua aiheuttaa enempää harmeja." Haru vapisi pidellen itseään paikoillaan. Tyttö lennähti ylös. Kyyneleet tippuivat poskilta alas Lelacaan. Haru vapisi ja yritti hillitä demonin. Hän ei voinut enää kuin päästää irti ja antautua demoninsa valtaan. Siinä toivossa, että Lelaca olisi häipynyt.

Tytön ilme oli murhaava. "Kuole pois tästä maailmasta!" Harun ääni oli erillainen, kuin äskettäinen. Se oli nyt vain raivon ja vihan ääni. Tyttö syöksyi kohti Lelacaa ja veti puukkonsa esiin. Kaikki kävi salaman nopeasti.

//Hohoo! En sit aijo tappaa sun hamolias! =3
Nya
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 26 Elo 2011, 08:48

Lelacã

Ensin tyttö teki pienen syöksyn tätä päin. Haru ei kuitenkaan ilmeisesti oikeasti halunnut tehdä sitä. Sitten tämä syöksyi puukko esillä Lelacãa
kohti. Virhe! Lelacã sihahti mielessään ja avasi suunsa. Kaikki tapahtui salaman nopeasti. Lelacã vetäisi itsensä nopeasti sivuun kun Haru syöksyi häntä päin. Sitten Lelacã loikkasi Harun selän päälle ja piti tätä kaikilla kuudella kädellään maassa. Lelacã heilutteli tyytyväisenä häntäänsä.
"Sanoinhan etten pelkää sinua! Olen aina halunnut kokeilla tätä liikettä ja kiitos sinun sain tehdä sen", Lelacã selitteli Harun selän päältä.
"Ja jos nyt vain haluaisin tappaa sinut niin purisin niskasi poikki", Lelacã sanoi ja katsoi Harun puukkoa. Hän nakkasi sen kauemmaksi.
"Mutten halua tehdä sitä", hän sanoi loppuun ja siirtyi pois Harun ruumiin päältä. Lelacã ei enää tärissyt, hän oli liian tyytyväinen pelätäkseen, koska oli saanut Harun lyötyä edes kerran.

//Ei tarvitsekkaan. Pahoitteluni etten odottanut lupaasi loikata Harun niskan päälle, musta se vaan sopi tähän kohtaan ;)
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Nya » 26 Elo 2011, 12:34

Haru

Lelaca sai Harun maahan. Tyttö oli vihainen ja yritti rimpuilla irti. Lelaca huitaisi puukon kädestä ja hymyili tyytyväisenä. Haru katseli hiljaa, kun Lelaca siirtyi hänen päältään pois. Silloin Lelaca teki hyvin pahan virheen. Haru otti jousensa ja jännitti. Nuoli oli terävä ja loisti tulevaa kuolemaa. Harun kädet tärisivät kun hän tähtäsi Lelacaan. Nyt demoni oli tosissaan ja aikoi tappaa Lelacan. Nuoli lennähti ilman halki ja osuikin Lelacan viereiseen puuhun. Haru piteli jousta ja hän tärisi. "Anna anteeksi. Anteeksi." Haru vaikeroi. Sitten hän nosti uudelleen jousen ja tähtäsi, ampui. "Hyvästi." Haru sanoi hymyillen ivallisesti. Hän lennähti ylös ja katseli mitä alhaalla tapahtui.

//Hmm.. Mitäs sitten keksisis?
Nya
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 26 Elo 2011, 14:47

Lelacã

Nuoli suhahti nopeasti viereiseen puuhun ja Lelacã teki ainakin metrin hypyn ilmaan.
"Huaah!" Lelacã huudahti ja kääntyi katsomaan Harua kaulus pystyssä. Sydänkohtaus oli ollut millin päässä. Lelacã tärisi holtiittomasti ja katsoi hullua likkaa.
"Oletko sinä seonnut aivan lopullisesti?!" Lelacã karjui tytön perään. "Ensi kerralla katkon niskasi!" hän sihisi ja huitoi häntäänsä. Sen hän tekisi.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Nya » 26 Elo 2011, 16:26

Haru

Haru ei välittänyt Lelacan uhkailuista. Hän lensi maahan ja katseli Lelacaa. Tyttö ei näytänyt enää vaaralliselta. Enkeli oli saanut vallan takaisin kehosta. "Tee se... Tapa minut, jos pytyt... Minä siltikin pidin sinusta. Olet ihana ystävä. Mutta olen vaarallinen. Joten tee se... Tapa minut." Haru levitti kätensä, kuin ettei aikoisi tehdä enää mitään. Poskille valui kyyneleitä ja tyttö hymyili kainosti. Viaton katse oli valmis siihen mitä oli tulossa. Hän seidoi tukevasti ja odotti loppuaan.

//Ideoita?? Jatkoa?
Nya
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 26 Elo 2011, 18:30

Lelacã

Ihanako ystävä? Lelacã vaikeni sekunteiksi jotka tuntuivat vuosilta. Hänellä ei ollut ollut ystäviä sitten kolmeen vuoteen.
"Todellako?" hän sihisi, mutta koska Haru näytti palanneen enkeliksi Lelacã ei ollut enää varma ymmärtäisikö tuo häntä. Hän rullasi häntänsä ympärileen ja päätti että oli tulitauon aika. Lelacã rapsutti kaulaansa ja hymyili vinosti.
"Et sinäkään ole kummoisempi, mutten pidä siitä että yhtäkkiä hyökkäät kimppuun", Lelacã sihisi ja hieroi niskaansa. Ei tässä enää sotia tarvinnut ainakaan, vaikkain Haru näyttäisi olevan valmis perunamuussiksi tulemiseksi. Lelacã heilautti kättään ilmassa.
"En minä sinun niskojasi taita, en ainakaan tänään", hän sanoi.

//Ei aavistustakaan, pitäisikö lopettaa tähän?
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Nya » 27 Elo 2011, 12:51

Haru

Haru kuuli ja tajusi Lelacan sanat. Hän alkoi itkemään ilosta, hän syöksyi suoraa päätä Lelacan syliin. Haru halasi tiukasti ja naurahti helpotuksesta. "Ihanaa... " Haru sai sanottua. Sitten hän vetäytyi Lelacan sylistä. "Emme tapaa vähään aikaan, mutta tulen katsomaan sinua silloin tällöin. Sopiiko?" Haru hymyili ja lennähti ilmaan. Hän vilkutti Lelacalle ja lensi matkoihinsa. Nyt hänellä oli uusi ystävä. Siitä Haru oli iloinen, vaikka ero tuntuikin hieman pahalta.

//Noin! Eiköhän tämä tähän loppunut.
Nya
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 28 Elo 2011, 16:10

Lelacã

Haru singahti kuin ohjus Lelacãn syliin. Tämän häntä valahti aivan veltoksi kun toinen halasi häntä, ennen näkemätöntä. Lelacã työnsi Harua pikkuisen pois.
"Mieluusti, seura ei ole pahitteeksi", Lelacã vastasi Harulle ja sai taas häntänsä veren kiertämään. "Paitsi jos aiot keihästää minut".
Haru katosi pois ja Lelacã vilkutti hänen peräänsä. Sitten hän pyörähti ympäri ja luikerteli syvemmälle metsikköön. Hän sulki kauluksensa ja katosi maan alle jättäen taaksensa vain epämuodostuneen maan ja pöllynneen nurmikon.

//Kiitos pelistä, jos peliseura loppuu niin mulle vaan viestiä! ;)
Lotdow
 


Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron