Ihana pimeys..


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Viesti To Elo 13, 2009 1:06

//Sori. En päässyt eilen ku isäntä oli vieny koneen korjaukseen. Kuulemma netti pätki ja jotain muuta. Saatiin tänä aamuna takaisin.\\

Linas sanoi, että häntä ei haitannut Electran vampyyri-puoli. Tyttö oli hyvillään ja hymyili. "Hyvä kuulla." Electra totesi. Hän saisi viettää Linaksen kanssa koko päivän aivan kahdestaan. Electra ei olisi muuta halunnutkaan. Mies veti kasvillisuutta luolan suuaukon eteen ja keräsi vaatteet pehmusteeksi heidän alleen. Tyttö penautui makuulle, linaksen kainaloon ja katseli luolan kattoa. Millaisia Linaksen vanhemmat olivat? Tyttöä jännitti jo nyt, vaikka tiesi että tapaamiseen olisi aikaa. Hän saisi lapsenkin. Electra hymyili itsekseen. "Minulla on jo nimi, jos lapsi on tyttö." Electra sanoi ja katsoi miestä. "Hänestä tulee Trinity. Se on sievä nimi." Tyttö sanoi ja piirteli Linaksen rintaan sormillaan. "Mitä vanhempasi mahtavat ajatella, kun kuulevat että sinusta tulee isä?" Electra kysyi, suukottaen miestä poskelle. Linas oli aikaisemmin sanonut hänelle, että hän oli ainoa jota mies rakasti. Electra oli onnellinen siitä ja katseli nyt rakastaan. "En ikinä voisi satuttaa sinua." Electra sanoi ja painoi päänsä miehen rintaa vasten. Tyttö sulki silmänsä ja mietti edellistö yötä, joka oli ollut elämänsä ihanin. Onneksi hän oli tavannut miehen.

Viesti To Elo 13, 2009 1:46

Ei se mitään. ^^/

Linas katseli tätä kyljellään ja piti tätä kailanossaan. Linas mietti miten kävisi hänen vanhempiensa kanssa, oliko tytöllä elossa omat vanhemmat oliko jompi kumpi heistä vampyyri, tyttö mainitsi jotain omasta isästään. Linas rupesi miettimään kumman lapsen he saisivat tytön vai pojan. Electra näytti ajattelevan, että he saisivat työn kun tällä oli nimi jo valmiina ei sitä kukaan pystynyt arvaamaan oikein. Linas hymyili Electralle. "Entäpä jos tulee poika, annamme nimeksi hänelle Ovorion." Linas sanoi iloisena ja katseli Electran sormen liikkeitä jänen rintaansa vasten piirtelyä. "Hyvää he ajattelevat isä on aina halunnut ukiksi." Linas sanoi hymyillen nolostuen Electran suukosta poskelle. Tämä oli niin ihana varsinkin viime yö tämän kanssa. "En minäkään sinua." Linas sanoi suudellen Electraa. "Kerro minulle vanhemmistasi miten he suhtauvat kun menemme naimisiin ja saat lapsen?" Linas kysyi hymyillen antaen pusun tämän otsalle.

Viesti To Elo 13, 2009 3:41

"Ovorion. Pidän siitä." Electra sanoi hymyillen. Tyttöä rauhoitti hiemna kun Linas sanoi, että hänen isänsä on aina halunnut ukiksi. "Hyvä. Hyväksyykö äitisi minut?" Electra kysyi, tapittaen miestä. Hän tekisi varmasti hyvän vaikutuksen Linaksen vanhempiin. Yhtäkkiä tytön mieleen nousi kysymys, kuka hänet saattaisi alttarille? Isä oli kuollut. Suostuisikohan Linaksen isä siihen? Tyttö hymyili hiukan ja päätti kysyä kun tapaisi tämän. Hän kasvattaisi lapsensa niin, että tämä ei vihaisi ketään ja toivoi, ettei lapsi syntyisi keskelle alkavaa sotaa. Sota varmasti syttyisi pian, ainakin mitä hän oli kylässä ja kaupungilla kuullut. Ihmisten kuningas viritteli jo sotajoukkojaan valmiiksi, kuuleman mukaan. Tyttö heräsi mietteistään kuullessaan Linaksen kysymyksen. Hän katsoi miestä hämmentyneesti, mutta hymyili sitten pienesti. "Äidistäni en ole kuullut syntymäni jälkeen. Hän lähti kun sai kuulla, että joutuisi kasvattamaan vampyyrin." Electra totesi huokaisten. "Eipä sillä, ei minulla ole häntä ikävä. En edes muista häntä." Tyttö jatkoi topakasti. "Kuten varmaan ymmärsit, isäni oli vampyyri ja hän kasvatti minut yksin." Electra tuumasi hiukan surullisesti. "Hän opetti metsästämään ja taistelemaan sekä hillitsemään halujani ihmisen vereen. Vaikea varmaan uskoa, mutta en ole ikinä juonut ihmisten verta, vain eläinten." Tyttö selitti hymyillen. "Isäni kyllä sanoi, että tulen tarvitsemaan sitä joskus." Electra jatkoi ja painoi päänsä alas hiukan häpeissään. Hän ei halunnut, että Linas tulisi ikinä näkemään häntä juomassa ihmisten verta. "No, isäni kuoli kun ihmissudet hyökkäsivät taloomme. Ne tappoivat isäni ja minä pääsin pakoon." Electra jatkoi ja viha nousi taas pintaan, hänen ajatellessaan tapahtumaa. "Tapoin ensimmäisen ihmissuteni 14-vuotiaana. Juuri sen, joka tappoi isäni." Tyttö selitti. "En kadu yhtään." Electra sanoi ja nosti päänsä pystyyn ylpeänä. "Niin, siinäpä se oli. Äitiäni en ole yrittänyt edes etsiä. Minulle on aivan sama missä hän on tai onko hän edes elossa. Eihän häntäkään kiinnostanut minun elämäni." Electra sanoi päättäväisesti, sitten hän antoi suukon Linaksen huulille ja hymyili. "Entäpä sinä? Kumpi vanhemmistasi on haltija?" Electra kysyi painaen päänsä taas miehen rintaa vasten.

Viesti To Elo 13, 2009 8:43

Linas

Linas hymyili kun Electra piti hänen valitsemestaan haltia nimestä oikein paljon. "Kyllä hän hyväksyy on hjän huolehtivainen aika paljonkin." Linas sanoi ja katseli Electraa silmiin. Hän veisi Electran ja lapsen pois Cryptistä saarille jos laivat menisivät sinne, olisihan hän voinut kutsuaisänsä kauppalaivan ja sillä lähteä maalta pois merelle saarille joksikin aikaa ennen kuin lapsi oli kasvanut isoksi, mutta Linaksen oli mentävä kuitenkin Cryptiin takaisin opiskelemaan hän joutuisi valitsemaan ehkä puolensa. Linas pohdiskeli asiouita itsekseen kuunnellen Electran puhetta, hän yllättyi tytön totisuudesta äitiään kohtaan. Hänen kävi sääliksi Electraa kohtaan kuunnellessaan tämän surullista ääntä, mutta sitten tämä ei ollut siis juonut vieläkään ihmisverta. Vampyyrihän tarvitsi ihmisverrta kuinka Electra pärjäsi eläimen veren kanssa? Se Linasta mietitytti paljon. Linas sulki silmänsä ja silitti Electran hiuksia sitten ne värähtivät auki kkuunnellessaan ihmissusien hyökkäyksestä heidän taloonsa ja isänsä kuolemasta Electran puhuessa. Hän ihmetteli tytön suurta vihan määrää mitä hän puhui nyt. linas huokaisi kuunnellessaan tätä ja sitten tämän ruvetessa puhumaan äidistään. Se oli varmaan kova taakka tytölle, mutta hän auttaisi pääsemään Electran siitä yli. Linas otti suukon vastaan. "Äitini on ihminen ja isä haltia. Äiti on noidan alku siksi hän elää pitkään muuten hän olisi kuollut aika päiviä sitten ja isäni on jotakin 150 vuotias luulisun." Linas sanoi mietiskellen ja suuteli Electraa työntäen tämän selälleen ja tuli päälle. Kiersi kädet tämnän ympärille ja suuteli enemmän. "

Viesti To Elo 13, 2009 8:56

Electrasta olisi ihana kasvattaa lapsensa jossain muualla kuin Cryptissä, alkavan sodan jaloissa. Siihen ei kuitenkaan tainnut olla mahdollisuutta. Electra huokaisi hiuka ja oli tyytyväinen, että Linas jaksoi olla niin ymmärtäväinen häntä kohtaan ja jaksoi kuunnella hänen selostaessaan menneisyydestään. Linaskin kertoi vanhemmistaan. Electra naurahti, miehen sanoessa, että hänen isänsä oli ainakin 150-vuotias. "Niin no, haltiat elävät pitkään." Tyttö totesi. Sitten sota taas tuli hänen mieleensä. Hän vilkaisi tulevaa aviomiestään, Linas joutuisi valitsemaan puolensa, mutta entäpä Electra? Hänen ei olisi pakko valita puoliaan, mutta totta kai hän taistelisi miehensä rinnalla, samalla puolella, oli tuo sitten haltioiden tai ihmisten puolella. Tyttö oli päättänyt aikoja siiten, että osallistuisi sotaan jos tuo alkaisi. Nyt tyttö kuitenkin epäröi, hänellehän tulisi lapsi. Hän ei välttämättä voisi osallistua. Linas kaatoi hänet selälleen ja tyttö nauroi. Linas suuteli häntä ja Electra vastasi suudelmaan. "Rakastan sinua, vaikka mitä tapahtuisi. Tiedäthän sen?" Electra sanoi, katsoen miestä silmiin. "En ikinä jätä sinua." Tyttö sanoi hymyillen. Hymy kuitenkin katosi nopeasti ja ilme muuttui vakavaksi. "Joudutko taistelemaan, jos sota alkaa? Kumman puolen valitset?" Electra kysyi, tuijottaen toista kysyvästi. "Muista se kuitenkin, että olen rinnallasi tapahtui mitä tahansa." Tyttö totesi päättäväisesti ja suuteli miestä.

Viesti La Elo 15, 2009 7:56

Linas

Hän aikoi liittyä ihmisten puolelle, isänsä pakotukssta tietenkin vaikka hän halusi mennä haltioiden puolelle kokonaan, mutta Electran ja hänen tuleva elämä olisi tärkein syy ensiksi. Linas oli Electran päällä ja hymyili tälle. "En jätä sinua, tiedän sen." Linas sanoi hymyillen, hän katsoi Electraa silmiin ja liikuttui tytön sanoista paljon. "Joudun. Ihmiset." Asgard sanoi huokaisten ja mietti surullisia asioita kun joutuisi piirityskoneineen taisteluun ja tuhoamaan viattomia paljon sitten hän katsoi Electraa ihmeissään kun tämä pysyisi hänen rinnalleen vaikka tapahtuisi mitä. "Lupaan huolehtia sinusta." Linas sanoi hymyillen, vastasi tämän suudelmaan ja siveli käsillään tämän rintoja. "Menemme saarille joksikin aikaa asumaan kunnes lapsi on kasvanut." Linas sanoi suudellen uudelleen Electraa.

Viesti Ma Elo 17, 2009 10:18

Hän arvasi, että Linas joutuisi taistelemaan, mutta ihmetteli sitä, että tämä olisi ihmisten puolella. Tietenkin hänen isänsä oli ihminen ja tämä varmasti pakotti Linaksenkin taistelemaan ihmisten puolella. Electra olisi myös silloin ihmisten puolella. Mitenköhän hänen isänsä olisi suhtautunut, kuullessaan että hän taistelisi ihmisten puolella? Hänen isänsä oli aina pitänyt haltijoista ja olisi valinnut haltioiden puolen. Electra suuteli rakastaan ja hymyili hiukan. "Tiedän, että huolehdit." Tyttö tuumasi ja silitti miehensä poskea. "Saarille? Se olisi kivaa. Lapsi saisi kasvaa rauhassa." Electra totesi hymyillen. Tosin, sota yltäisi joka paikkaan, varmasti myös saarille jollain tavalla. Hän vastasi miehen suudelmaan ja vilkaisi pihalle. Aurinko loi viimeisiä säteitään maahan. Nyt tyttö voisi taas liikkua pihalla. "Aurinko on laskenut. Käydäänkö ulkona?" Electra kysyi hymyillen Linakselta. Tyttö vetäisi paidan päälleen ja etsi hetken hamettaan, mutta löysi sen kuitenkin. Electra venytteli ja haukotteli hiukan ennen kuin käveli luolan suuaukolle ja katsahti pihalle. Aurinko oli tippunut jo puiden taakse, eikä säteet enää yltäneet tyttöön asti. Hämärä laskeutui metsään ja sai metsän tuntumaan aavemaiselta. Se oli tytön mielestä hyvä asia. Juuri sopiva vampyyrille. Hän vilkaisi miestään hymyillen. "Metsä on kaunis iltaisin. Tule." Electra sanoi, ennen kuin hyppäsi ketterästi puun oksalle ja jäi odottamaan Linasta.

Viesti To Elo 20, 2009 10:30

Peli lopetettu.
Edellinen

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö