~ Felix ~
Mies nojasi pienesti hymyillen kuolleen puun hieman harmahtavaa runkoa vasten. Hän siirsi kätensä pois tuon hiuksista ja hymähti pienesti.
"Olet aika nopeasti etenevää.. Haltiaa", tuo sanoi ja virnisti taas leveästi.
Hän tietenkin halusi vain kiusata tuota neitiä. Hän katsoi tuota suoraan silmiin, aivan kuin tuo haltianeitikin tuijotti tätä silmiin.
"Itseasiassa en ole syönyt pariin kolmeen tuntiin", hän virnisti ja piteli leukaansa hieman ylhäällä.
Felix siristi hieman silmiään ja virnisti taas kerran. Se oli tullut hänelle jotenkin tavaksi. Alkoivat kyllä posketkin kohta väsyä, kun joutuivat koko ajan vääntelemään lihaksiaan. Se ei kuitenkaan tainut miestä hirveästi haittaa. Virnuileminen oli nimittäin mukavaa hommaa.
"Kerroinko muuten jo, että sinulla on kauniitten hiustesi lisäksi nätit silmät?", mies kysyi ja väänsi virneensä viattomaksi hymyksi.
Felix katsoi tuon neidin kasvoja hiljaa ja pysyi paikoillaan sitä puuta vasten, mihin tuo neiti oli tämän työntänyt.