Miten ihastuttava yö.


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Huhti 07, 2008 5:46

Arathet

Ennakkoluuloja tosiaan. Kaikkilla oli omat ennakkoluulot jokaisesta 'rodusta'. Ihmiset pitivät haltijoita pahoina, kun taas taruolennot pitivät haltijoita pelastajinaan. Outoa, jokaisella omat ennakkoluulot ja käsityksensä, mutta silti mikään ei yleensä mennyt lähellekkään totuutta. No, Nyt Art tiesi jotain uutta vampyyriesta, eikä näitä ehkä pitänytkään pelätä kuin ruttoa pimeällä keskiajalla.
Crew kertoi nukkuvansa mieluiten pehmeässä sängyssä.. jälleen jotain uutta, Art luuli että vampyyrit nukkuivat AINA arkussa.. Art ei kyllä yhtään ihmetellyt, miksi Crew nukkui mieluummin sängyssä kuin arkussa. Arkuthan olivat ties kuinka kovia ja epämukavia!
"siis vampyyrit pystyvät liikkumaan päivisinkin?" Art kysyi kuullessaan Crewin sanat.
Häntä alkoi todellakin nyt kiinnostamaan vampyyrit enemmän.. niin kauan hän oli jo elänyt väärien tietojen ja myyttien perusteella ja nyt hänen vierellään käveli vampyyri joka kumosi jokaisen aikaisemman uskomuksen siitä alta aikayksikön. He saapuivat pienehkölle, hieman kuraiselle metsä polulle, johon oli painautunut syvät urat vaunuista, jotka siitä aikanaan olivat monet kerrat kulkeneet. Kuu paistoi kirkkaammin polulle, kuin puiden oksien lomitse metsään.
Art lähti kulkemaan pitkin polkua vilkuillen polun varressa olevia puita ja pensaita.
"he... voi olla törmäämme maantie rosvoihin.. no, mihin sitä nyt metsässä EI törmäisi" Art huomautti nostaen huppunsa jälleen päähänsä, samalla kun kiersi erittäin mutaisen kohdan polulla.

Viesti Ma Huhti 07, 2008 6:18

Cerw

Kyllä vain. Tosin se vaatii aikamoisen vaatetuksen, muuten päiväkävelyt koituvat kohtaloksi. Tosin olen kuullut olevan sellaisiakin yksilöitä, jotka ovat päivisin täysin normaaleja ihmisiä, mutta yön tullen ikään kuin kuoriutuvat ihmispuvustaan täysinä petoina. En onnekseni ole koskaan tavannut sellaisia, sillä ne vampyyrit kuuleman mukaan tappavat aivan kaiken eteensä osuvan*
Cerw käänsi katseensa kuuhun, joka valaisi tämän mutaisen polun mainiosti. Art tokaisi rosvoihin törmäämisen olevan täysin mahdollista ja Cerw hymähti.
Ei haittaisi. Jälkiruoka kyllä kelpaa.
Vampyyri virnisti jälleen niin, että terävät kulmahampaat välkähtivät näkyviin. Herra käänsi päätään hieman ja kuunteli ympäristöään.
Mutta sinä et taida toivoa rosvoja reitillemme?
Cerw kysäisi huomattuaan Artin nostavan taas hupun suojakseen. Niin, olihan tietysti ymmärrettävää ettei toinen erityisemmin maatierosvoja kaipaillut. Omaisuuden mukana saattaisi lähteä henkikin.
Mutta hei, pieni tappeluhan on vain virkistävää.
Naurahdus. Äänensävy oli jokseenkin huvittunut. Vampyyriherran katse oli suunnattu jälleen taivaalla möllöttävään kuuhun, mutta jokainen epäilyttävä ääni sai Cerwin pään kääntymään aavistuksen verran.


//*Keplo Leutokalma nimisessä kirjassa havaittiin pari tämmöistä vampyyria //
Viimeksi muokannut Lazu päivämäärä Ma Huhti 07, 2008 6:46, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Huhti 07, 2008 6:38

Art

Art hymähti pienesti kun Crew huomautti, että jälkiruoka kyllä kelpaisi. No, mikäs siinä jos kelpasi.. Toisaalta Art halusi nähdä Crewin juovan ihmisverta, sekin olisi kokemisen arvoinen elämys. Sitten Art vilkaisi pienesti kohti Crewiä, kun tämä huomautti ettei Art näköjään toivonut rosvoja... ja lisäsi että pieni tappelu voisi virkistää. Hetken Art oli hiljaa, kunnes hän naurahti pienesti ja käänsi katseensa taas menosuuntaan.
"no.. enhän minä niitä toivo, mutta saatat olla oikeassa. Pieni tappelu voisi olla piristävää, varsinkin kun on tässä muutama kuukausi jo oltu rauhassa. Ja olisi hyvä päästä niistäkin maanvaivoista eroon, ties kenen kimppuun he hyökkäisivät" Art sanoi miettien tarkemmin asiaa. Hän kyllä halusi taistella taas vaihteeksi, nyt kun lähiaikoina ei ollut tullut tilaisuutta.
"heh... nyt oikeastaan toivon että törmäisimme heihin.." Art tokaisi lopulta katsellen taas ympärilleen, pitäen silmällä ympäristöä, siltä varalta että heitä olisi tarkkailtu jo.
"kerroppa.." Art aloitti kääntäen päätään hieman Crewin puoleen "oletko koskaan ollut sodassa mukana? Tai edes tappelussa.. en nyt tarkoita kapakka tappeluita, vaan ihan kunnon tappeluita." Art kysyi pitäen katseensa Crewissä, mutta kuunteli ympäristön ääniä hiljaa.

Viesti Ma Huhti 07, 2008 7:00

Cerw

Cerw ei hetkeen vastannut, katsoi vain mietteliäänä taivaalle.
Jos ei kerta lasketa sitä, että muutamaan otteeseen on koko kapakan väki tullut, tuota, tapettua niin en. Sattumoisin pyrin välttämään taisteluja. Ajattelepa vaikka sitä tuskaa, jonka aiheutat sen soturin perheelle, jonka tapat sodassa. Entä sinä?
Cerwin suu kääntyi pienoiseen hymyyn hänen puhuessaan kapakkatappelustaan. Kapakoista löytyi yllättävän hyvältä maistuvaa väkeä Herra kuitenkin vakavoitui pian. Vampyyri joka vastusti tappamista ei varmaan ollut aivan arkipäiväinen näky.

Heidän hetken kuljettuaan, Cerw kallisti päätään hieman taaksepäin. Ilme muuttui muutamaksi sekunninmurto-osaksi hämmästyneeksi, mutta pian herra oli jälleen rento.
Haistan verta.
Kieli lipaisi huulia ja silmissä välkähti jokin. Herra käänsi katseensa Artiin.
Aika läheltä. Saattaa olla jokin haavoittunut eläin, tai kenties jokunen niistä mainitsemistasi maantierosvoista.
Herran käsi siirtyi lepäämään katanan kahvalle ja kaikki aistit oli nyt keskitetty ympäristön tarkkailuun. Mikä se oli ja mistä se tuli? Kuinka monta niitä oli? Olivatko ne vaarallisia? Cerw toivoi vain, että sieltä olisi tullut oikea maantierosvolauma. Vampyyrin verenjanoa kun ei mikään pystynyt sammuttamaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Huhti 07, 2008 8:09

Arathet

Art kuunteli hiljaa Crewiä, kun tämä kertoi taistelu kokemuskistaan... Art kunnioitti elämää ja tiesi kyllä, että jokaisella sotilaalla oli perhe jossain, joka välitti ja koki suuren menetyksen, kun läheinen kuoli. Mutta he olivat sodassa, joten tapa tai tule tapetuksi periaate päti tällä hetkellä.
"olen... olen ollut muutamassa tappelussa.." Art vastasi lyhyesti, sen enempiä selittelemättä.
Ei hän siitä ylpeä ollut, ei ollenkaan. Mutta.. oli se mukavaa välillä taistella, hankkia jännitystä elämään. Hetken he kulkivat hiljaa rauhassa, kunnes Crew herätti Artin ajatuksistaan, huomauttamalla että haistoi verta. Art vilkaisi ympärilleen ja kuunteli tarkkaan.. ympärillä oli jännittynyt, turhankin hiljainen tunnelma.
"niin.." Art sanoi lähes mutisten, pitäen toisen kätensä valmiina tarttumaan miekkaan.
Heidän eteensä, kauemmas tielle, ilmestyi mies. Hän seisoi hiljaa paikallaan ja hymyili erittäin pirullisesti.
"Läpikulku kielletty, maksakaa kulkulupa!" Mies huusi eikä tarvinnut kahta kertaa arvata, mitä porukoita hän oli.
"rosvoja.. heillä on mitä tyhmimpiä juttuja, kuten huomaat.." Art huomautti samalla kun heidän edellään seisovan miehen eteen ilmestyi viisi muuta ja heidän taakseen neljä miestä.. kaikki he olivat pukeutuneet räsyisesti ja tummiin sävyihin, mutta kaikki omistivat jonkin näköisen aseen.. ainakin Art näin nopealla silmäyksellä huomasi.
"no.. nyt saatiin pikku tappelu.. valmis?" Art kysyi vilkaisten Crewiin, samalla kun otti molemmat miekkansa esille.

Viesti Ma Huhti 07, 2008 8:44

Cerw

Virnistys vain leveni kun omituinen ukko alkoi vaatia rahaa. Vampyyriherra näytti suorastaan ilahtuneelta kun lisää tyyppejä ilmestyi näkyviin.
Kyllä vain. Erittäin ilahduttavaa.
Vampyyri vilkaisi Artiin ja sitten maantierosvoihin. Ja herra hyppäsi suoraan yhden rosvon kimppuun. Niin suora hyökkäys taisi olla aikamoinen yllätys, sillä kaveri ei kerinnyt tehdä mitään. Cerw upotti hampaansa hänen kaulaansa ja maistoi ihanan, lämpimän veren.
Vain muutaman sekunnin päästä Cerw hypähti kauemmas, mutta maantierosvo ei enää noussut ylös. Väri oli pikkuhiljaa palautumassa vampyyriherran kasvoille.
Mmm, vampyyrin nälkää ei vain pysty sammuttamaan
Herra mittaili katseellaan vastustajia. Muutama hassu ihminen. Ei mikään suuri haaste. Säälittävää. Ja surullisen vähän verta.
Tosin, Art, jokin taisteluissa vetää kyllä puoleensa
Vampyyri vilkaisi, miten haltija pärjäsi. Hänen tietojensa mukaan haltijat olivat suhteellisen hyviä taistelijoita, mutta ainahan sitä voi erehtyä. Vaan paljoa aikaa ei ollut Artin tekemisiä seurata, sillä pari rosvoa syöksyivät aseet kädessä häntä kohti.
Älä vuodata paljoa verta. Minun on nälkä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Huhti 08, 2008 4:25

Arathet

Art hyökkäsi siinä samassa missä Crewkin. Hän ponnisti ilmaan, korkealle takaviistoon, laskeutuen heidän takanaan olevien rosvojen taakse ja iski miekkansa läpi tämän selästä. Mies huusi kivusta, seisoi vähän aikaa paikallaan, kunnes rojahti polvilleen maahan ja kaatui kuolleena mutaan. Art vilkaisi ympärilleen pienesti hymyillen ja otti miekallaan vastaan yhden meihen hyökkäyksen.
"totta... taidat olla oikeassa!" Art huudahti Crewin toteamaan, jokin taisteluissa tosiaan veti puoleensa.
Art sai vilkaistua Crewin puoleen, tämä oli jo yhden miehen kerennyt imemään kuiviin. Crew näytti pärjäävän, ei Art kyllä epäillytkään että tämä muutamalle hassulle ja säälittävälle ihmiselle olisi hävinnyt.. sen verran rasisti (ihmisiä kohtaan) Art oli, että piti näitä tyhmempinä, mitä haltijat.
Art naurahti pienesti Crewin nälkä huomautukselle, mutta ei kehdannut nauraa kunnolla.. häntä olisi pidetty vielä psykopaattina. No, mikäli Crew halusi ruokaa, hän myös saisi. Art syöksähti kohti seuraavaa rosvoa ja väisti kumartaen tämän miekan, samalla kun viilsi tältä polvitaipeet auki. Mies kaatui maahan huutaen ja pidelleen jaloistaan kiinni, samalla kun Art hyökkäsi jo seuraavan kimppuun. Art teki saman tempun kahdelle muullekkin miehelle ja nyt he makasivat maassa koittaen päästä ylös, mutta eivät päässeet kun jalat eivät kestäneet. Art katseli hetken aikaa alas, tuntematta minkäänlaista sääliä miehiä kohtaan ja vilkaisi sitten Crewiin.
"sinä saat viimeistellä heidät..." Art sanoi nyökäten miehiä kohti, tarkastaen samalla miten Crew pärjäsi.

Viesti Ti Huhti 08, 2008 5:00

Cerw

Cerw hyppäsi toisen häntä kohti hyökänneen rosvon taakse, tarttui tätä päästä ja nopealla, voimakkaalla liikkeellä käänsi miehen pään inhottavan rusahduksen saattelemana lähes ympäri. Vampyyri heitti miehen väliaikaisesti sivuun ja keskitti huomionsa toiseen rosvoon, joka juuri löi miekallaan häntä kohti. Cerw kerkesi kyllä hypähtää sivuun, mutta sai silti käteensä pitkän viiltohaavan. Herra katsoi hetken haavaa, joka oli kyllä sen verran syvä että verta kuuluisi vuotaa, mutta joka ei ollut edes punainen. Vampyyri hymähti ja syöksähti rosvoa kohti. Hän nappasi nopealla ranneliikkeellä hihaansa kätketyn puukon ja upotti sen rosvon vatsaan. Tappamaanhan moisesta iskusta ei vielä ollut, joten Cerw upotti välittömästi hampaansa vastustajan kaulaan.
Kuollut kaveri maahan ja nopea silmäys ympäristöön. Cerw asteli Artin aikaisempien vastustajien luo ja nautittuaan näiden kolmen miehen veret, vampyyri asteli sen miehen luo, jonka niskat oli taittanut. Nopeasti tyhjeni tämäkin mies verestä ja vampyyri kohotti katseensa haltijaystäväänsä.
Ilahduttavaa.
Vampyyri virnisti, paljastaen jälleen terävät kulmahampaansa ja vilkaisi muutamaan säälittävään jäljellä olevaan rosvoon.
Pelokkaat raukat
Herra pysyi paikoillaan, naurahtaen halveksuvasti. Joskus, kuten nyt, oli vaikea taistella vampyyrinvaistojaan vastaan. Hän olisi vain halunnut hyökätä ja lähestulkoon repiä kaikki palasiksi ensin tietysti nautittuaan näiden veret. Mutta jos antoi vaistoilleen kerran periksi, saattaisi antaa toistekin. Ja lopulta ei enää pystyisi vastustamaan vaistoja. Silloin tulisi tappaneeksi monia, joista välitti. Senpä takia Cerw vain seisoi paikalla, mittaillen jäljellä olevia rosvoja katseellaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Huhti 08, 2008 9:03

Arathet

Art jäi paikoilleen seuraamaan Crewiä, kun tämä joi veret kolmesta maassa kituvasta miehestä. Tämän jälkeen Crew vielä joi yhdestä, itse tappamastaan miehestä veret. Art hymähyi pienesti Crewin huomautukselle, että rosvot olivat pelokkaita raukkoja... no, tottahan se oli.. hyvä etteivät laskeneet alleen! Jäljellä olveta rosvot seisoivat hiljaa paikallaan ja näistä saattoi jopa aistia pelon. Hetken kaikki seisoivat hiljaa, kunnes Art otti askeleen lähemmäksi Crewiä ja vilkaisi rosvoihin.
"menkää ennen kuin itse kuolette..." Art sanoi rosvoille, eikä heitä tarvinnut kahdesti käskeä.
Nämä ottivat jalat alleen ja juoksivat kuin viimeistä päivää, aivan kuin itse saatana olisi ollut perässä.
"eivät nuo ole edes tappamisen arvoisia.." Art mutisi katsellen miehien perään ja vilkaisi sitten Crewin kättä.
"Olet haavoittunut? Kuinka paha se on?" Art kysyi huomatessaan Crewin käsivarressa olevan viiltohaavan.. Ei Crew ainakaan näyttänyt kuolevalta, joten ei kai tämä pahasti ollut loukkaantunut? Ja jos oli.. no, silloin heidän piti varmaan mennä haltijoiden kylään, Artilla ei ollut mukana mitään haavan sidontaan tarvittavia tavaroita, mutta saattoihan Crewillä olla.. tai sitten ei. Nyt heräsi kysymys, voisiko Art luottaa Crewiin niin paljon, että näyttäisi tälle tien haltijoiden kylään?

Viesti Ke Huhti 09, 2008 3:04

Cerw

Pieni, lähes huomaamaton, nytkähdys pakoon juoksevien rosvojen suuntaan. Vampyyrinvaistot kehottivat vain juoksemaan saaliin perään, kyllähän nuo nyt helposti kiinni saisi, mutta järki neuvoi pysymään paikoillaan. Artin esittäessä kysymyksensä, Cerw vilkaisi tätä ja sitten kädessään olevaa haavaa. Se alkoi oikean käden ranteesta ja loppui hieman olkapään jälkeen ja oli vasta alkanut punertaa.
Kohta se vuotaa Täytyy ainakin saada puhdistettua, ei nimittäin ollut ihan puhdas miekka.
Olikohan lähellä jotain jokea tai vastaavaa? Tuskin, metsä vaikutti sen verran kuolleelta paikalta. Jossain kylässä olisi kyllä ollut mahdollista hoitaa haava, mutta ihmisten seuduille Cerw ei enää tähän aikaan yöstä lähtisi vaikka kirveellä uhattaisiin, eikä hän edes viitsinyt ehdottaa haltijoiden kylään menemistä. Vaikkei vampyyri ollutkaan aivan täydellisesti perillä kaikista asioista hän tiesi silti, etteivät haltijat ihan kierokäyntejä kyläänsä järjestäneet.
Satutko tietämään mitään puhdistukseen sopivaa paikkaa?
Art kun kerta vaikutti tuntevan metsät paremmin niin ehkä hän tietäisi. Cerw vilkaisi haavaa, joka oli jo alkanut hieman vuotaa verta.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Huhti 09, 2008 5:58

Arathet

Art tuijotti Crewin haavaa hiljaa itsekseen, jääden pohtimaan Crewin kysymystä puhdistus paikasta. Joelle oli matkaa, eikä sen vesi välttämättä ollut mitään maailma puhtainta... metsä aukiolle oli vielä enemmän matkaa ja se oli liian lähellä ihmisten kylää (näin Artin mielestä).
"no..." Art aloitti nostaen katseensa Crewin kasvoihin ja jäi vielä hetkeksi miettimään kunnes jatkoi lausettaan "haltijoiden kylä... se olisi lähin ja turvallisin paikka" Art sanoi miettien asiaa, nostaen samalla katseensa ylös taivaalle.
Voisiko hän luottaa Crewiin? Voisiko muut luottaa Crewiin? Ei Art uskonut että Crew alkaisi haltijoiden kylässä riehumaan, tämähän oli seipään päässä alta aikayksikön jos sen tekisi! Kysymys olikin siitä, menisikö Crew lavertelemaan paikasta muille... tosin, Art uskoi että vaikka ihmisten kuningas lähettäisi koko armeijansa metsään, niin nämä eivät tulisi löytämään haltijoiden kylää.
"tule" Art sanoi lopulta lähtien kävelemään kohti metsää, pois polulta.
"Näytän sinulle kylämme, siellä voit puhdistaa haavasi ja sitoa sen, mikäli tarpeellista" Art selitti ja käännähti kohti Crewin "mutta varoitan.. kylämme on melko.. valoisa.. näet sitten mitä tarkoitan" Art sanoi, viitaten valkoiseen marmori linnakkeeseen, joka hohti yöllä satumaista valkoisen sinertävää, pehmeää valoa, valaisten näin kylän kadut.

Viesti Ke Huhti 09, 2008 6:37

Cerw

Vampyyri vilkaisi toista lievästi sanottuna hämmästyneenä. Nopeasti herra kuitenkin saattoi kasvonsa taas peruslukemille ja teki samalla pienen kumarrusta muistuttavan eleen.
Mielenkiintoista.
Cerw asteli Artin vierellä ja painoi haavaa hihallaan.
Haluaisin painottaa, parahin haltija, että halveksun pettureita.
Vampyyrin ilme oli tuima ja jokseenkin tulkitsematon, kuin hän olisi arvannut Artin mietteet.
Toisin sanoen en tule ikinä kertomaan kyläsi sijaintia.
Vampyyri tarkkaili vielä hetken toista, mutta käänsi sitten katseensa menosuuntaan.

Art ilmoitti kylän olevan melko valoisa paikka. Cerw päästi vastaukseksi sähähdystä muistuttavan äännähdyksen, jonka saattoi tulkita naurahdukseksikin. Ainakin vampyyriherra näytti aavistuksen huvittuneelta. Ei hän ollut olettanutkaan haltijoiden asustavan pimeässä luolassa.

// Jatketaanko täällä vai tehdäänkö töpö jonnekin tuonne haltijoiden alueelle? :> //
Avatar

Monarkki

Viestit: 13564

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Huhti 10, 2008 12:50

// mie voin tehdä töpön tuonne haltijoiden alueelle :D linkkaan sen sitten tänne ^^ //
Edellinen

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö