Ruokaa mamin pikku mussukoille


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Ros

Viesti La Syys 10, 2011 7:54

Ruokaa mamin pikku mussukoille

(Tänään meillä on listalla komea haltiamies. Crim tänne)

Zie

Oli satanut koko päivän mutta nyt myöhäisen illan pian laskeva aurinko kurkisteli tummien pilvien välistä. Metsässä oli haistettavissa syksyisen luonnon tuoksu eikä maisemaa voinut missään nimessä rumaksi sanoa. Puut valmistautuivat pukeutumaan ruskan juhlavaan asuunsa vaikka vielä niiden lehdistä suuri osa oli vihreitä kuin kesä viipyisi vielä metsässä, pakoillen odottavaa talvea.
Oli lämmin äskettäisestä sateesta ja päivänajasta huolimatta mutta ilma oli vähitellen viilenemään päin.

Kaikki tämä vihreys ja eloisuus kuitenkin katosi, kun saavuttiin vanhametsän alueelle, jossa puut seisoivat pystyyn kuihtuneina ja aavemaisina, mikä sai useimmat kulkijat vilkuilemaan jatkuvasti olkansa yli.
Maa oli vielä märkää sateen jäljiltä mutta se ei haitannut pienikokoista mustahaltianaista hänen kulkiessaan metsäisessä maastossa huppu nostettuna tummien kasvojensa ja valkeiden hiuksiensa peitoksi. Hän kantoi olkapäällään säkkiä, siinä oli ruokaa hänen lemmikeilleen. Kyseessä ei tällä kertaa ollut onneton peura, joka oli sattunut kirmaamaan liian läheltä saalistajaa vaan huomattavasti suurempi saalis, josta Zie oli saanut kannettua ainoastaan pään mukanaan. Sade oli huuhtonut veren pois sekä saalistajasta että hänen saaliistaan. Näin ollen juuri nyt Zie ei lemunnut verelle mutta siitä huolimatta hän ei ollut suorastaan lähestyttävä tapaus tässä kuiviinimetyssä metsänosassa. Hänen auringon rei'ille polttama huppuviittansa roikkui märkänä pitkin kehoa mutta syvä huppu onnistui siitä huolimatta kadottamaan kasvot suojiinsa.

Zien perässä kirmasi yksi hänen armaista lemmikeistään. Tämä oli yksi hänen suosikeistaan, tosin ei hänen ihanaisen liskohirviönsä Söpön veroinen. Hänen mukanaan kipittävä Fifi muistutti suurimmaksi osaksi koiraa jos lukuun ei otettu kahta päätä, joista toinen oli pelkkää luuta, toinen puoliksi palanut.
Nainen silitteli hajamielisesti lemmikkiään eteenpäin kävellessään.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Su Syys 11, 2011 4:35

//Täältä tullaan !//

Iriador

Pitkä sade alkoi viimeinkin hyytyä ja aurinko pääsi antamaan itsestään viimein elonmerkkejä paksun pilvipeitteen rakosista. Pienessä luolassa vanhametsän laitamilla pieni hiilloksella palava nuotio veteli viimeisiään. Sen äärellä okariinaansa soittava punatukkainen mies vaikutti aivan kuin toiseen ulottuvuuteen paenneelta harhakuvalta. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä Iriadorin soittama miehelle itselleenkin tuntematon sävelmä lakkasi hyvin pian tuon havaitessa sateen olevan ohitse. Haltian viimeinen puhallettava sointu oli hyvin alakuloinen, peräti jopa surumielinen. Se jäi kiertämään luolaa hetkisen, kunnes poistui sen suuresta suuaukosta kohti taivasta.

Hiljainen huilumainen sointu viipyi ilmassa vielä hetken, kunnes se tuli tiensä päähän ja hiljeni jäljettömiin. Aivan kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Sadetta suojassa pitänyt korkeahaltia asteli ulos hämärästä luolastaan ja täytti keuhkonsa raikkaalla sateen jälkeisellä ilmalla. Vanhametsä avautui tuon eteen sellaisena kuin se oli ollut ennen sadettakin. Pystyyn kuolleena ja aavemaisena. Pienet eläimet, jotka siellä vielä sattumalta elivät kurjuudestaan huolimatta, kömpivät jälleen esiin koloistaan etsimään ravintoa tulevan talven varalle. Niiden luoma kahina sai aikaiseksi ympäristössä illuusion, jonka mukaan aavemaiset puut tuntuivat kuin kuiskailevan keskenään. Näky puistatti hieman Iriadoria, mutta tuo ei antanut sen vaivata itseään pidempään. Hänen olisi päästävä mahdollisesti ennen pimeää ulos tästä pahaisesta metsästä, jonne oli eksynyt kuvitellessaan oikaisevansa reittiään aavemetsän kautta. Pieni palvelus, jota hän oli aikaisemmin ollut toimittamassa, oli syönyt miehen elämästä jo turhan monta tuntia. Ainoa asia mitä Iriador nyt janosi, oli metsästä ulos pääsy.

Korkeahaltia lähti astelemaan mielestään hyvälle tuntuvaan suuntaan märkää maastoa pitkin. Metsä näytti joka suunnasta lähestulkoon samanlaiselta, joten suuntavaistoa omaavattoman olisi melkeinpä turha edes yrittää poistua metsästä ilman sopivia apuvälineitä. Vastoin edellistä, Iriador omasi poikkeuksellisen vahvan suuntavaiston, joka johdattikin hänet usein sinne minne mies vain tahtoi - tai oli tahtomatta. Aurinko soi mukavasti lämpöään vaikka ilta teki jo tuloaan. Korkeahaltia tiirasi taivaalle vain huomatakseen sadepilvien olleen väistyneen taivaalta lähes kokonaan. Tähdet valaisisivat hänen tiensä oletettavasti myöhemmin, jos hämärä päättäisi yhtäkkiä yllättää metsässä kulkevat se oli erittäin hyvä tieto, jokseenkin tarpeeton mutta kaikesta huolimatta hyvä. Mies jatkoi rivakkaa kävelyään näkemättä tai kuulematta mitään poikkeuksellista. Kunnes...

Hieman etäämmällä itsestään Iriador pisti merkille kävelevän hahmon. Mies saattoi erottaa kuolleitten runkojen välistä aluksi vain jotain punaista. Viimein korkeahaltia saattoi todeta kyseessä olevan ainakin kahdella jalalla kävelevä henkilö, ehkä nainen siroudestaan päätellen. Ja ilmeisesti tuo olallaan jotain kantava, punaiseen huppuun sonnustautunut hahmo ei ollut yksin. Sen perässä juoksenteli jokin jokin mille haltia ei vain kyennyt keksimään mitään nimeä. Iriador päätti jäädä tutkailemaan parivaljakkoa hieman etäämmälle. Ainakin toistaiseksi. Saadakseen hieman enemmän selkoa tilanteesta kenties. Hidas lähestymistyyli olisi tälläisissä paikoissa vain hyödyksi. Ties millaiseen soppaan sitä lusikkaansa oli laittamassakaan.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Ros

Viesti Su Syys 11, 2011 7:18

Zie

Zie ei kyennyt kuulemaan toisen haltian hiljaisia askelia oman lemmikkinsä läähättävältä hengitykseltä. Samoin ei kuitenkaan ollut Fifin kohdalla, jonka kuulossa ei ollut mitään vikaa runnellusta olemuksesta huolimatta. Se karkasi puiden lomaan ja sai emäntänsä katsomaan sen perään hämmentyneenä, olettaen sen kuitenkin löytäneen jotain.
Oli vielä niin valoisaa, ettei Zien näkö ollut parhaillaan. Hän ei kyennyt näkemään edes vanhametsän hämärässä kovinkaan pitkälle auringon vielä paistaessa joten mustaihoisen haltian silmät tuijottivat hetken hämärään, mutta sitten katse kääntyi eteen.
Fifikin oli tottunut elämään pimeydessä, mutta toisin kuin drow, sen silmät olivat ajan saatossa tottuneet hyvin valoon mutta vielä voimakkaammin se pystyi haistamaan metsän kuolleessa hajumaailmassa tuntemattoman tuoksun.

Puiden sekaan kadonnut lemmikki löytyi pian korkeahaltian luota, kenties onnistuen yllättämään miehen, jos tämä oli tarkkaillut Fifin sijaan Zietä, joka oli hidastanut tahtiaan odottaakseen lemmikkiään. Koiramainen mutantti oli selvästi vihainen, hampaat olivat komeasti esillä ja murina kantautui kummankin pään kurkussa.
Lemmikin paikalle saapumisesta ei mennyt pitkään, kun pikkuinen nainenkin oli tuon tuntemattoman punatukan luona, joka oli epäilemättä ollut täällä vakoilemassa heitä. Mustahaltia irvisti huppunsa suojissa muristen samaan tapaan, kuin hänen lemmikkinsä pääduo.

Hetken ajan valkohiuksinen ainoastaan tuijotti miestä. Tuo oli pitkä, mutta se ei koskaan ollut ollut hänelle ongelma, jokainen maanpäällä eläneistä miehistä oli Zietä pidempi, vaikka nainen oli oman kansansa mittapuilla kohtalaisen pitkä. Joku toinen olisi saattanut kuvata tuota korkeahaltiaa komeaksi punaisine hiuksineen, ruskettuneineen ihoineen ja suorine kasvonpiirteineen mutta Zie ei osannut katsoa miehiä sillä silmällä.
"Mitä sinä luulet tekeväsi, mies", nainen kysyi, sylkäisten viimeisen sanan huuliltaan kuin se olisi ollut suurin loukkaus, mitä kukaan voi ääneen lausua.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Su Syys 11, 2011 8:31

Iriador

Korkeahaltian kasvot kalpenivat otuksen, jota hän ei aikaisemmin osannut mitenkään nimetä, lähtiessä ravaamaan kohti miestä ilmeisesti omistajansa luota. Nyt lähempää tutkiskeltaessa, kyseessä olikin kaksipäinen koiraa epäilyttävästi muistuttava peto. Toinen pää puhdasta luuta, toinen yhtälailla kärsineen näköinen. Ruskeaturkkisen otuksen paljastaessa hammasrivistönsä, Iriador otti mielellään muutaman askeleen taaksepäin tästä. Korkeahaltia ei osannut niinkään kommunikoida eläinten kanssa, mutta niiden elkeitä tämä kyllä ymmärsi senkin edestä; ja hampaittensa paljastaminen ei ollut ollenkaan hyvä merkki. Eikä sen erityisemminkään murina, jota nyt myös otuksen emäntä esitteli miehelle, joka muuten taisi olla mustahaltia toisen ihonväristä päätellen. Että osasi ollakin pelottava parivaljakko.

Iriador ei ollut koskaan ennen kohdannut mustahaltiaa. Kuullut näistä vain tarinoita. Tarinoita siitä kuinka piittaamattomia muista roduista he olivat muutenkin vihattuja ja vieroksuttuja. Kaikinpuolin inhottavia, eikä heihin sen koommin kannattanut luoda minkään näköisiä suhteita edellisten perusteella. Tiedä sitten pitivätkö tarinat paikkaansa. Nythän miehellä oli tilaisuutta kerrassaan ottaa siitä selvää, mutta tahtoiko tuo olikin sitten aivan eri juttu. Ensi kohtaaminen ei ainakaan ollut ollut miellyttävä. Ehkä huhuissa sittenkin oli jotain perää.

Viimeistään äänestä Iriador saattoi varmasti tunnistaa toisen naispuoliseksi rotunsa edustajaksi. Naisen sihahtaessa sanansa ilmoille, korkeahaltia yllättyi tämän äänen pehmeydestä. Haltia ei sen enempää jäänyt haaveilemaan vaan nosti toisen kätensä miekalleen kuin varoittavaksi merkiksi mies olisi valmis toimimaan jos välttämättä olisi pakko. Mutta mielellään hän ei sitä kuitenkaan tulisi tekemään.
Etsin ulospääsyä metsästä Mies tuumasi tylysti ja suorasti niin kuin nainenkin oli juuri tehnyt. Korkeahaltialla ei ollut mitään syytä olla kohtelias toiselle. Varsinkaan kun vihaisen oloinen koirapeto murisi vieressä tuolle minkä kerkesi. Varokoot vain jos uskaltaisi käydä haltian kimppuun. Maksaisi siitä kalliin hinnan mikäli mokoma vielä jotain valmiiksi kärsineessä ruhossaan tuntisi.

Korkeahaltia tutkaili hetken naista.
Kenties neiti osaisi auttaa minua ongelmani kanssa? Tuo tuumasi suorasukaisesti kiertelemättä, vaikkei nainen vaikuttanut ollenkaan siltä että aikoisi auttaa miestä vaikka tältä kysyttäisiinkin. Aina saattoi silti yrittää vaikkei yritystään aina hyvää lopputulosta tuottanut.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Ros

Viesti Ma Syys 12, 2011 7:54

Zie

Naisen silmät kapenivat raivosta, kun mies ei osannut käyttäytyä hänen silmissään oikein. Punatukka kuvitteli voivansa katsoa naista suoraan silmiin kuin se olisivat tasavertaisia - naurettavaa! Kuka tuo mies luuli olevansa! Zie ei myöskään epäillyt, etteikö tuo mies olisi valmis hyökkäämään hänen kimppuunsa, jos se olisi tarpeellista - tämä maailma tosiaan oli sekaisin.
Zie ei uskonut hetkeäkään punatukan sanoja siitä, että hän etsi ainoastaan ulospääsyä. Jos hän olisi tehnyt niin, hän ei olisi hiippaillu naisen takana ja selvästi tarkkaillut häntä. Tuolla pitkällä miehellä oli ilmiselvästi jotain muita aikeita, kuin metsästä ulospääsy, valehtelisi hän mitä tahansa.

Zien huulet vääntyivät irveeseen miehen tutkaillessa häntä katseellaan. Eikö tuolla miehellä ollut mitään tajua oikeasta ja väärästä?
"Auttaa? Sinua?" nainen kysyi halveksivaan sävyyn. "Miestä, joka ei osaa käyttäytyä! Kuvitteletko, että autan yhtäkään miestä, joka kuvittelee oikeudekseen katsoa silmiini tai puhua minulle ilman, että annan hänelle luvan?"
Lemmikin murina voimistui emännän sanojen myötä kuin noiden kahden välillä olisi ollut vahvempikin yhteys. Todellisuudessa Fifi ainoastaan tulkitsi emäntänsä eleitä ja hänen äänensävyään.

ZIe osoitti pienellä kädellään komeaa punatukkaa.
"Polvillesi siitä, mies, niin saatan harkita kasvojesi jättämistä ehjäksi."
Se saattaisi olla liikaa vaadittu häneltä. Hän oli jo todennut vihaavansa tuota miestä samalla intohimolla, jolla vihasi muitakin maanalaisen luolastojen ulkopuolisia miehiä. Mitä muuta saattoi odottaa yhteiskunnalta, jota hallitsi kuningas? Naurettavaa, mitä nämä olennot oikein ajattelivat.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Ma Syys 12, 2011 12:18

Iriador

Iriador jätti suosiolla vastaamatta toisen alkusoittoon mitään. Tapaus alkoi nimittäin ärsyttää itse korkeahaltiaakin, jonka pinna oli tehty teräksestä ja päällystetty vielä betonilla sen lisäksi. Nyt tuo betonirakennelma oli pahemman kerran vaarassa hajota ja teräs rakenteen sisällä vääntyä tuhannelle mutkalle. Luuliko nainen itseään kuningattareksi? Keisarinnaksi? Maailman omistajaksi? Mitä mahtoi naisen päässä liikkua, sitä Iriador tuskin koskaan tulisi saamaan selville tätä menoa. Tuskin edes tahtoisi vaikka mahdollisuus tarjoutuisi. Mies pyöräytti silmiä päässään kiusallisesti ja katsahti rumaa murisevaa koirapetoa arvuutellen milloin mokoma otuksenrähjä ottaisi ja kävisi hänen kimppuunsa kynsineen ja hampaineen.

Kaiken kruunasi kun nainen komensi korkeahaltiaa polvistumaan eteensä. Minkä ihmeen takia? Iriador kohotti toista kulmaansa hiukan ja katsoi naista selvästi jo ärtyneenä äskeisestä. Nyt riitti. Nainen oli mitä ongelmallisin tapaus ja luuli itsestään selvästi liikoja.
Minähän en tuntemattomille polvistele varsinkaan sinun kaltaisillesi ylimielisille houkille Korkeahaltia sanoi ivalliseen sävyyn ja pieni pirullinen hymy kävi nopeasti tuon suulla. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Itsepähän naikkonen oli uhmakkaan lähestymistapansa valinnut ja korkeahaltia oli valmis antamaan samalla mitalla takaisin. Toisen sukupuoli ei millään tapaa vaikuttaisi jos nainen hänen kurkkuunsa päättäisi hypätä mikä sinänsä vaikutti hyvin todennäköiseltä miehen pohtiessa viimeisiä sanomia sanojaan ja kuinka mokomat naiseen vaikuttaisivat aikaisempien perusteella.

Painu tiehesi tuon otuksesi kanssa mies tuumasi kylmästi ja katsoi naista, yrittäen tavoittaa tuon silmät punaisen hupun alta, En tahdo vuodattaa vertasi nyt tai tulevaisuudessa, joten katoa silmistäni haltia lisäsi vielä tietäen samalla että suorastaan vain yllytti naikkosta käymään kimppuunsa. Korkeahaltia tarrasi kädellään lujasti miekkansa varresta, valmiina vetämään sen tupestaan jos tilanne kävisi entistäkin hankalammaksi.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Ros

Viesti Su Syys 18, 2011 8:03

Zie

Nainen huomasi heti, ettei pitänyt tuosta miehestä, jolta puuttui täysin kaikki käytöstavat, Zie ei tässä patriarkallisessakaan maailmassa unohtanut oman kotinsa tapoja ja odotti miesten osoittavan täällä edes jonkinlaista kunnioitusta naista kohtaan. Korkeahaltiassa ei ollut pisaraakaan edes herrasmiesmäisyydestä.
Nainen nauroi.
"Houkille?" Zie sanoi. "Suuria sanoja mieheltä." Mustahaltian äänestä pystyi kuulemaan syvän halveksunnan korkeahaltiaa kohtaan.
Nainen ei edes pannut merkille miehen pirullista hymyä, hän oli liian keskittynyt mittailemaan itseään huomattavasti pidempää miestä katseellaan.
"Sitten me pakotamme sinut polvillemme."

Mies käski hänen lähteä, mikä ei tullut Zielle yllätyksenä. Punatukka oli täällä epäilemättä seuraamassa heitä eikä nainen antaisi tämän varjostaa heitä yhtään sen enempää. Miehen sanojen tarkoitus jäi hänelle hieman epäselväksi - oliko ne tarkoitettu suututtamaan hänet vai karkoittamaan hänet koska jos mies olisi halunnut hänen menevän, hänen olisi tarvinnut ainoastaan polvistua.
"En", Zie sanoi ja kohotti sormensa huulilleen. Hän vislasi kimeästi, samalla Fifi hyökkäsi miehen takaa. Se tähtäsi hampaillaan suoraan miehen kaulaan. Jos haltia käänty ympäri, Zie puolestaan hyökkäsi hänen selästäänpäin. Hänen aseensa ei ollut yhtä vaarallinen kuin Fifin hampaat, pelkkä yksinkertainen tikari.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Pe Syys 23, 2011 11:10

Iriador

Punapää oli arvannut oikein. Sanat vain yllyttivät mustahaltiaa ja tämän kai lemmikiksi kutsuttavaa petoa käymään päälle. Ei hyvä. Ei ollenkaan hyvä. Mutta sentään korkeahaltia oli osannut odottaa tätä, siitä oli jo suuri hyöty. Vaikka nainen vaikuttikin heiveröiseltä ja hennolta otukselta, olisi tästä varmasti kuitenkin vastusta ei kai itsensä heikommaksi luokitteleva kimppuun kävisi, jos vaihtoehtoisesti saattaisi paeta pois paikalta. Ulkonäköön ei kannattanut luottaa liiaksi. Sen punapääkin oli monen kokemuksen kautta oppinut. Nyt oli kuitenkin tehtävä jotain, eikä vain punnittava millaista vahinkoa tuo kaksikko saisi aikaiseksi.

Kuului kimeä vihellys, mikä ei voinut merkitä mitään hyvää. Mies katsahti nopeasti olkansa ylitse vain huomatakseen pedon rynnistävän häntä kohti mitä ilmeisimmin pahat mielessä. Peto saisi varmasti yhtä rumaa jälkeä aikaiseksi kuin olikin, eikä korkeahaltiaa erityisemmin innostanut jäädä tuon hampaiden väliin nakerrettavaksi. Vain muutaman mielessään lausuman sanan avulla mies katosi kaksikon välistä ja ilmestyi jälleen hieman kauemmas Fifin taakse. Vaikka teleportaatio olikin viimeisin keino mitä mies suostui käyttämään, oli se tässä tilanteessa ollut enemmän kuin tarpeen. Iriador sai väistettyä mokomalla sekä pedon hampaat että oletettavasti myös naisen hyökkäyksen mikä olisi hänen selkäänsä tullut jos mies olisi ympäri kääntynyt.

Korkeahaltia vetäisi toisen miekan käteensä ja katsoi liiankin tyynellä katseellaan drowia. Punapää tyhjensi mielensä kaikesta muusta ja oli näin ollen valmis kaikkeen mitä vastaan saattoi ikinä tullakaan.
Kaksi yhtä vastaan? Et taidakaan pelata reilua peliä, korkeahaltia tuumasi virneen kera. Iriador ei silti voinut väittää itselleen, etteikö sodassa kaikki olisi sallittua. Pitäkööt nainen tasoituksensa sillä sitä hän tulisi tarvitsemaan.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Ros

Viesti Ke Loka 12, 2011 6:49

Zie

Juuri kun Zie oli hyökkäämässä miehen kimppuun tämä katosi. Miten se oli mahdollista?! Se oli jonkinlaista magiaa - mustahaltia oli varma että oli nähnyt tuollaisen kyvyn muttei tiennyt miten kukistaa sen hallitsija.
Eiköhän hän keksisi, miten teloittaa tuon törkeän miehen.

Nainen nauroi.
"Tämä ei ole kaksintaistelu", Zie sanoi ylimielisesti hymyillen. "Kuvitteletko sinä, typerä mies, että minä kaksintaistelisin kanssasi!"
Drow ei kyennyt edes ajattelemaan tilannetta, missä hän antautuisi kaksintaisteluun miehen kanssa. Hän oli elänyt yhteiskunnassa, jossa miehet parhaassakaan tapauksessa eivät olleet lähelläkään naisen arvoa vaan lähempänä orjaa.
"Luulet liikoja itsestäsi."
Nainen siveli lemmikkinsä päätä. Hänen rakas pikkuisensa repisi mieluusti punatukkaisen komistuksen kappaleiksi.

Nainen asteli lähemmäs kummallisesti kadonnutta miestä.
"Joten tässä ei ole mitään epäreilua - voisitko muka odottaa, että sotkisin sormiani sinun kuvottavaan vereesi?"
Zie viskasi jälleen kimeästi ja usutti petonsa punatukan kimppuun. Hän itse asteli lähemmäs huomattavasti varoivaisemmin kuin hänen rakas lemmikkinsä, Fifi hyökkäsi samantien kohti haltiaa.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti To Loka 13, 2011 9:31

Iriador

Punatukan kasvoille nousi ilkikurinen virne ja tuo hymähti paheksuen naisen sanoja.
Niin sinäkin taidat luulla itsestäsi, Iriador tuumi naurahtaen sanojensa päätteeksi. Tässä vaiheessa korkeahaltia toivoi todella, ettei koskaan olisi lähtenytkään oikaisemaan vanhanmetsän kautta varmasti ei mies tekisi mokomaa uudemman kerran. Ei ikinä jos se johtaisi hänet johonkin tällaiseen ei niin mukavaan tilanteeseen. Punatukka tiukensi otteitaan miekoistaan koiraolennon jälleen lähtiessä hyökkäämään häntä kohti. Meinasiko nainen lemmikkinsä tapattaa? Mielenkiintoista.

Tällä kertaa korkeahaltia ei miekkojen sivalluksia säästäisi. Fifi lähestyi pelottavaa tahtia. Peto olisi pidettävä pois jaloista tai se muuten oletettavasti repisi Iriadorin kappaleiksi muutamassa hassussa sekunnissa. Punatukka astui muutaman askeleen taaksepäin ja siinä ohessa mulkaisi vihaisesti Zietä.
Pian miekka kuitenkin sivalsi kohti koiran vereslihalla olevaa päätä ja toinen toisessa kädessä kohti pedon jalkoja. Miettimättä sen pidempää, oliko koiraolentoon osunut vai ei, Iriador katosi ja pian ilmestyi naisen taakse, yrittäen nyt pistää tuota toisella hihassaan olevalla piiloterällä kylkeen. Jos korkeahaltia tuossa onnistuisi, hidastaisi haava kyljessä paatunuttakin soturia riittävästi. Tässä pelattiin nyt kovilla panoksilla, eikä miehelle Zien sukupuoli ollut este vahingoittaa toista.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3703

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Kahvikuppi

Viesti Ke Marras 02, 2011 4:59

//Vedän itseni pois tästä pelistä Iriadorin kanssa, kun on sen verran jo vastaaminen kestänyt ja suunniteltuja pelejä olisi tällä hahmolla kans muutamisen, joten pääsen nekin joskus pois pelaamaan. Vinkkaahan vain yksityisellä, jos tahdot tämän jatkaa loppuun Ros (://
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETH CÚTHALION - ATREVAUX ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö