Rauhaton yö, part 2

Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 03:41

Black&Aran

Aran ei kerennyt valmistautumaan kunnolla Blackin hyökkäykseen, vaan Black sai sivallettua Arania oikeaan käsivarteen.
Black huomasi samalla että Ophelia oli tyrmännyt kaksi muuta haltijaa hienosti.
Aran kirosi hetken aikaa ja hyökkäsi sitten Blackin kimppuun.
Mutta tällä kertaa Black oli jo nähnyt Aranin hyökkäyksen ja taistelitekniikan ja osasi väistellä sen mukaan. Aran ei tuntunut osuvat Blackiin millään, kun tämä taas sai potkittua arania lähes joka paikkaan.
Pian Black näki tilaisuutensa tulleen ja potkaisi Arania jalkaan niin että tämä kaatui polvilleen.
Samassa Black oli Aranin takana, asettaen miekkansa Aranin kurkulle.
Black huohotti hetken aikaa paikoillaan.
"Tämähän tuntuu tutulta tilanteelta, vai mitä? Etkös sinä ahdistellut pientä tyttöä samalla tavalla?" Black puhui Aranille, vilkaisten Opheliaa joka seisoi parin metrin päässä.

Aran pysyi hiljaa, eikä liikkunut. Eihän hän halunnut kuolla. Black jäi odottamaan että Aran sanoisi jotain, eniten hän toivoi että Aran olisi anonut armoa, mutta niin alas Aran ei koskaan vajoaisi.

//LUSSE JA MUUT! MUKAAN! säestäkää! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 04:09

Ophelia

Ophelia katsoi vielä hetken Aranin ja Blackin kamppailua, jotenkin Black pärjäsi palon paremmin Arania vastaan kuin aiemmin, Ophelia ei tiennyt johtuiko tämä siitä että Black oli oppinut Aranin hyökkäys kuviot vai oliko Black vain yksinkertaisesti kyllästynyt saamaan potkuja vatsallensa joka kerta kun avasi suunsa.

Pian Black olikin saanut Aranin oman tossunsa alle ja piteli nyt miekkaansa tämän kurkulla, aivan kuten Aran oli pitänyt sitä Ophelian kurkulla. Ophelia uskaltautui kävelemään nyt lähelle heitä, sillä kolme muuta haltijaa olivat yhä tainnoksissa ja Aran itse tuskin oli liikkumassa minnekkään.

Päästyään Aranin ja Blackin luokse hän vilkaisi kumpaakin vuoron perään.
'Mitäs nyt..?' Ophelia mietti.
"Meidän pitäisi palata linnaan! Lily on varmaan sairaana huolesta ja... ja mitä sinä meinaat hänelle nyt sitten tehdä...?" Ophelia kysyi hidastaen puhetahtiansa loppua kohden.
Nyt hän katsoi Arania, mutta ei tuntenut juurikaan minkäänlaista sääliä tätä kohtaan, mikä sinänsä oli outoa sillä Ophelia olisi kyllä tuntenut sääliä Arania kohtaan jos tämä olisi ollut ihminen.
"Minä en ainakaan toivo enää näkeväni yhtäkään haltijaa..." sanoi Ophelia kaiken lopuksi ja odotti Blackin tekevän jotain.

//*Kaikki lauloivat pienen pientä veturia samalla kun lähestyivät huomaamattaan kohti äkkipudotusta.*//
//Joo, otetaan ett kello on kolme yöllä joten aamulla si on energiaa vetää paremmin... korjaan, päivällä!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 07:39

Black&Aran

Black mietti hetken ja kolkkasi sitten Aranin.
"Turha tuota on tappaa... saatika ottaa vangiksi" Black sanoi ohimennen ottaessaan sauvansa Ophelialta.
Sitten Black katsoi ympärilleen, varmistaakseen että muut kolme olivat varmasti tajuttomia ja lähti sitten kävelemään kohti linnaa.
"No.. oli tämäkin vaihtelua elämään.. tosi tosita samanlaista yötä en halua" Black sanoi hieroen takaraivoa.
Sitten hän vilkaisi Opheliaa.
"Lienee turha kysyä, oletko kunnossa? ainakin näytät siltä" Black huomautti ohimennen kun he kävelivät.

Aran tunsi kolkkauksen takaraivossaan ja kaatui maahan makaamaan. Hän ei heti menettänyt tajuaan, vaan makasi siinä vielä kun Black lähti kävelemään poispäin... sen jälkeen hänen silmissään pimeni.

Black pysähtyi hetkeksi katsomaan ympärilleen.
"nyt... en ole ihan varma missä olemme.." Black totesi miettien ja istui kivelle katselemaan maisemaa, toivoen että hahmottaisi pian heidän olinpaikkansa.

// OMG! linnassa äkkipudotus? mitä sä oot vetäny. miten niin riippuvainen? miten niin mun piti tulla ennen kouluunlähötä vastaamaan tänne? ha! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 12:10

Ophelia

Ophelia katsoi kuinka Aran kaatui maahan Blackin kolkattua tämän, ottaen sitten sauvansa Ophelian kätösistä.
Black näytti tarkistavan että muutkin haltijat olivat varmasti kolkattuja ja lähti kävelemään siihen suuntaan mistä he olivat tulleetkin.
"Olen minä ihan kunnossa..." Ophelia vastasi ja mietti Lilyä joka varmaan oli huolissaan tästä ja Blackista.

Hetken aikaa käveltyään Black pysähtyi katsellen ympärilleen.
"O-Olemmeko me eksyneet?" Ophelia kysyi huolissaan alkaen itsekin katselemaan ympärilleen.
Black istahti kivelle mutta Ophelia mielummin seisoi toivoen Blackin tietävän missä he olivat.

"Auttaisko... jos muuttuisit taas sudeksi? Niinkuin silloin?" Ophelia kysyi ja alkoi melkein panikoimaan. Hän ei tiennyt että Black osasi muuttua sudeksi ilman tätä niin sanottua psyykkista vihaa mistä Black aina puhui.
Ophelia istahti maahan ja alkoi piiretelemän jotain epämääräisi kuvioita maahan pitääkseen itsensä kiireisenä.

//Lyhyt tuli mutta pienissä pätkissä tää kuitenkin jatkuu!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 13:46

Black

Black istui hetken aikaa kivellä hiljaa katsellen ympärilleen.
"vooisihan se... auttaakkin" Black sanoi noustessaan ylös.
Hän sulki taas silmänsä ja keskittyi, kului taas vajaa minuutti kun Black oli jo sutena.
Hän nuuhkaisi ilmaa ja sai heti vainun metsäaukean kukista.
Hän nuuhki ilmaa vielä hetken aikaa, saadakseen tarkan vainun.
Hän katseli ympärilleen, kunnes oli varma että tiesi, missä he olivat.
"No, kyllä se auttoi. Nyt voimme jatkaa matkaa" Black sanoi kierrellen Opheliaa joka piirteli maahan.
"mitä sinä teet?" Black kysyi katsellessaan Ophelian puuhia.
Hänelle tuli nälkä, yllättäen, aivan varoittamatta... ja kuten normaalia, sudet syövät lihaa ja lähin salis oli tietienkit pieni tyttö joka piirteli maahan tietämättömänä siitä että Blackin pedon vaistot alkoivat herätä.
'ei nyt, ei nyt, ei nyt!' Black ajatteli itsekseen, kääntäen katseensa pois Opheliasta.
"lähdetäänkö? tuletko selkään vai käveletkö?" Black kysyi katsellen metsään.

//noo, ei mullakaan nyt niitä pitkiä synny, mutta pienin askelin! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 19:08

Ophelia

Ophelia katseli sivusilmällä Blackin muuttumista taas sudeksi kun hän itse piirteli jotain epämääräistä maahan.
"En mitään." Ophelia vastasi ja nousi seisomaan taputtaen käsiään puhtaaksi maasta.
Sitten hän käänsi katseensa Blackiin joka itse katseli kohti metsää.
"Joo, lähdetään!" Ophelia hihkaisi ja hyppäsi Blackin selkään.

Hetken ajan kuluttua Ophelian maha murisi yhtä lujaa mitä se oli murissut puunrungossakin.
Ophelia otti Blackin suden korvista kiinni, kohdellen tätä kuin hevosta joka pysähtyisi jos vetäisi hihnasta.
"Eikö sinulla ole nälkä? En nähnyt sinun syövän silloin juhlissakaan." Ophelia kysyi katsoen Blackia silmiin vaikka oli edelleen tämän selässä.

Ophelia katseli ympäriinsä jos alueella olisi jotain syömäkelpoista, he olisivat Ophelian puolesta syöneet vaikka juuria jos hän vain osaisi valmistaa niitä.
Hän hyppäsi pois Blackin selästä ja huomasi pienen marjapensaan jossa oli marjat hyvin niukalla.
Ophelia keräsi ne molempiin kämmeniinsä ja voihkaisi;
"Näistä ei kyllä paljoa irtoa..." Hänelle tuli mieleen raamatun tarina missä Jumalan poika Jeesus siunasi muutamasta leivästä ja parista kalasta juhla-aterian koko kylälle.
Ophelia ei osannut ihan tuollaisiin ihmetekoihin...

//Ja näin askel ollaan taas otettu!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 19:18

Black

Black yllättyi kun Ophelia kiskaisi tätä korvista ja seuraava mitä hän näki oli Ophelian suuret siniset silmät... ja samassa Ophelia olikin jo pois hänen selästään.
"et viitsisi vetää korvista..." Black murahteli itsekseen ja kävi makaamaan maahan, katsellen Ophelia puuhia.
"nälkä? ei..." Black valehteli koittaen pitää mahansa murinan kurissa. Hän oli paastonnut joskus jopa viikon putkeen, mutta viime iltaiset tapahtumat olivat kuluttaneet hänen voimiaan aivan liikaa.
"mutta syö sinä toki, jos kerran olet nälkäinen" Black sanoi ophelialle joka piteli marjoja käsissään.
Black katseli ympärilleen etsien edes pienen pientä jänistä.. taikka edes hiirtä! Sitten hänen mahansa murahti. Hän vilkaisi sitä ja siirsi sitten katseensa muualle, katsomatta kertaakaan Opheliaan, hän ei halunnut nähdä tytön kasvoja, ties minkälainen velmu ilme hänelläkin oli.

"ehkä minulla on hieman nälkä..." Black sanoi, taas lähinnä muristen itsekseen, heiluttaen samalla häntäänsä.
Lintuja.. puiden oksissa lenteli lintuja. Black olisi antanut mitä vain siitä että yksi lintu olisi saanut sydänkohtauksen ja tippunut alas.. mutta ei, eihän sellaista tapahdu joka päivä. Oksat olivat liian korkealla ja linnut liian nopeita kiinni otettaviksi.
Ei kettuja, ei susia, ei hiiriä.. ei mitään minkä Black olisi voinut nylkeä itselleen ruuaksi... paitsi Ophelia, mutta hän vannoi itselleen koko ajan että hirtättyttäisi itsensä jos edes koskisi tyttöön.
"sano sitten kun jatketaan" Black sanoi siirtyen makaamaan kokonaan kyljelleen, valmiina nousemaan heti kun Ophelia sanoisi.

//ettehen päin, mennääs yli niin että heilahtaa! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 19:39

Ophelia

Ophelia mussutteli muutaman vaivaisen marjan kurnivan vatsansa täytteeksi jotka hän oli kerännyt kitukasvuisesta pensaasta. Black väitti ettei hänellä ole nälkä.
'Valehtelija...' Ophelia ajatteli kun kuuli Blackin vatsan murinan tämän maatessa.

"Onko linna enää kaukana?" Ophelia kysyi nielaistuaan hieman kitkerältä maistuvat marjat.
ja kuuli Blackin mutisevan jotain omiaan.

Ophelia selvästi huomasi Blackin välttelevän häneen päin katsomista, mikä vähän alkoi huolestuttamaan häntä.
"Etkö varmasti ole vihainen?" Ophelia kysyi tökkien sormenpäitänsä yhteen.
Olihan se tavallaan hänen syytänsä,
että he olivat tanssiajisista joutuneet
tyrmään ja sieltä jonnekkin mettään h
altijoiden vainoamaksi ja ties mitä vielä tulisi tapahtumaan,
vaikka pääsisivätkin pian linnaan.

//Mutt saa ampua!!//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 19:51

Black

"ei kai, ei pitäisi" Black sanoi vastaten Ophelian ensimmäiseen kysymykseen.
Sitten Black nosit päätään hieman katsoen Opheliaan.
"Vai vihainen? mistä sinä niin päättelit? Black sanoi kierähtäen selälleen, toiselle kyljelleen ja nousten ylös.
"En ole, vaikka alku illasta tuntui siltä... loppujen lopuksi, sinähän tarkoitit vain hyvää" Black sanoi pyöritellen kiveä etutassullaan, pitäen katseensa kivessä. Sitten hän syötti kiven Ophelian jalkoja kohti.

Sitten hän meni aivan noloksi, hän pyöri epämääräisesti ja oli levoton, kulki häntä koipien välissä.
"umm.. tuota..." Black aloitti levottomasti kierrellen.
"minun täytyy... käydä nurkan takana..." Black sanoi korvat luimussa, häntä koipien välissä, pää alhaalla ja katse suunnattuna maahan häpeissään.
"Pirun suden tavat..." Black kirosi ääneen samalla kun käveli pois päin Opheliasta.
"Pysy siinä, huuda jos tulee ongelmia" Black sanoi vielä ennen kuin katosi puiden taakse tekemään "merkkauksen".

Tentyään tarpeensa, Black näki lähistöllä liikkuvan fasaanin. Hän kyyristyi maahan, vaanien lintua, hän hivuttautui lähemmäs ja lähemmäs, lopulta hypäten linnun kimppuun.
Oli todella lähellä että lintu olisi päässyt pakoon, mutta tälläkertaa Black oli nopeampi. Hän puraisi linnun niskat poikki ja alkoi kynimään tätä hampaillaan.
'toivottavasti Ophelia ei näe...' Black ajatteli itsekseen, haukatessaan ensimmäisen palan linnun lämpimästä ruumiista.

// HAKKAA PÄÄLLE POHJAN POIKA! *pum!* muistakaa minut sankarina! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 20:14

Ophelia

'vaikka minä tarkoitinkin hyvää niin aikamoiseen liemeen sain kuitenkin ängettyä meidät molemmat.' Ophelia ajatteli syyllisesti, muttei kuitenkaan myöntäisi sitä ääneen.

Sitten Black muuttui levottomaksi, Ophelia ei tiennyt pitäisikö hänen nyt olla tietoinen jostakin, oliko Black kuullut jotain vai oliko maailmanloppu muuten vain tulossa.
"Öh...selvä.." Ophelia sanoi tajuttuaan yskän ja istuutui taas maahan piirrelläkseen maahan kivellä jonka Black oli hänen jalkojensa eteen syöttänyt, aikansa kuluksi.

Hyvän tovin piirrettyään Ophelia oli saanut aikaiseksi piirroksen linnasta, jonne hänellä oli ikävä. Hänen vaaleansininen hameensa oli aivan likainen ja repeytynytkin hieman helmoista.
Sitten Ophelia havahtui outoon ääneen joka tuli kauempaa puista, see kuulosti jonkinlaiselta rääkäisyltä ja Opheliaa alkoi huolestuttaa.
Vaikka hän olikin nähnyt Blackin taistelevan ennenkin, hän tiesi että Black oli nyt nälkäinen, mikä tarkottaisi että Black olisi myös heikompi.

Hän lähti kävelemään syvemmälle metsään ja ei aikaakaan kun löysi suden mutustelemassa suurehkon kokoista Fasaania.
"HYI HITTO BLACK!! VAIKKA OLETKIN NYT SUSI NIIN VOISIT SILTI SYÖDÄ IHAN IHMISIKSI!" Ophelia raivosti karusta näystä ja lähti keräämään oksia maasta samalla kun mutisi jotain pöytätavoista lopulta keräten ne yhteen pieneen kekoon.
"Ensin se pitää nylkeä! Sitten se paistetaan nuotiossa!" Ophelia saarnasi osoittaen vieläkin sytyttämätöntä nuotiota samalla kun poimi fasaanin maasta vieden sen kivelle.

//...Sun piti ampua mut...//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 20:29

Black

Blackin niska karvat nousivat pystyyn, korvat luimuun ja häntä koipien väliin, kun hän pelästyi Ophelian ääntä.
Hän ei kerennyt sanomaan mitään kun Ophelia olikin jo napannut fasaanin hänen nenän edestään... ja hänen ilmeensä! se oli korvaamaton! Kuin pieneltä pennulta olisi viety sen lempi lelu pois nenän edestä, suuret kosteat silmät katsoivat alas maahan jossa fasaani hetki sitten oli lojunut.
Sitten Black nousi seisomaan ja katsoi mitä Ophelia alkoi tekemään fasaanille.
"olisi se raakanakin kelvannut..." Black mutisi puoli ääneen.
Hänen eleissään alkoi jo näkymään susimaisia piirteitä, hän saattoi olla jopa säikympi mitä ihmisenä ja nyt hänen tunteensakkin tulivat ilmi paremmin, kiitos hännän ja korvien.
Black käveli sytyttämättömän nuotion ääneen ja puhalis siihen ja hetkessä se alkoi kytemään.
Sitten hän pisti maaten lähelle nuotiota.
"mitä sinä nyt?" Black kysyi kallistaen päätään kuin hämillään oleva pentu.

// laukes vahingossa väärään suuntaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 20:51

Ophelia

"Eikä olisi..." Ophelia mutisi takaisin.
Saatuaan fasaanin kivelle Ophelia alkoi nylkemään tältä höyheniä. Höyhenet lentelivät pitkin maata.
Sitten Black jo kysyikin mitä hän teki.

"Nyljen tätä..." Ophelia kääntyi osoittaen fasaania jolla ei ollut enää höyheniä saatika sulkia.
Ophelia aivasti hänen nenäänsä menneen höyhenen pois ja iski kätensä fasaaniin sisään mistä Black olikin jo ottanut yhden puraisun.
Siihen hän sitten jähmettyikin tajuttuaan mitä oli tehnyt. Hän nosti kätensä varovaisesti pois Fasaanin sisältä ja huomasi verisen kätensä.

"YÄÄÄÄÄH!!!" Ophelia huusi vedet silmillä heilutellen veristä kättänsä nyt ympäriinsä.
Kunnes hän pysähtyi tajuttuaan ettei huitominen mitään auta, hän repäisi mekkonsa helmasta kankaan palan ja kuivasi kätensä siihen ja tunsi itsensä noloksi.

Hän oli nähnyt joskus linnan kokkien nylkevän kanoja ilman mitään ongelmaa. Ophelia ei tainnut siihen kyetä.

//....*tekee hirttosolmun*//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 21:10

Black

Black seurasi vierestä kun Ophelia kyni fasaania ja tunki kätensä sen sisälle.. sitten Black sai vuoden naurut kun Ophelia alkoi heiluttaa kättään.
"Ei se ole niin helppoa miltä näyttää!" Black sanoi nauraen koiramaisella äänellä.
"Jatka vain jos kerran meinaat paistaa sen, minulla ei ole mitään sitä vastaan että syötäisiin se raakana" Black sanoi käänyen selälleen, piahtaroimaan maahan.
"äläkä luule että minä auttaisin, olen liian laiskalla päällä muuttuakseni takaisin ihmiseksi... ja kuonolla ja tassuilla on paha tonkia sisälmyksiä" Black sanoi katsoen Opheliaan päin, niin että hänen päälakensa oli maata vasten.. eli hän katsoi Opheliaa ylösalaisin.
Sitten hän haukotteli ja kääntyi kyljelleen pötköttämään erittäin laiskan näköisenä.

// *katkaisee hirttoköyden* //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ivy » 10 Joulu 2007, 21:34

Ophelia

"Äh..!" Ophelia ähähti turhautuneena kun Black vain nauroi hänelle.
"Minähän nyljen sen! Sitä ei raakana syödä!" Ophelia sanoi tempperementtisesti ja kääntyi jälleen fasaanin puoleen. Hän kohotti kätensä iskeäkseen kätensä taas fasaanin sisälmyksiin mutta pysäytti kätensä viime hetkellä.

"Syö sitten, mutta minä en jää katselemaan!" Ophelia sanoi äksysti heittäen fasaanin takaisin Blackille. Hän ei kyennyt tahraamaan käsiänsä verellä.
"Odotan sinua siellä mistä tulimmekin." Ophelia sanoi ja käänsi selkänsä kadoten paikalta.

"Tyhmä fasaani, tyhmä susi, tyhmä metsä..." Ophelia manasi kun palasi paikalle missä hänen piirrustukensa yhä oli. Ophelia istahti jälleen maahan piirrellen lisää epämääräisiä kuvioitaan kunnes kuuli räsähdyksen takanaan ja Ophelia kiljaisi niin kovaa kuin pystyi.

//No voi luoja antakaa ihmisen kuolla rauhassa!! xDD//
Avatar
Ivy
kuninkaan neuvonantaja
 
Viestit: 1981
Liittynyt: 02 Joulu 2007, 00:08
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 10 Joulu 2007, 21:56

Black

Black nauroi yhä kun Ophelia heitti fasaanin hänelle. Black otti kopin ilmasta ja alkoi pureskella lintua, pidellen siitä kiinni etutassuillaa.
Hän sai hetken aikaa mussuttaa lintua rauhassa, kuulessaan Ophelian kiljaisun.
"mitä se tyttö nyt keksi?" Black ajatteli noustessaan ylös ja juostessaan Ophelian äänensuuntaan.

Kun Black saapui paikalle, hän näki Ophelian ja tämän takana seisoi hevonen jonka selässä oli erittäin vahvan näköinen Haltija, miekka valmiina iskuun.
Black otti nopeasti vauhtia ja tarttui hampaillaan miekkaan, työntäen sen pois Ophelian päältä.
Sitten Black loikkasi äkkiä Ophelian luo, hypäten niin että pääsi pujahtamaan Ophelian alle ja nosti tämän selkäänsä.
"Pidä kiinni!" Black huusi ja lähti juoksemaan pakoon ratsastajaa joka lähti heidän peräänsä.
"Perhana... sinussa taitaa olla joku ongelma magneetti, tunnut aina joutuvan pulaan" Black sanoi juostessaan.
Vaikka Black oli nopea, ei hän sentään hevosen nopeuteen kyennyt ja ennen kun hän huomasikaan, hevonen laukkasi hänen vierellään ja haltija jännitti joustaan sen selässään, tähdäten Opheliaa.
Juuri kun haltija irroitti jousensa lentoon, Balck syöksähti eteenpäin, niin että nuoli osui häntä takajalkaan... ja kuten luonnollista, Black kaatui rajusti maahan ja Ophelia lensi hänen selästään.
Black koitti nyppästä nuolta irti, mutta sai sen vain katkeamaan varresta.
Black hyppäsi nopeasti hevosen kurkkuun, kaataen hevosen maahan. Haltija tippui hevosen selästä, mutta oli tolpillaan yhtä nopeasti kuin oli tippunutkin, nyt katsoen maassa makaavaa Opheliaa.

// EI ANNETA! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron