Ihana pimeys..


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Viesti La Elo 08, 2009 11:42

Ihana pimeys..

Electra seisoi verisen ruumiin vieressä, katsellen tätä halveksivasti. Taas yksi ihmissusi vähemmän. Tyttö huokaisi ja tuijotti pimeyteen. Ketterästi vampyyri hypähti oksalle istumaan ja mietti elämäänsä. Tällaistako tämä oli? Ihmissusien tappamista ja metsästämistä. Electra ei ollut halunnut tällaista elämää, mutta ei hän voinut muutakaan. Hänen tehtävänsä oli metsästää ihmissusia ja hän teki sen vain oman rotunsa puolesta. Electra luokitteli itsensä vampyyriksi, sillä ihmiset olivat niin heikkoja ja voimattomia tämmöisen rodun edessä. Hän oli katkera äidilleen. Tyttö puuskahti ja risti kätensä. Hän vilkaisi maassa makaavaa sutta ja sylkäisi tämän päälle. Saastainen elukka. Mietiskely keskytyi Electran kuullessa rapinaa pusikosta. Tyttö kuunteli tarkemmin ja kuuli eläimen tassujen askeleet. Pian pusikosta ilmestyi kaksi ihmissutta. Electra jäykistyi paikoilleen ja oli hiirenhiljaa. Sudet ärisivät toisilleen ja olivat ilmeisesti haistaneet lajitoverinsa veren. Electra pudottautui maahan, susien taakse. "Mitä te täältä etsitte?" Vampyyri kysyi halveksivaan sävyyn. Sudet karjaisivat ja hyökkäsivät kohti tyttöä. Ketterä vampyyri hyppäsi alta pois ja iski miekkansa toisen selkään. Peto karjaisi hyytävästi ja tämän kaveri suuttui siitä entisestään. Electra väisteli suden kynsiä parhaansa mukaan ja saikin iskettyä miekallaan petoa suoraan kurkkuun. Susi kaatui ja jäi siihen makaamaan. Yltä päältä veressä, vampyyri hyökkäsi toisen suden kimppuun ja vetäisi miekan tämän selästä. Susi kuitenkin ehti raapaista Electraa kyljestä ja tämä kaatui maahan. Peto nousi ylös verta vuotavana ja katseli tyttöä. Metsässä oli hiljaista, sitten peto kääntyi ja juoksi haavoittuneena takaisin metsään. Tyttö katseli ihmeissään perään ja piteli kylkeään. Electra yritti tyrehdyttää vuodon, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tyttö pyörtyi ja viimeinen ajatus ennen pyörtymistä oli: Miksei se tappanut minua?

Viesti La Elo 08, 2009 12:11

Linas

Linas, hän oli muuttanut kuukausi sitten Cryptiin ja teki kauppoja eri puolilla Cryptiä. Nyt hän oli matkalla toiselle puolelle Cryptiä repussaan kallisarvoista tavaraa, mutta miksi hänen piti valita juuri metsäreitti vieläpä yöllä. Hän oli vaivoin onnistunut välttämään ihmissusia pienten säikytyspommien ansiosta. Hän oli hieman peloissaan vaan lyhty ainoana valonlähteenään ja tiesi, ettei metsässä kohtaisi muuta kuin eläimiä tai sen kaltaisia olentoja. Hän oli ollut päivemmällä ihmisten kylässä ja vältteli kujia tappeluiden takia. Hänen isänsä oli lähettänyt hänet Cryptiin opiskelemaan, mutta mistä hän löytäisi itselleen opettajan enemmälti hän tarvitsi itselleen taisteluiden opettajaa sillä hän yritti välttää tappeluita paitsi eläimet olivat poikkeus jos niitä ei säikytetä pois. Linas kuunteli ympärillään olevia ääniä, säikähtri kovasti mennen puun taakse kuullessaan karjaisun edessäpäin oli taistelu, mutta halusiko hän mennä katsomaan. Kuului lisää ääniä ja sitten tuli hiljaisuus. Linas kurkisti puun takaa peloissaan ja lähti etemään hiljaa kohti äänen suuntaa, hän tuli paikalle josta ääni kuului. Maassa makasi kaksi olentoa, hän käveli lähemmäs ihmissuden ruumis ja tyttö. Hän käveli tytön luokse ja nosti lyhdyn tämän päälle kumartuen katsomaan oliko tämä kunnossa. Hän näki haavan järkyttyen hieman ja kokeili tytön pulssia.. Ei pulssia hän ajatteli katsoen tyttöä tarkemmin , tämä näytti normaalilta ja oli kaunis kasvoiltaan. Linas otti repustaan tarvikkeita ja rupesi hoitamaasn kyljessä olevaa haavaa. "Oletko kunnossa?" Linas kysyi jonkin ajan kuluttua saatuaan haavan hoidettua, hän ei osannut parantaa, mutta sitoa haavoja sillä sotakoneiden käsittelijänä piti hoitaa haavoja myöskin jos joku vahingoittui sotakoneen käsittelijöistä.

Viesti La Elo 08, 2009 12:36

Hetken Electra ajatteli, että oli kuollut. Hän näki kirkkaan valon sumeiden silmiensä läpi. Hän tunsi kuinka jokin sitoi hänen haavansa ja ajatteli, että hän oli päässyt taivaaseen. Tosin, pääsevätkö vampyyrit taivaaseen? Sitten ystävällinen ääni kysyi, että oliko hän kunnossa. Electrasta tuntui kuin hän olisi pudonnut alas korkealta jyrkänteeltä. Tyttö nytkähti ja avasi silmänsä. Hän yritti nousta ylös, mutta kylkeen sattui niin, että hän joutui käymään uudestaan makuulle. Hän huomasi henkilön, joka oli kumartunut hänen yllensä. Hetken hän ajatteli, että tuo oli enkeli, sillä olennon silmät olivat kauniit. Tarkemmin katsoessaan, tyttö huomasi olennon olevan nuori mies. "Kiitos. Olen kunnossa." Electra sanoi ja pakotti itsensä ylös. Hän vilkaisi ruumista vierellään ja muisti tappaneensa sen. Hän nosti miekkansa ja laittoi ne selkään. Hän tarkkaili miestä tutkivasti. Tämä näytti haltialta, mutta ei kuitenkaan täysiveriseltä. "Olen Electra. Kiitos avustasi." Tyttö sanoi ja hymyili hiukan. "Mitä teet tähän aikaan näin syvällä metsässä? Täällä on vaarallista, jos ei ole aseita mukana." Electra totesi ja vilkaisi ruumista. "Se toinen pääsi pakoon." Tyttö tuumasi, enemmänkin itselleen. Hän ei tiennyt oliko mies huomannut hänen olevan vampyyri. "Mihin päin olet matkalla?" Tyttö kysyi kiinnostuneena. Hän voisi liittyä miehen seuraan, jos tämä ei panisi pahakseen. Electra kuunteli, kun jokin rapisi pusikossa ja luuli, että ihmissusi oli palannut, mutta ei sieltä tullut ketään. Metsään katsoessa pimeys vain tiheni ja näytti kuin se nielaisi kaiken alleen. Lyhty oli ainoa valon lähde. Lyhdyn valossa tyttö saattoi tarkastella lähemmin auttajaansa. Tämä oli nuori, ehkä 20-vuotias. Tällä oli mukanaan kaikenlaisia työkaluja ja pulloja. Komeat kasvot hänellä ainakin oli. Electra hymyili miehelle. "Saanko liittyä seuraasi?"

Viesti La Elo 08, 2009 1:04

Linas

Hän odotti hetken ja oli nousemassa kun luuli tytön kuolleen, mutta tyttö nytkähti ja ja yritti nousta pystyyn. Yritys oli hyvä, mutta tämä samantien pääsi makuulle kun näyttti sattuvan. 'Luulin kuolleen, ei pulssia mitä se voi merkitä.' Linas ajatteli itsekseen katsoessaan tyttöä. Linas katseli tytön silmiä ja ei huomannut niiden väriä vielä. "Eipä kestä." Linas sanoi ystävällisesti, Linas hymyili ja nousi itsekkin pystyyn. Tytöllä oli miekka jonka tämä pisti selkäänsä ja tämä näytti tarkkailevan häntä. Linas hiukan nolostui tämän katseesta. Linas hymyili edelleen ystävällisesti kuullessaan tytön kiitoksen ja nimenkin. "Ei se mitään, olen Linas." Hän sanoi hymyillen, mutta katsoi sitten vakavana tämän pientä huomautusta, tämä oli siis jahdannut jotakuta kun jokin oli päässyt pakoon. "Anteeksi." Hän sanoi pahoitellen tämän ensimmäisen lauseen takia, sillä hän oli miettinyt juuri äsken ja muisti sen nyt. "Olen kauppias ja päätin kokeilla tätä reittiä. On minulla pari asetta" Linas sanoi taas nolostuneena. "En oikein tiedä vielä, repussa on tavaroita joita aion myydä." Linas sanoi katsellen tyttöä, tytöllä oli hienot vaatteet ja tämä oli ikäisekseen kaunis. Linas piteli lyhtyä katsellen tyttöä ja havahtui tämän kysymykseen. "Voit tietenkin liittyä." Linas sanoi hymyillen ja kääntyi lähtien kävelemään eteenpäin. "Mistä päin itse tulet ja mitä teet täällä metsässä?" Linas kysyi, mutta äkkiä susimainen olento juoksi häntä kohti, Linas säikähti, mutta otti vyöltään pyöreän pienen pallon ja sytytti sen. Nakkasi tarkasti sen lähestyvän suden suuhun. Kuului pienoinen posahdus ja suden suu räjähti syttyen palamaan. Se uikutti ja lähti pakoon. Pieniä pommeja, osa oli tehokkaita ja jotkut harmittomia.

Viesti La Elo 08, 2009 1:48

Tyttö hymyili iloisesti ja katseli miestä. Electra huomasi miehen nolostumisen ja käänsi katseensa pois. "Hauska tutustua, Linas." Tyttö sanoi ystävällisesti. "Kauppias? Kuulostaa hienolta." Electra sanoi. Hän ei ollut oikein varma mitä "kauppias" tarkoitti, mutta sai siihen vastauksen miehen seuraavasta lauseesta. "Sinä siis myyt tavaroita. Selvä." Electra sanoi hymyillen. Hänen maailmaansa ei mahtuneet kuin ihmissudet ja metsästys. "Aseita kannattaa olla. Etenkin ihmissusien varalta." Electra sanoi ja ihmisusi-sanan kohdalla saattoi kuulla tämän äänessä vihan. "Hienoa, että voin liittyä seuraasi." Electra sanoi iloisesti. Hän tarkisti, että hänellä oli puukko mukana edelleen ja lähti miehen perään. Kuullessaan miehen kysymyksne, Electra mietti hetken mitä vastaisi. "Kaupungista. Olin metsästysretkellä, jos sen voi niin ilmaista." Electra sanoi virnistäen. "Oletko haltija?" Tyttö kysyi ja katsoi kiinnostuneena miestä. Suden juostessa esiin metsästä, tyttö tarttui miekkoihinsa, mutta ei ehtinyt hyökätä kun mies jo sytytti ihmeellisen pallon ja nakkasi sen suoraan suden suuhun. Pallo räjähti olennon suussa ja se luikki pakoon. Electra katsoi ihastuneena miestä ja laittoi miekat takaisin tuppeihinsa. "Vau. Tuo oli hienoa." Electra sanoi ja nyökäytti päätään hyväksyvästi. "Jos tahdot tarkemman vastauksen metsässä olooni, niin juuri noiden takia olen täällä. Olin metsästämässä ihmissusia." Tyttö sanoi nauraen. Electrasta huomasi, että hän nautti noiden saastaisten olentojen metsästyksestä. Tyttö vilkaisi miestä hymyillen. "Jos olet haltija, niin et ainakaan täysiverinen?" Tyttö sanoi. "Minäkin olen puoliverinen." Electra sanoi. "Ilmeisesti menet toiselle puolelle kaupunkia. Myytkö esineitä, jotka olet tehnyt itse?" Electra kysyi. Tyttöä kiinnosti valtavasti, sillä miehen työ oli niin kovin paljon erilaisempaa kuin mitä tytön, jos sitä nyt työksi voi sanoa.

Viesti La Elo 08, 2009 2:42

Lisäsin yhden hahmoistani mukaan peliin ei varmaan haittaa?/

Linas, Ed

Linas katsoi suden suuntaan ja kääntyi lopulta katsomaan Electraa. "Olen haltia, mutta puoliksi ihminen." Linas sanoi hymyillen. linas katselki tytön kasvoja nähden tämän ihastuneen katseen. Taas pieni nolostus, Linas hymyili katsellen Electraa nyt. Tyttö kertoi tulleensa metsään ihmissusien takia. Linas peitteli kauhistunutta ilmettään pitäen naaman normaalina kun Electra nauroi näyttäen nauttivan niiden metsästämisestä sitten Linas havahtui kun tyttö kysyi oliko hän haltija. "Niin olen, mutta puolikas kuten sanoin aiemmin." Linas sanoi hymyillen sillä se vastaus tuli suden tappamisen jälkeen. "Niin tällä kertaa yksi asiakas odottaa minua siksi tulin tänne, hän on yksi vampyyri." Linas sanoi katsellen ympärilleen pimeään lyhdyn valossa.

Ed liikkui puiden oksistoja pitkin ja tarkkaili alla olevaa ympäristöään. Hän etsi lyhdyn valoa joka oli merkki. Ed näki kauempana lyhdyn valon ja näki sen valossa olevan kaksi hahmoa, Ed oli saanut Luthienilta aiemmin vyön, laukkuja siihen ja heittotikareita. Hän oli myös tavannut Asukan. Siitä oli jo pitkä aika ja hän nyt oli tapaamassa uutta tuttuaan. Ed tuli näiden kahden yläpuolelle ja tiputtautui Linaksen taakse äänettömästi, punaiset silmät näkyivät Linaksen pään takaa. Ed vei hiljaa käden Linaksen olkapäälle ja säikäytti tämän. "Kirottua Ed." Linas sanoi säikähtyneenä. "Hmm kukas kaunis seuralaisesi on." Ed sanoi tullen valoon ja katseli Electraa. "Vampyyri." Ed sanoi sanoi innoissaan ja käveli tämän ympärillä. "Anteeksi Electra etten kertonut ajoissa Edistä." Linas sanoi, muttei kuullut Edin huomautusta. "Mitä hän tekee?" Ed kysyi. "Metsästää ihmissusia." Linas sanoi. "Sitten saanen liittyä jahtiin seuraanne." Ed sanoi innoissaan.

Viesti La Elo 08, 2009 6:19

//ei haittaa\\

"Niin arvelinkin. Sinussa on haltijamaisia piirteitä, mutta kuitenkin näytät ihmiseltä." Electra sanoi nauraen. Miehen kertoessa asiakkaastaan, tyttö vain hymyili, mutta kun mies sanoi tämän olevan vampyyri, tytön silmät hehkuivat innostuksesta. "Vampyyri. Sepäs... Mielenkiintoista." Electra sanoi miettivästi. Electrakin tarkkaili ympäristöään, nähdäkseen tulijan. Yhtäkkiä tyttö erotti liikettä oksistossa ja arvasi tulijan olevan vampyyri ja Linaksen asiakas. Vampyyri hypähti äänettömästi Linaksen taakse, säikäyttäen tämän. Electran oli vaikea pitää kasvojaan peruslukemilla, Linaksen säikähtäessä, sillä olihan tyttö aavistanut ja nähnyt vieraan tulon. Pieni hymy nousi tytön huulille. Siitä oli aikaa kun hän viimeksi oli tavannut lajitovereitaan. Tulija kysyi Linakselta, että kuka hän oli ja Electra väläytti herttaisen hymyn Edille. Linas pyysi anteeksi ettei kertonut aikaisemmin ystävästään. "Ei se mitään. En suuttunut." Electra sanoi Linakselle hymyillen. Silmät seurailivat tarkasti Ediä. Varsin komea. Tyttö ajatteli, hymyn kare huulillaan. Linaksen sanoessa, että hän metsästi ihmissusia, Ed kysyi saisiko liittyä seuraan. "Tietysti. Kolme on parempi kuin kaksi." Electra sanoi, katse Edissä. "Jatkammeko matkaa vai teettekö kaupat tässä?" Tyttö kysyi. Hän siirtyi Linaksen vierelle ja kuiskasi tälle: "Varsin mukava ystävä sinulla." Electra hymyili ja vilkaisi metsään. Tytöstä tuntui, että ihmissudet eivät vieläkään olleet jättäneet heitä rauhaan. "Minä olen tappanut tänään jo kaksi ihmissutta." Electra sanoi Edille, ylpeyttä äänessään.

Viesti Su Elo 09, 2009 12:39

Linas, Ed

EdKatseli Electraa hymyillen ja mietiskeli tämän kauneutta, mutta hän oli jo varannut sydämensä toiselle tytölle joten hänen ei edes sopinut miettiä sellaisia oikein. Linas huokaisi sillä taas hän joutui johonkin tappeluun mukaan menemään Edin mukana kun Electra puhui heistä kahdesta. Ed hymyili taas, sapeli oli vyöllä ja hän kokeili sen kahvaa tietäen pääsevänsä taas vauhtiin. Edin kasvoja peitti puoliksi violetti liina, hänen silmänsä eivät paljastaneet hymyä mikä oli liinan alla katsoessaan mytös Electraa. Linas oli omissa mietteissään, mutta heräsi niistä kun Electra kysyi Edin ja hänen kaupoistaan. "Ei.. eehkä vielä." Linas sanoi yrittäen peittää änkytys ääntä ja katseli Electran askelia kun tämä tuli hänen vierelleen. Hymyili pienesti kuunnellessaan tämän kuiskausta. "Niin, hän on palkkasoturi." Linas sanoi tietämättä kaikkea Edistä. Ed seurasi hiukan kauempaa näitä katseellaan. Ed mietti hetken Electran kysymystä. "No olen minä muutamia kohdannut ja yhden ainakin tapoin." Ed sanoi miettienm ääneen välittämättä Electran ylpeilystä.. Hän rupesi muuttumaan koiraksi, hän nyt seisooi siinä neljällä tassulla nuuskien ilmaa ja käveli Electran ja Linaksen ympärillä. "Ympärillä montyakin ihmissutta jossakin." Ed sanoi ruveten päättelemään suuntia. "No niin haju lähenee ne tulevat." Ed sanoi muuttuen takaisin ihmiseksi ja Linas oli peloissaan hieman. Kohta kuului ulvontaa ja montakin ihmissutta hyökkäsi heidän kimppuunsa. Ed nakkasi ensimmäisen kurkkuun pari heittotikaria ja sen jälkeen hyökkäsi sapelin kanssa toisen kimppuun, Linas koitti pitää muutamia loitolla pommiensa avulla. Toiselta sivulta yritti pari käydä Electran kimppuun

Viesti Su Elo 09, 2009 1:00

Electra huomasi Linaksen änkytyksen ja hän mietti, mikä tätä mahtoi jännittää. "Palkkasoturi? Se on arvokasta työtä." Electra totesi hiljaa. Hän hymyili Linakselle. "Joudumme tappelemaan vielä tänä yönä. Ihmissudet ovat liikkeellä." Electra sanoi. Hän odotti innoissaan susien hyökkäämistä. Tyttö katsoi ihaillen, kuinka Ed muuttui koiraksi. Tämä nuuski ilmaa ja päätyi samaan, mihin Electrakin, tosin tyttö ei odottanut, että he joutuisivat taistelemaan näin pian. Ihmissudet tulivat ja Electra vilkaisi, kuinka Ed kaatoi heti kaksi heittotikareillaan. 'Upeaa.' Tyttö ajatteli ja hymyili Linakselle, tämän karkottaessa susia pommeillaan. "Tämä se vasta on hauskaa." Electra tuumasi puolihaltijalle ja vetäisi miekat selästään. Kaksi sutta juoksi häntä kohden ja tyttö hyppäsi voltilla, villtäen niitä samalla rintaan. Karjunta kuului varmasti kaupunkiin asti. Electra pyörähti ympäri ja lähti uuteen hyökkäykseen. Sudet olivat raivoissaan, Electran nauraessa näille. Yksi yritti huitaista häntä kädellään, mutta Electra leikkasi sen poikki miekallaan. Susi karjui tuskissaan, mutta huuto loppui lyhyeen kun tyttö viilsi tämän kurkun auki. Toinen susista tarttui Electraa selästä, heittäen tämän päin puuta. Tyttö nousi ylös sisukkaasti ja tuijotti sutta silmiin. Hän huomasi arven tämän kaulassa ja tajusi tämän olevan sama susi, joka jätti hänet eloon. Electra ei tuntenut armoa susia kohtaan ja hyökkäsi tätä kohti. Yksi pisto keskelle rintaa ja susi kaatui kuolleena maahan. Electra vilkaisi miten muut pärjäsivät, mutta näillä näytti olevan homma hanskassa. Yksi susista yritti hyökätä takaa päin Linaksen kimppuun, mutta Electra heitti sitä puukollaan suoraan päähän. Hän juoksi Linaksen vierelle. "Miten menee?" Electra kysyi.

Viesti Su Elo 09, 2009 1:25

Linas, Ed,

Ed taisteli yhden kanssa, hän harhautti sitä miekkailullaan ja katkoi siltä kädet. Upotti sen jälkeen miekan sen päähän. Linas otti pikku pommeja lisää heittäen ne susien päälle, ne posahtivat ja turkit syttyivät palamaan. Linas kääntyi katsomaan Eletraa tämän tuumauksesta ja koitti hymyillä, mutta siitä ei tullut mitään. Linas pidätti hengitystään katsoen Electran taistelua khta suttaan vastaan ja jännitti koko ajan. Linas katseli taistelua mielenkiinnossa ja sitten kauhistui kun Electra lensi puuta vasten. Electra pärjäsi hyvin taistelussa ja Linas ei oikein puuttunut tilanteeseen ollenkaan, Electra tappoi sen helposti. Linas hymyili nyt eikä huomannut, että hänen kimppuunsa oli hyökkäämässä susi hän huomasi sen kauhistuneena, mutta Electra ehti tappaa sen. "Iiihan... hyvin." Linas sanoi änkyttäen etsien lyhdyllä Ediä, Ed oli ku´martyuneena yhden ihmissuden ruumiin luona joka oli muuttunut takaisin ihmiseksi, Ed vei hampaansa sen kurkulle ja puri imien verta. Linasta kuvotti sen katseleminen.

Viesti Ma Elo 10, 2009 10:59

Electra hymyili Linakselle. "Hyvä. Minusta tuntuu, että niitä ei taida tulla enää enempää." Tyttö sanoi katsellen ympärilleen. Hän pyyhki miekkansa, yhden suden turkkiin ja laittoi ne selkäänsä. Tyttö heilautti punaisia hiuksiaan ja nuolaisi huuliaan. Huulissa maistui veri, mutta se ei ollut tytön omaa verta, vaan yhden suden. Electra ei itsekään tiennyt mikä häneen iski. Hänelle tuli yhtäkkiä hirveä himo ihmisen vereen. Tyttöhän ei ole ikinä ihmisen verta juonut, vaan aina eläimen. Electra ponnisteli pitääkseen itsensä kurissa. Hän hymyili hiukan Linakselle. "Jatketaanko matkaa?" Electra kysyi. Hän halusi pois ruumiiden luota, sillä kaikki olivat muuttuneet takaisin ihmishahmoonsa. Tyttö katseli ruumiita ja huomasi yhden ruumiin olevan hänen ikäisensä tyttö. Kauhea kohtalo. Electraa puistatti ja hän käänsi katseensa pois. Tyttö oli vihainen itselleen, milloin hänestä oli tullut näin heikko, ettei voinut ruumiita katsoa? Tosin hän oli aina lähtenyt paikalta ennen kuin sudet olivat muuttuneet takaisin. Hän kiinnitti huomion Ediin, joka joi yhden ihmisen verta. Tämän nähdessään Electran oli vielä vaikeampi pitää itseään kurissa. Hän katseli nuoren tytön ruumista ja huomasi ajattelevansa miltä tämän veri maistuisi. 'Lopeta. Älä edes ajattele tuollaista.' Electra käski itseään. Hiukan hymyillen hän kääntyi seuralaisiinsa päin. "Mennään. Aamuun ei ole enää kovin paljoa aikaa." Electra totesi ja vilkaisi taivaalle, joka oli aavistuksen kirkastunut.

//Saako Electra ihastua Linakseen tai Ediin?\\

Viesti Ma Elo 10, 2009 5:19

Saa kyllä, Linas voipi olla, mutta jos haluat jutella mitä näiden kahden välille vois kehkeytyä ota yhteyttä yksityisviestillä ^^/

Linas, Ed

Ed imeskeli ruumista ja nousi tyydyttyneenä verenhimonsa. Linas katseli Ediä ja sitten Electraa. "Niin ne taisivat loppua, mutta häntä kuvotti silti vampyyrit ja näiden verenimemistouhut. "Jatketaan vaan. Linas sanoi ja katseli Electran kasvoja ja huonasi tämän katsovan nuoren tytön ruumista. 'Niin nuorena kuoli.' Linas ajatteli huokaisten itsekseen. Hän miettti miten Ed pystyi juomaan ihmisen verta, mutta Electrassa oli jotain samnan tyyppistä oliko tämäkin vampyyri kun tappoi ihmissusia? Ei varmaankaan tyttö oli liian nuoren näköinen vampyyriksi ja elävä kaiken lisäksi, ehkä vain pulssi löi heikosti siksi Linas ei ollut tuntenut sitä. Linas mietiskeli hymyillen. Sitten jokin epäilys heräsi Linaksella kun tämä sanoi, että aamuun ei ollut pitkä aika. "Mennään vaan on tässä hiukan aikaa." Linas sanoi iskien silmää Electralle. Ed oli noussut ruumiin luota pois ja tuli heidän luokseen. "Johdata Electra sinä meidät jonnekin?" Ed kysyi peitellen hymyään.

Viesti Ma Elo 10, 2009 6:44

Electra huomasi kuinka Linasta kuvotti, nähdessään Edin juovan ihmisen verta. 'Mitenköhän hän suhtautuu minuun, kun saa tietää, että olen vampyyri?' Tyttö mietti. "Sääli. Tytöllä olisi ollut vielä elämä edessä." Electra sanoi ja heitti viimeisen katseen nuoreen tyttöön. Aivan hyvin, hän voisi olla tuossa makaamassa. Electraa puistatti ja hän vilkaisi Linasta. Epäiliköhän mies jotain? Kyllä hän varmaan kysyy, jos haluaa tietää. Electra iski myöskin silmää hymyillen. Ed nousi ruumiin luota ja pyysi tyttöä johdattamaan heidät jonnekin. Electra nyökkäsi ja katsoi hämärään metsään. Hän lähti päättäväisenä kulkemaan polkua, jota pitkin he olivat tulleet. Tyttö heilautti punaisia hiuksiaan ja kuunteli metsän ääniä, ihmissusien varalta. Ei niit enää tulisi, kohta on aamu ja ne ovat muuttuneet takaisin ihmisiksi. Tyttö katkoi miekallaan risuja tieltään. "Tätä polkua pitkin ei ole hirveästi kuljettu." Electra totesi ja vilkaisi Ediä. Miksiköhän tämä piti huivia naamansa edessä? Electra tuijotti Ediä silmiin ja hetken tuntui niin kuin ne olisivat lumonneet hänet. Väkisin tyttö riisti katseensa pois vampyyrin silmistä ja keskittyi katkomaan oksia. Electra käveli Linaksen vierelle ja hymyili tälle. "Aiotko palata heti takaisin kun olet saanut esineet kaupaksi?" Electra kysyi. Tyttö tarkasteli Linasta lähemmin. Ihanat silmät tällä ainakin oli. Väkisin tytön katse laskeutui alemmas Linaksen kaulalle. Verenhimo iski tyttöön ja tyttö joutui todella taistelemaan itsensä kanssa, ettei olisi paljastanut hampaitaan ja hyökännyt miehen kimppuun. Vaikuttiko toisen vampyyrin läsnäolo todellakin näin paljon tyttöön? Electra pakottautui ajattelemaan edessä olevaa määränpäätä ja oli vihainen itselleen. Hän vilkaisi Ediä varovasti. Huomasikohan tuo mitään?

Viesti Ma Elo 10, 2009 7:18

Linas, Ed

Linas huokaisi kuultuaan asioita kun puhui tuon nuoren kuolleen tytön elämästä. Ed katsoi Linasta ja sitten Electraa joka lähti kävelemään samaan suuntaan mistä he olivat tulleet. Ed ja Linas seurasivat häntä, Linas oli varuillaan ja Ed ei oikein vaan käveli rohkeasti. Ed katsoi Electraa takaapäin nähden tämän hiousten heilautuksen ja hymyili salaa. Linas katsoi Edin takaa kun Electra katkoi risuja tieltä pois. Ed katsoi Electraa silmillään ne loistivat punaista hehkuaan sitten hän ihmetteli tämän tuijotusta silmiinsä sitten Electra vetäisi katseensa pois hänen silmistään. Ed ajatteli jonkin olevan vialla. Linas käveli Edin ohitse Electran luokse ja katseli tätä lähempää hymyili kun tämä katsoi häntä silmiin. Electran katse laskeutui hänen kurkkuaan kohti, Linas naurahti. "Aion kyllä." Linas sanoi hymyillen eikä ihmetellyt enempää. Ed huomasi Electran muutoksen. "Linas mene edeltä minä puhun Electran kanssa." Ed sanoi, Linas nyökkäsi mennen kauemmaksi polulle, lyhdyn valo meni kauemmaksi kun Ed asteli lähemmäs Electraa. "Sinun on opittava hallitsemaan verenjanoasi, muuten śe saattaa koitua turmioksi jos et juo säännöllisesti ihmisverta menetät vielä malttisi. Linas voi kyllä tajutessaan tarjota sinulle vertaan, mutta ei kaulasta. Älä puhu hänelle vielä mitään" Ed sanoi mennen Linaksen luokse ja he juttelivat muutaman minuutin, Ed lähti. Linas tuli kohta Electran luokse hymyillen. "Myyn hänelle sen sitten kun se ei ollut vielä valmis, voisimme mennä pimeään paikkaan yöksi jos tapaamme Edin uudelleen siellä." Linas sanoi tullen Electran vierelle ja katseli tätä silmiin, hän hymyili tälle. "Lähdetäänkö?" Linas kysyi hän oli alkanut pitämään Electrasta.

Viesti Ma Elo 10, 2009 8:00

"Saanhan kävellä kanssasi yhtä matkaa takaisin kaupunkiin?" Electra kysyi Linakselta. Tyttö hätkähti hiukan, kun Ed sanoi Linakselle aikovansa puhua hänen kanssaan. Elctra pysähtyi ja katseli Ediä mielenkiinnolla. Tämä oli siis huomannut hänen muutoksensa. Tyttö hymähti hiukan ja kuunteli mitä miehellä oli sanottavaa. Electra hiukan hymyili ja nyökkäsi. "Kiitos. En puhu hänelle.. Vielä." Tyttö sanoi ja katsoi, kuinka Ed katosi metsään juteltuaan Linaksen kanssa. Mies tuli hänen luokseen hymyillen. Electra hymyili ujosti takaisin ja nyökkäsi. "Pimeään paikkaan. Selvä." Tyttö sanoi ja naurahti hiukan. Mitäköhän Ed oli sanonut? Kauaa Electra ei tuota miettinyt, sillä Linas hymyili hänelle hurmaavasti ja Electrasta tuntui kuin jalat eivät olisi kantaneet. "Lähdetään vain." Electra sanoi hymyillen ja kulki aivan lähellä miestä. "Kai täällä jossain on luolan tapainen tai joku.." Electra mutisi. Pienen matkan käveltyään, tyttö huomasi luolan, joka oli juuri sopivasti piilossa, että aurinko ei pääsisi sinne paistamaan. "Katso! Kelpaisiko tuo?" Electra sanoi ja osoitti luolaa. Tyttö lähti kävelemään luolaa kohti, katkoen miekallaan aluskasvillisuutta. Pian hän oli luolan suuaukolla. Electra haisteli luolan hajuja ja totesi sen olevan tyhjä. Tyttö hymyili miehelle ja astui luolaan. Seinät olivat hiukan kosteita, mutta maa oli kuiva ja siinä voisi aivan hyvin nukkua yönsä. "Kelpaako? Eihän tämä mikään majatalo ole, mutta varmasti parempi kuin nukkua keskellä metsää petojen syöttinä." Tyttö sanoi ja tutki luolan läpikotaisin. Täällä oli ollut muitakin kulkijoita, sillä keskellä luolan lattiaa oli hiiltyneitä puita; Joku oli pitänyt siinä nuotiota. Electra istahti lattialle, nojaten seinään. Hän katseli Linasta ja tajusi pitävänsä miehestä. "Osaatko taikoa tulta?" Electra kysyi hymyillen. Hän ei ollut varma tarvitsivatko he nuotiota välttämättä, yöstä ei tulisi kylmä. Pitäisihän se pedot kuitenkin poissa. Electra tunsi itsensä väsyneeksi, kaikesta taistelemisesta. Hän kuitenkin pysytteli hereillä. "Tuletko viereen istumaan?" Electra kysyi ja taputti luolan lattiaa vieressään.
Seuraava

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö