Who you think you are!?//Frett


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Nya

Viesti Ti Helmi 21, 2012 10:30

Who you think you are!?//Frett

Azure

Nainen eksyi pienen laumansa kanssa vanhanmetsän maille. Azure huokaisi ja istahti pienelle kivelle, taivas ei näyttänyt kovin kirkaalta, mutta nyt kun täällä oltiin. Rauhassa kaiken maailman tohoilulta ja sen semmoisilta asioilta nainen päätti ottaa viulunsa esiin. Hän laittoi kevyesti viulun hyvään asentoon, käski laumansa olemaan hyvin ja rauhassa. saivat tehdä mitä halusivat, mutta lähellä. Azure aloitti, pitkä kaikuva ääni viilsi ilman. Läpi metsän ja metsien reunan. Sitten se jatkui, sävelet alkoivat muodostaa pikku hiljaa kaunis melodiaa, joka tuntui siltä kuin koko vanhametsä olisi herännyt eloon.
Azure soitti voimakkaasti viulun kieliä, niin että koko metsä ja sen jokaikinen sopukka raikui musiikkia. Eloisaa ja räväkkää, aivan kuin nainen itse.
Ihmisuden puolikkaaksi hänen lunteensa oli täydellinen! Azure soitti taas pitkän soinni, niin että sen ääni väreili. Jokaikinen kieli kertoi tunteista, menneisyydestä, sellaisesta, jota kukaan ei voinut tietää tai käsittää. Nainen veti kevyemmin kielien ääniä esiin. antoi niiden leijua voimakkaina ilmassa, sitten kadota hellästi kuin uneen laskeutuva nukkuja. Musiikki hiljeni hetki hetkeltä, yhä vain rauhallisempaan soittoon. Kaunis ääni katosi, kun nainen pisti riita soinnut soimaan.
Azure vetäisi rohkeasti soinnit ja melodian esiin, antoi sen soida lujana ja jykevänä. Kukaan ei tulisi häritsemään.
Lopulta nainen laski viulunsa alas ja hengitti syvään. " Se teki hyvää!" Azure nauroi kuuluvalla äänellään, hän katseli kuivuneita puita ja mutristi suutaan. "Ja paskat..." Azure mutisi ja laittoi viulun hellästiu sen säilytys lokeroon. Dark nosti nopeasti korvansa pystyyn, kuin ilmoittaakseen että se tahtoi pois tästä paikasta. "Ei. Me pysymme täällä hetken aikaa vielä. Tänne on tulossa joku. Kyllä minä sen huomasin!" Azure sanoi ja hieraisi mustan suden ohimoita. Se ulvahti ja meni harmaan suden taakse häntä takajalkojen välissä ja korvat luimussa. Nainen katsoi tätäkin touhua silmiä pyöritellen. "Voi sinua..." Tämä jankkasi virnistäen.

//Frett tänne Samuelin kanssa!

Viesti Ke Helmi 22, 2012 1:32

Samuel Grant

Nuotion savu leijaili hiljalleen ylöspäin ja sen tuoksuun sekoittui kypsyvän lihan aromi, yksinäinen matkamies istui kaatuneen puun rungolla tujiottamassa liekkien yllä pikaisesti kyhätyssä vartaassa olevaa nyljettyä jänistä. Hän oli taivaltanut ihmisten kaupungista tänne asti niin nopeasti kuin oli kyennyt erästä arkaluontoista tapaamista varten ja nyt hän oli pysähtynyt kahdesta syystä. Matka oli taittunut nopeammin kuin mitä mies oli alunperin laskeskellut, mikä tarkoitti että hän oli etuajassa, ja sitten se ettei hän halunnut viettää liian pitkiä aikoja ihmissutena. Samuelista rupesi tuntumaan tietyn ajan jälkeen siltä että hänen ihmisyytensä olisi alkanut lipsumaan hänen ottestaan, että hänestä tulisi pelkkä peto joka ei pystyisi enää muuttumaan ihmiseksi.

Yhden polttopuun sisältämän pihkan poksahtaminen kuumuudesta herätti miehen mietteistään, eikä hetkeäkään liian aikaisin, jänis oli alkanut jo mustumaan paikoittain ja olisi ollut pian syömäkelvoton tavalliselle ihmiselle. Hän nosti vartaan pois liekeistä, odotti hetkisen että se jäähtyisi hieman ja rupesi sitten repimään siitä palasia kuin olisi ollut nälkäkuoleman partaalla. Ruokarauhaa ei kestänyt kuitenkaan kovinkaan kauaa railakkaan viulunsoiton ääni kantatui hänen korviinsa, kuka ihme siellä oikein soitti? Vanhametsä ei ollut aivan ideaali paikka konsertille ja Samuel ei ollut mikään erityinen musiikin ystävä, mutta menisi vielä tovi ennenkö hänen olisi lähdettävä tapaamispaikalle joten kaipa sitä voisi käydä vilkaisemassa.

Mies nousi seisomaan, potkaisi lunta nuotioonsa jolloin liekit sammuivat sihahtaen ja lähti tallustelemaan kohti soiton lähdettä kiirettä pitämättä. Puuduttavaa tylsyyttä kesti tovin, kuolleita puita ja lunta kaikkialla eikä mitään muuta näkyvissä, kunnes hän oli haistavinaan jotakin ja käänähti sen suuntaan jolloin hän näki Azuren laumoineen. Tavallinen ihminen ei olisi näin kaukana keskellä ei mitään susijoukon kanssa, jotakin oli vialla tässä tilanteessa.

"Kauniis päivä tänään, neiti. Saanenko kehua että soitat viulua erinomaisesti"
Viimeksi muokannut Frett päivämäärä Ke Helmi 22, 2012 10:40, muokattu yhteensä 1 kerran

Nya

Viesti Ke Helmi 22, 2012 5:00

Azure

Naisen pää käännähti kuin tykki sinne mistä ääni oli tullut. Hän näki miehen tai pikemminkin haistoi jotain aivan toista. "Jaa! kiitos vain, se on minun harrastukseni. Mitä sinä teet täällä?" Azure täräytti tylysti ja haisteli ilmaa. "Et taida ihan tavallinen kulkija olla? Ethän? Olet ihmissusi? Vai mitä." Azuren huulille ilmestyi ilkikurinen ilme. Hän nousi seisomaan, kävellen miehen luo. Azure katsoi miestä todella tarkkaan. "jep! Täysiverinen ihmissusi!" Azure murahti ja meni takaisin istumaan, hän paijasi harmaata suttaan.
"Emäntä, kuka hän on?" Rox kysyi haukahtaen. "Hänkö? Jaa-a joku ihmisusi." Azure vastasi sudenkielellä ja käänsi päätään. "Dark pois sieltä! Nyt heti!" Naisen ääni jyrähti kuin ukkonen ilman halki mustan suden korviin. Dark oli lähestynyt miestä uteliaana ja hieman varuillaan, mutta kun Azure kutsui se lähti pois miehen läheltä.
"Noh?" Azure sanoi kuin kehottaakseen toisen puhumaan. Hän ei jaksanut tavata täysverisiä ihmissusia, tosin tämä oli varmasti saanut pureman, joten oli hieman alempana, kuin ihan täysveriset ihmissudet. Täysveriset ihmisusdet sepittivät aina Azurelle ettei hän ollut heitä vahvempi tai sitkeämpi tai jotakin muuta paskaa. Nainen murahti ajatuksilleen. Oli ärsyttävää ajatella ihmissusia, jotka ilkuivat hänelle. Olevansa parempia ja mahtavampia ihmissusi kuin hän. Azure nousi seisomaan otti kunnon haara asennon ja laittoi kätensä puskaan.
"Jos olet yhtään järkevä, osaat haistaa ja tiedostaa minkä rotuinen vastustajasi on. Jo kilometrien päästä, niin kuin minä!" Azure sanoi mahtipontisesti hymyillen.
Välillä oli vain mukavaa, päästä ärsyttämään oikeita ihmissusia.

Viesti Ke Helmi 22, 2012 9:44

Samuel kohotti kulmaansa lievästi yllättyneenä, vaikutti siltä että Azure oli haistanut hänen salaisuutensa, mutta se yhdessä susilauman kanssa kertoi hänelle myöskin jotakin.
"Kyllä ihmissusi ihmissuden tunnistaa, eikö vain? Mutta koska vaivauduit osoittamaan että olen täysiverinen, sen on oltava jollain tavalla erikoista, mitä se ei ole, tai jotenkin sinusta poikkeavaa. Mutta mitä se sitten voisi tarkoittaa? Annas kun arvaan, sinä olet puoliverinen"
Mies sanoi, virnistäen sitten leveästi tapaan joka vaikutti jotenkin sopimattomalta ihmiselle. Hän ei ollut aivan varma miten tässä tilanteessa pitäisi toimia, Azure vaikutti siltä kuin olisi aikonut ruveta haastamaan riitaa, mutta sellainen ei tällä kertaa sopinut hänen suunnitelmiinsa. Henkilö jota Samuel oli menossa tapaamaan tuskin pitäisi siitä miltä neuvottelun toinen osapuoli näyttäisi tappelun jäljiltä, hän ei uskonut että häviäisi naiselle ja tämän susille, mutta vammoitta siitä ei selvittäisi.

Darkin tullessa lähemmäs mies vain katseli tätä välinpitämättömänä, vaikkakin lievästi uteliaana, eläimen olisi pitänyt aistia että hän oli vaarallinen. Käsky kuitenkin kävi tulla takaisin ja musta susi totteli jolloin Samuel kohotti katseensa takaisin Azureen, pudistaen sitten päätään. Tästä voisi tulla vielä ongelmallista ellei tilanteelle tehtäisi pian jotakin, mutta diplomatia ei ollut koskaan ollut yksi hänen vahvoista puolistaan.
"En haluaisi taistella sinun kanssassi, neitiseni, etkö voisi harkita lopettamista? Tulin vain kehumaan soittoasi"
Mies sanoi, ristien itsekkin kätensä rinnalleen kärttyisän oloisena.

Nya

Viesti To Helmi 23, 2012 5:46

Azure

Naisen irikset pienenivät, kun mies mainitsi tämän olevan puoliverinen. "Niin. Entä sitten?" Azuren kasvoilla oli ivallinen virnistys, vaikka hän olikin puoliverinen, ei hän mikään heikkokaan ole. Toinen sanoi ettei tahtonut tapella, mutta nainen kyllä aisti miten tämä tunsi itsensä paljon paremmaksi, kuin hän. Siitä Azure ei pitänyt. "Tobi. Lähtekää takaisin kotiin." Azure sanoi kylmäsi. Valkoinen susi katsoi hiljaa emäntäänsä ja Rox tuli tämän viereen, kehottaen tämän lähtemään. Sudet katosivat metsikköön. Azure hymyili vienosti. "Et ole vieläkään vastannut kysymykseeni. Mitä sinä teet täällä?" nainen sanoi panostavasti. Hänen suden hampaansa välähtivät auringon sädehtiessä heidän yllään.

Azure ei nyt ollut sellaisella tuulella, että hänet olisi saatu peääntymään, tulevasta huvista. Huvista ja huvista, tappelu siitä kumminkin oli tulossa. Naisen kärsivällisyys petti ja hänen sirot kätensä peittyivät nopeati valkoiseen karvaan. Ruskeat korvat ilmestyivät päähän, kun nainen tarrasi miehen kaulukseen, nostaen samalla koko roikaleen ylös ilmaan. Valkoiset jättimäiset suden tassut pitelivät miestä. "Vaikka minä olen puoliverinen, se ei tee sinusta yhtään parempaa, kuin minustakaan!" Azure kommentoi, tiukasti katsoien Samuelia.

//Anteeksi tuo hittaus ;)

Viesti To Helmi 23, 2012 10:28

Entä sitten? No sitä sitten, eipä sillä todellisuudessa ollut paljoakaan merkitystä miehelle mikä toinen oli, puoliverinen tai täysverinen, aivan sama. Ikävä kyllä Azure ei näyttänyt olevaan samaa mieltä, virnistäen ensin ivallisesti ja sitten käskiessään susiaan lähtemään, ikään kuin varmistaakseen etteivät nämä vahingoittuisi taistelussa joka näytti alkavan pian.
"Mitäkö minä teen täällä? Olin menossa tapaamaan tuttavaani kun kuulin ihanaa soitantoa leirinuotiolla istuessani ja tulin katsomaan kuka soittaa keskellä kuolleita puita, en kyllä odottanut löytäväni sinua."
Samuel tokaisi neutraalilla äänensävyllä, katsoen toista arvioivasti, miettien millainen taistelutyyli tällä olisi, mutta vastaus näytti pian itsensä tämän käsien peittyessä valkoiseen karvaan ja muuttuessa susimaisemmaksi. Azurella oli yllättäen tarpeeksi sisua nostaa hänet kauluksesta ilmaan, jolloin mies katsoi tätä kylmästi ja hänen silmänsä kertoivat että raja oli ylitetty.

"En ole missään vaiheessa sanonut sen olevan niin, mutta jos kerran haluat riitaa haastaa niin mieti kahdesti kenent valitset kohteeksesi. Sinulla tuskin on montaakaan ystävää jos kohtelet soittoasi kehuvia muukalaisia tähän tapaan. Ei hätää, pääsen itsekkin alas."
Samuel ärähti, hänen äänensä alkoi muuttumaan murinaksi loppua kohti ja karva alkoi puskemaan esiin hänen koko kehossaan ja lihakset venyivät ja luut rutisivat niitten järjestäytyessä uuteen uskoon. Ei mennyt kauaakaan ennenkö Azuren edessä seisoi täysin muuttunut ihmissusi jonka pidentyneet jalat ylettivät maahan huolimatta kaulusotteesta. Hän pyyhkäise käden sivuun ja loikkasi taaksepäin pidentääkseen välimatkaa, ottaen sitten valmiusaennon mikäli toinen päättäisi hyökätä.
"Sanon vielä, en halua taistella kanssasi"
Hän ärähti, mutta hänen susimainen puolensa kohotti rumaa päätään ja se janosi verta, hänen olisi jotenkin pidettävä se hallinnassa.

Nya

Viesti Pe Helmi 24, 2012 4:50

Azure

Nainen katsoi pian karvaista sutta. "Vai että olet tälläinen..." Azure sanoi. Toinen otti välimatkaa ja yritti vielä suostutella perääntymään, mutta nainen aisti veren himon, se iski Azureenkin. "Ei. Vastaus on Ei. Me tasaamme tilit tässä ja nyt. Minusta on mukavaa saada välillä köniini tai haavoittaa toisia. En tiedä mitä ajattelet, ehkä likaista, mutta taistelu on aina mukavaa huvia." Azure sanaili kylmästi katsoen. Hänen valkoiset suden tassunsa olivat lantion alapuolella rauhallisen näköisinä, vain korvat heiluivat edes takaisin. "No niin... Kumpi tekee aloitteen...? Ai niin! Sehän olinkin minä!" Azure sanoi nauraen ja syöksyen kohti sutta. "Näytä minulle mitä saat irti itsestäsi! Näytä minulle todellinen sutesi!!" Enempää nainen ei sanonutkaan, kun hän jo yritti lyödä toista. Nainen tiesi että oli hieman alakynnessä. Olkoon vaikka niin, eihän siitä jaksanut välittää. Veren himo oli noussut naisella päähän. Hänen ihmissuden puolikas oli ottanut vallan.
Azure nauroi kuuluvalla äänellä, kun hän yritti raapia toiselle haavoja tai lyödä. Nainen itsekkin oli saanut joitakin pieniä naarmuja. "Missä viivyt? Missä olet? Luovu jo! Luovu jo ihmisyydestäsi! Kun kerran olet ihmissusi!" Nainen huusi nauraen, hänen silmänsä näyttivät hullun lailla järjen menettäneeltä. Azure oli päässyt vasta lämmittelemään, tässä ei todellakaan olleut kaikki mitä hänestä pääsi ulos.
Lähellä kilahti, naisen viikate oli ilmestynyt puun viereen. azure kävi hakemassa sen sanaa sanomatta. Hänen kasvoillaan oli tyhjää kuvastava ilme. "MInä olen saanut tarpeekseni teistä täysverisistä." Nainen kuskasi ja heilautti viikatettaan kohti Samuelia.

Viesti Pe Helmi 24, 2012 5:14

Samuel huokaisi syvään, tämä ei näköjään voisi enää päättyä millään muulla tavalla kuin taistelulla, verenhimo oli nyt aistittavissa Azurestakin. Toinen ei käynyt välittömästi hyökkäykseen, joten hän käytti hengähdystauon hyväkseen alkaen riisumaan vaatteitaan etteivät ne vahingoittuisi tulevien tapahtuminen vaikutuksesta. Hän oli varannut vain yhden vaatekerran tälle matkalle koska ei ollut suunnittelut joutuvansa taisteluun, olisi ikävää jos ne olisivat perille päästessä pelkkiä revittyjä räsyjä. Ne oli kuitenkin valmistettu kymmenenisen senttiä lyhyemmälle, parisenkymmentä kiloa kevyemmälle ja toisenlaiselle ruumiinrakenteelle joten toimenpiteellä oli omat ongelmansa, tästä syystä mies suosikin hieman väljempää pukeutumistyyliä. Viimeisen vaattekappaleen lentäessä hankeen puoliverinen kävi hyökkäykseen yrittäen lyödä ja raapia häntä, mutta hän pysyi yhä sanojensa takana ja keskittyi vain torjuntoihin sekä iskujen ohjaamiseen sivuun.

"Missä viivyt? Missä olet? Luovu jo! Luovu jo ihmisyydestäsi! Kun kerran olet ihmissusi!"
Azure huusi yllytääkseen Samuelia antamaan periksi sisäille ihmissudelleen, mutta se olisi viimeinen asia minkä hän tekisi, tilanne tuskin menisi niin epätoivoiseksi että se tulisi tapahtumaan. Niin kauan kuin mies hallitsi petoa, hänellä olisi etulyöntiasema kiitos vuosikymmenien taistelukokemuksen, loogisen ajattelun, koulutuksen ja muiden palkkasoturina olon tuomia etuja. Niiden merkitys korostui entisestään puoliverisen ottaessa viikatteensa, mistä ihmeestä se oli edes siihen ilmestynyt.
"En missään vaiheessa pyytänyt tätä kirousta, hankkiutuisin siitä eroon jos vain tietäisin miten"
Hän karjaisi ja syöksähti eteenpäin matalana niin että viikate suhahti hänen ylitseen, käyttäen sitten liikevoimaansa hyväkseen suunnaten Azuren vatsaa kohti lyönnin oikealla nyrkkiin puristetulla kourallaan, varoen ettei käyttänyt kynsiään ja loukkaisi tätä sen vakavammin.

Nya

Viesti La Helmi 25, 2012 12:54

Azure

Nainen sai lyönnin vatsaansa ja lensi sen voimasta maahan. Hän nousi heti ylös. Verta ei tullut mistään enään. Luita ei ollut mennyt rikki, vain naisen ivallinen hymy pysyi kasvoilla. Hänen naurunsa oli edelleen kuin hullun. "Minä synnyin puoli veriseksi, sinua purtiin. Minä en ole kirouksen alainen enkä usko että se vaikuttaisi jo ihmisuden veren omistamaan ihmiseen. Mutta sinä tahdot luopua siitä haluat siitä eroon?" Azuren ilme meni neutraaliksi, hänen silmänsä sulkeutui vain hetkeksi. "Minä tiedän miltä tuntuu olla erillainen, menettää ihmisyytensä. Mutta kun on saanut pureman on vain totuteltava kohtaloonsa. Minä en sitä voi sanoa, koska en tiedä miltä tuntuu olla oikea ihmissusi, joka on saanut pureman joltain toiselta. Mutta tiedän kunka raskasta on kantaa sisällään oikeaa petoaan. Sitä joka himoitsee vertasi, kuolemaa ja tahtoo tuhota kaiken." Nainen sanoi kylmästi. Hänen käsi vartensa paljastuivat, kun karva peite katosi, samoin käsi korville. Azure ei kuitenkaan aikonut perääntyä, hän halusi lisää.
"Sinun täytyy vain hyväksyä kohtalosi, piski. Olet saanut lahjan ja samalla kirouksen. Kukaan ei voi enää auttaa sinua." Nainen sanoi ja katosi äkkiä. Hän oli hypännyt toisen yli melko tavallisesti. Azure tiesi miten viikate oli ilmestynyt tänne. Rox huolehti lauman vanhimpana emännästään. Nainen silvalsi tätä selkää kohti viikatteellaan. "HItto että oletkin karvainen..." Azure hymyili. "Olen kieltänyt itseltäni jo monta vuotta että olen puoliverinen ihmissusi. Mutta nyt kun näkee toisen kirouksen vallassa osaa arvostaa sitä minkä on saanut." Azure sanoi hymyillen.

//Noh? Kelpaakos? Oliko tässä muka hittaus? Kun siis saat itse päättää saako tämä osuman vai ei. ei sillä nyt ole sen parempaa merkitystä, jos typerän lauseeni jäi epäselväksi.
Viimeksi muokannut Nya päivämäärä Su Helmi 26, 2012 7:38, muokattu yhteensä 1 kerran

Viesti Su Helmi 26, 2012 3:13

Iskun osuttua Azuren vatsaan Samuel ei jäänyt odottelemaan tämän toipumista ja vetäytyi taaksepäin muutamalla nopealla askeleella, hänellä ei ollut mitään hinkua saada osumaa tuosta viikatteesta. Puheet jätettiin täysin huomiotta, ne kuulostivat hullun hourailuilta joissa ei ollut päätä eikä häntää, mitä niihin nyt pitäisi vastata? Karvapeitteen alkaessa katoamaan ja paljastamaan ihoa hän kyyristyi valmiina väistöön, toinen ei vaikuttanut olevan aikeissa luopua taistelusta, mitä tämä siis suunnitteli saavuttavansa tällä vedollaan? Azure vastasi äänettömään kysymykseensä hyppäämällä hänen ylitseen, ei olisi uskonut että tällä olisi tuollaiset jalkavoimat, mutta aikka syvälliselle pohtimiselle ei ollut uuden viikatteen iskun tullessa päin. Kokeneena sotilaana Samuel oli osannut odottaa jotakin tämän kaltaista, vaikka ei ehkä tälläisellä toteutuksella ja sai nopean reaktionsa ansiosta vain pinnallisen naarmun josta kuitenkin tuli hieman verta.

Hänellä ei ollut aikaa tälläiseen, ja vaikka hän ei epäillytkään etteikö pystyisi voittamaan Azurea, hän päätti taktisen perääntymisen olevan parempi ratkaisu kuin taistelun jatkaminen. Ihmissusi nappasi hangessa lojuvat housunsa yhdellä kädellä, paidan viittoinen toisella ja saappaat jäivät lojumaan sinne minne olivat jääneetkiin, sudeksi muuttumisen aikana ne olivat repeytyneet käyttökelvottomiksi. Samuel vilkaisi Azurea vielä kerran olkansa yli, virnisti omituisesti ja lähti sitten juoksemaan kiertotietä pitkin kohti nuotiopaikkaansa, varmana siitä että puoliverinen ei pystyisi liikkumaan yhtä nopeasti kuin hän.

//Tässä kohdin meikäläinen joutuu ikävä kyllä vetäytymään pois, peli alkaa menemään sellaisen suuntaan josta en pidä. Kiitokset tästä kuitenkin//

Nya

Viesti Ma Helmi 27, 2012 9:04

Azure

Nainen katsoihiöjaa toisen vetäytymistä. "Olisi tästä tullut vielä jotain. Ei sitten." Nainen kohautti olkiaan ja kääntyi. Hän lähti kävelemään kohti kotia.

//No problem! Olisin kyllä muuttanut seuraavassa vastauksessa tilannetta, mutta kiva että sain esimakua, minkälainen olet.

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö