Varokaa metsämiestä.


Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Viesti Su Elo 09, 2009 11:44

Varokaa metsämiestä.

Brom

Brom oli harhaillut metsässä jo pienen ikuisuuden Mishan selässä. Hän oli juuri päässyt satamasta metsälle, mutta oli saanut huomata kulkeneensa harhaan, mitä hänelle oli neuvottu. " Hienoa taidamme olla eksyksissä Misha rakas." Brom sanoi Mishalle. Misha ei muuta isäntänsä puheesta ymmärtänyt, kuin nimensä ja äännähti hiukan tiedottaakseen kuulleensa. Brom laskeutui Mishan selästä ja katseli ympärilleen. Maisema oli aika selkäpiitä karmiva, mutta Mishan seurassa Bromin olo oli aina turvallinen. Mishaakin vähän pelotti tämä outo ympäristö. Äkkiä tuuli kantoi Mishan nenään ikävän hajun. Misha alkoi äristä ja Bromin kulmat kohosivat. Hän nimittäin tiesi Mishan ärisevän jos tämä yrittää varoittaa vaarasta. " Mikä hätänä tyttö? Haistatko jotain?" Brom kysyi vaikka tiesi, ettei Misha osaa puhua. Pian metsästä syöksähtikin viisi sutta piirittämään heitä. Sudet ärisivät kaksikolle. Brom tiesi, ettei ehtisi ottaa joustaan ja ampumaan, ennen kuin ne olisivat kiinni kurkussa. Brom otti nopeasti kirveensä ja käski Mishaa hyökkäämään. Misha karjaisi vastaukseksi. Pian yksi susista loikkasi Bromia päin, mutta kääpiö oli ketterämpi, kuin näytti ja kiersi suden viereen iski sitä kirveellä selkään, niin että katkaisi selkärangan. Yksi poissa pelistä, neljä jäljellä. Ei kun kaksi, Misha nimittäin läimäytti yhden tassullaan puuta vasten ja siellä se ulisi ennen, kuin kuoli. Toinen susi oli joutunut kurkustaan Mishan hampaisiin. Viimeiset kaksi epäröivät hyökätä. Brom katsoi Mishaa ylpeänä ja käveli tämän viereen. Nyt Brom otti jousensa ja jännitti sen. " Hyvä tyttö. Minä hoidan loput." Brom sanoi Mishalle ja tämä taisi ymmärtää, koska lysähti takamukselleen. Brom päästi jousesta ja nuoli lensi toisen suden päähän ja melko syvälle upposikin. Viimeinen susi yritti karkuun, mutta Brom otti nopeasti toisen nuolen ja osu sitä selkään. Hetken susi jolkotteli, kunnes kaatui. " Hehheh, sitten kun pääsemme perille nahkuri antaa näistä hyvät rahat." Brom tokaisi ja viittoi Mishaa hakemaan karkuun yrittäneen ruhon. Sillä välin Brom kokosi neljä suden ruhoa ja otti laukustaan köyden ja Mishan tuotua viimeinen, sitoi nämä yhdeksi paketiksi ja heilautti nämä Mishan selkään. " No, jos emme löydä kylään tänään, onpahan meillä syötävää." Brom tokaisi Mishalle, joka äännähti iloisesti kuullessaan sanan 'syötävä'. Brom jatkoi nyt jalan ja Misha löntysti perässä suden ruhot selässään.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 09, 2009 1:33

Rico

Yön musta koira kiersi ympäriinsä pitkin metsää hyvin stressaantuneen oloisesti musta kirsu maata viistäen... Ihanaa, ihanaa hän oli onnistunut eksymään totaallisesti keskelle metsää, eikä löydä edes omia haju jälkiään takaisin. Ei voisi ensinmäiset päivät tässä saaren kuvatuksella paremmin alkaa ja Rico nyt sattui muutenkin olemaan niin hemmetin huono hermoinen ettei toista... Ja kuten arvata saattaa tuo lopetti varsin pian vanhojen jälkien etsimisen, jotka olivat varmasti sekoittuneet jonnekkin muiden jälkien sekaan. Koira iski takamuksensa sammaseille maalle jääden siihen hetkeksi aikaa vain istua möllöttämään. Keskellä korpea, jossa ei ollut yhtään mitään saati harvoin kukaan liikkui. No onneksi hän oli petoeläin, joka kykeni metsästämään ruokansa jos tarve suinkin vain oli. Nukkuma paikastakaan tuskin pulaa olisi, kaikki kelpasi.
Rico nousi ylös lähtien jolkottelemaan vain eteenpäin pitkin yöllistä metsää. Onneksi oli hyvä yönäkö, joten ei ollut mitään pulaa näkemisen kanssa. Korvat nousivat pystyyn ja jokainen lihas jännittyi siltä seisomalta. Kuului vinkumista ja nenään tuoksui selkeä veren haju, joten tämä hurtta päätti kääntyä kannoillensa ja ottaa suunnakseen ihan jonkun muun. Hän ei edes halunnut tietää mitä tuolla tapahtui. Nopeasti äänet kuitenkin loppuivat ja metsästä tuli jälleen hiiren hiljainen mustan aavekoiran jatkaessa matkaansa.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 09, 2009 4:19

Brom

Mishaa alkoi väsyttämään, se olisi jo halunnut nukkua. Äkkiä Misha haistoi uuden hajun se ei ollut, mikään haju johon se oli tottunut. Misha äännähti hiukan hajun suuntaan. " Mitäs nyt haistatko saalista?" Brom kysyi taputtaen Mishan kylkeä. Misha olisi kävellyt äänen suuntaan, mutta Brom otti kiinni kaulapannasta. " Onko siellä jotain kiinnostavaa?" Brom kysyi ja Misha murahti vastaukseksi. Brom tuli yhtä uteliaaksi, kuin Misha ja nousi karhunsa selkään. " No niin Misha juoksehan. Mennään katsomaan, mitä siellä on." Brom hihkaisi ja taputti naaraskarhun selkään. Siitä Misha tiesi lähteä juoksemaan. Misha juoksi sellaista vauhtia, että kuka tahansa, joka ei ole tottunut vinkuisi haaraväliään, mutta Brom oli onneksi tottunut Mishan menoon. Misha juoksi seuraten nenäänsä ja lisäsi vauhtia. Tyttökarhulla oli kyllä riittävän hyvä yönäkö, että näki eteensä. Pian Misha hidasti tahtiaan ja siitä Brom tiesi kohteen olevan lähellä. Brom otti jousensa valmiiksi ja jännitti sitä. Brom ei kunnolla nähnyt minkä perässä Misha oli, mutta pian hän erotti sen olevan koiraeläin. " Pah yksi pieni koiraeläin vaan." Brom tuhahti ja säikähti, kun Misha yhtäkkiä koiraa kohti ja oli juuri läimäyttämässä tassulla. Brom tipahti karhunsa selästä ja ihmetteli, mikä Mishaa siinä hauvelissa oikein kiinnosti. " Misha takaisin tänne ja heti!" Brom huusi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 09, 2009 4:43

Rico

Ei Rico oikeastaan pieni ollut, suden kokoinen pystykorvainen koira jota kokoenutkin metsästäjä saattoi luulla sudeksi. Turkin vähän vieroksuvampi väritys taas kertoi muuta, lähinnä valkoiset sukat jaloissa jotka eivät kuuluneet suden normaaliin väritykseen.
Mutta oli se säikähdys aikamoinen kun päälle rynnisti huomattavasti isompi karhu kuin koira itse. Otson tassu nousi ja se valahti koiran läpi tuon paljastellessa hampaitaan ja äristessä astetta hölmistyneelle karhulle. Koira pomppi kauemmas karhusta ja huomasi nyt vasta tuon isännän, joka ilmeisesti oli metsästäjä. No voikun kiva, hänhän on päätynyt metsästyksen kohteeksi. Mutta saavatpa tutua kivan yllätyksen~
Rico vaihtoi muotonsa ihmismäisemmäksi ja nosti toisen kätensä osoittamaan kaksikkoa.
"En pidä siitä, että päälleni käydään." Rico sanoi apaattisella äänen sävyllä ilmeen värähtäessä minnekkään suuntaan. Käden heilautus ja kaksikon eteen syttyi tuli muuri, muttei tavallista tulta. Se oli mustaa ja loimusi haaleaa sinertavää valoa ympäristöönsä, mikä ei näkyisi kovinkaan kauas. Tuon tehtyään aavekoiran puolikas kääntyi kannoillensa ja muotoaan vaihtaen lähti jalkasin karkuun. Hitot häntä mitkään metsästäjät ota.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 09, 2009 6:34

Brom

Misha oli totta vie hölmistynyt, kun tassu meni koirasta läpi eikä vahingoittanut sitä. Sitten rakki alkoi ärisemään nallelle ja totta kai tämä vastasi siihen ärjäisemällä suureen ääneen. Sitten koira menikin kauemmaksi Mishasta ja Brom tuli karhun viereen. " En kuule voi uskoa, että juoksit niin innolla tavallisen koiran kimppuun." Brom nuhteli Mishaa. Kääpiö ei nimittäin nähnyt Mishan tassun menneen läpi. Sitten seurasi järkytys. Koira, muuttui joksikin ihmismäiseksi olennoksi. " Anteeksi nyt vain, mutta Misha on joskus ihan vallaton." Brom pahoitteli, mutta yhtäkkiä eteen tulikin jonkinlainen tulimuuri. Brom hätkähti ja Misha melkein vauhkoontui, mutta onneksi Brom onnistui rauhoittaa se. " Mikä piru sinä olet!?" Brom manasi, mutta otus lähti karkuun. " Tule Misha, näytetään tuolle, ettei meitä säikytellä." Brom sanoi Mishalle virne naamallaan ja kiipesi taas Mishan selkään ja ohjasi Mishan kiertämään tulimuurin. Brom ei tiennyt oliko se vaarallista, mutta ei aikonut kokeilla. Lopulta he löysivät Mishan mentävän aukon ja jahti alkoi. " Et pääse pakoon rakkimies! Misha haistaa sinut mailin päästä ja hän on juoksee hevosen kiinni, kuin tyhjää vain!" Brom huusi pimeyteen. Tosiaan Misha haistoi otuksen yhä ja juoksi määrätietoisesti tätä kohti. Brom jännitti sillä välin jousensa ja oli valmis ampumaan. " Hetkinen, jos tuo onkin pimeyden olento." Brom tuumija laittoi tavallisen nuolen viineen ja etsi hopeista nuolta, joita hän piti pimeyden olentojen varalta. Pian Brom löysikin hopeanuolen ja jännitti sen jouseensa. Misha karjaisi viestiäkseen kohteen olevan edessä. Brom tähtäsi tarkkaan koiran etutassuun ja ampui, hän ei vielä aikonut tappaa tätä. Brom ei kuitenkaan luottanut siihen, että nuoli osuisi vaan ampui vielä toisen hopeanuolen rakin mahdolliseen väistösuuntaan. " Kohta nähdään, onko tuo pimeyden olento." Brom kuiskasi Mishalle, vaikkei tämä ymmärtänyt, mitä isäntä höpisi.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 09, 2009 7:09

Rico

No huh, nehän suuttuivat! Tuo pikku mies räyhäsi hänen peräänsä minkä kurkusta lähti. No kiva hänen elämänsä tällä saarella alkaa aivan loistavasti. Joutua nyt metsästyksen kohteeksi, jollekkin sekopäälle. Tassut hakkasivat maata Ricon painattaessa eteenpäin eteenpäin hullun lailla oman henkesä tähden ja vilkuili välillä taakseen lähestyvää otsoa, joka kieltämättä juoksi lujaa. Rico yritti lisästä vauhtiaan vielä, mutta otso pääsi liian lähelle ja tuo vuoripeikon näköinen hyypiö tähtäsi häntä nuolen kanssa. Rico hypääsi nuolen tieltä sivuun, mutta vain saadakseen toisesta nihrasun kylkeen saaden koiran horjahtamaan vaarallisesti, mutta pysyi pystyssä. Rico kuitenkin pysähtyi kääntyen karhua ja metsästäjää kohden muodon vaihtuessa taas ihmismäisemmäksi.
"Tapella haluat!?" Rico ärähti hampaiden välistä selkeä ärtymys äänessään. Hänellä kun tuppasi olemaan herneen kokoiset hermot ja totta kai tälläisestä menee kivasti pinna poikki. Rico sytytti kätensä palamaan mustaa tulta ja kiersi sivuttain kaksikkoa pieni ärtynyt virne naamallaan.
Tshe, tshe nalle haluan kärventää sinut~" Rico houkutteli peräti lempeästi, vaikkakin valehdellusti jonka jälkeen ampui käsistään tulipalloja noita kohden. Eikä jättänyt tätä tähän vaan lähti hyökkäämään karhua kohden penkoen esiin nyrkkirautansa, jotka varmasti sattuisivat. Tarpeeksi lähelle päästyään Rico yritti pamauttaa nallea leuan alle ja toisen kerran kuonoon- nalle karhujen herkimpään paikkaan.
Tuon tempun tehtyään Rico katsoi parhaammaksi siirtyä kaummas ja vetäistä siipensä esille lähtien lentämällä karkuun. Koittakoot otso nyt pysyä perässä, hah.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 09, 2009 8:00

Brom

Kävi kuten Brom ennusti, hauveli väisti ensimmäisen, mutta toinen osui vaikka vain nirhaisi. Koira, kuitenkin kääntyi ja otti taas ihmismäisen, muodon. " Odota! Haluan puhua!" Brom vastasi, mutta toinen heittikin, näitä outoja tulipalloja. Brom otti nopeasti yhden takanaan olevista sudenruhoista ja heitti ne liian lähelle tulevia palloja. Ruho oli mainio kilpi, mutta seuraavaksi rumilus yritti Mishaa mätkiä. " Seiso!" Brom huusi ja Misha nousi takajaloilleen välttäen ensimmäisen iskun. Toiseen Brom ehti vastata kirveellään ja melkein rikkoi nyrkkiraudan. " Nyrkkirautasi taitaa olla vain terästä." Brom tokaisi, kun kummajainen perääntyi. Bromin ylläti se, että rumiluksella oli vielä siivet ja koitti lentää karkuun. " Hyvä yritys rumilus, mutta pudotan sinut ennen, kuin ehdit miettiä kannattiko isotella Brom Karhukämmenelle ja Vanhan Ärjyn tyttärelle, Mishalle." Brom huikkasi virnuillen ja jännitti jouseensa kaksi hopeanuolta ja ampui ne otuksen siipien tyviin. Ja olettaen, että Brom onnistui tekemään siivet liikunta kyvyttömiksi tai edes puhkaisemaan ne, hän hyppäsi Mishan selkään ja meni putoavaa otusta vastaan.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 09, 2009 8:22

Rico

Ilmassa kuuluva suhina sai Ricon katsomaan taakseen ja juuri omaksi onnekseen kääntymään niin, etteivät nuolet ihan osunneet sinne minne olisivat pitäneet, Ricon siipien tyviin siis. Ei todellakaan, toinen upposi viistoistain lapaluuhn ja toinen siihen lähelle vaarallisen lähelle selkärankaan, jossa täys osuma olisi varmasti ollut kuolemaksi. Ricon onneksi nuolen karki meni ainakin kahdella sentillä ohi. Osumat saadessaan puoliverinen tietysti parkasi kivusta pudoten maahan rysähtäen kierien muutaman kerran kupperis keikkaan, pysähtyen kyljelleen pienen liukumisen jälkeen. Ai jumalauta... Rico ei kuitenkaan pitkäksi aikaa siihen jäännyt makaamaan vaan nousi hammasta purren ylös horjuen muutaman askeleen sinne tänne. Kylläpäs se maa heilui kivasti... Silti Rico erotti kuinka tuo mini kokoinen mies lähestyi häntä, vaikka niitä vaikuttikin välillä olevan useampi kuin yksi kappale.
Puoliverinen nosti toisen kätensä tuota kohden ja ampui tuota kohden jälleen lieska pallon, joka kuitenkin meni mukavasti ohi. Vaikea tähdätä kun silmissä heitti. Rico otti muutaman askeleen sivulle joutuen ottamaan tukea puusta. Hän tusni kuinka hänen selkänsä vuoti elämän eliksiiriä hänestä ulos kokoajan ja tämä kipu oli hänenkin sietokyvyn rajoilla, tai hän vain kuvitteli. iivet vedettiin pois sillä niistä ei enää iloa olisi. Mulkkaus pätkään ja käsi ojentui uudestaan tuota kohden ja laukasi pari tuli palloa tuota kohden. Pysy saatanan seopää kaukana!
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 09, 2009 9:19

Brom

Bromin nuolet näköjään pudottivat otuksen vaikka tämä kääntyi. Kun otus sitten putosi, Misha kiristi tahtiaan. Ennen, kuin he olivat näköetäisyydellä Brom käski Mishan kulkea takakautta ja kiltti karhu totteli. Brom itse käveli rauhallisesti miehen eteen. Ja tämä ei vaikuttanut olevan maailman parhaassa kunnossa. Sitten mokoma keksi ampua tulipalloilla, mutta kaverin tähtäys oli nyt huonompi, kuin humalikon. " Jos ei hyvällä niin sitten pahalla. MISHA!" Brom huusi ja Misha syöksyi esiin otuksen takana olevasta pusikosta. Misha kaatoi miehen ja istahti tämän päälle. Ei tunnu mukavalta, kun yli sata kiloinen karhu mätkähtää päälle. " Hyvä tyttö." Brom kehui Mishaa ja käveli miehen viereen. Brom mietti hetken, mitä tekisi tälle, sitten hän ajatteli tämän voivan auttaa häntä hitusen. Brom otti kirveensä esiin ja kalautti mieheltä terättömällä puolella tajun kankaalle. Sitten Brom viittoi Mishaa siirtymään pois miehen päältä. Brom nyppi nuolet pois, riisui miehen yläosan ja katsoi nuoliensa aiheuttamaa jälkeä. " Ohoh melkein tapoin hänet." Brom tokaisi silmät suurina. Brom otti laukustaan sidetarpeita ja alkoi sitomaan miehen haavoja. MIsha katsoi uteliaana sivusta ja välillä kallisti päätään. Misha ei jostain syystä pitänyt miehestä yhtään. Saatuaan miehen haavat sidottua Brom käski Mishan hakea suden raadot, jotka putosivat, kun Misha nousi kahdelle jalalle. Misha tallusti hakemaan sudenruhoja. Sillä välin Brom katsoi, oliko hänellä jotain millä sitoa mies aloilleen. Bromilla ei ollut, kuin muutama pätkä narua. Saivat kelvata tähän hätään. Brom kietoi miehen kädet tämän selän taakse ja sitoi nämä narulla. Kääpiö sitoi käsien jälkeen jalat yhteen. Lopuksi hän otti laukustaan kaksi liinaa ja kietoi toisen miehen silmille ja toisen suukapulaksi, jotta mies ei voisi päätellä, missä Brom oli. Pian Misha tuli susien ruhoja hinaten. " Kiltti tyttö saat palkkioksi syödä yhden." Brom sanoi ja irrotti yhden ruhon paketista ja ojensi Mishalle, tyttö alkoikin syödä ahnaasti. Brom katseli ympärilleen etsien hyvää nukkumapaikkaa. Brom näki kaukaisuudessa pienen kallion, jossa oli pienehkö luola. Brom otti miehen varovasti olkapäilleen ja käveli luolalle hinaten toisella kädellä neljää suden raatoa. Mishakin tuli perässä keskeneräinen ateria suussaan. Brom astui luolaan ja asetteli miehen selälleen makaamaan karhunturkkiviitta patjan tapaisena. Brom itse meni Mishan viereen, tämän syötyä itsensä täyteen ja karhu kietoi tassunsa kääpiön ympärille. Ihan, kuin isäntä olisi ollut unilelu. Brom luotti siihen, että mies ei herännyt ennen häntä tai Mishaa ja nukahti.

// Toivottavasti Ricoa ei haittaa, tälläinen pieni juttu//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Su Elo 09, 2009 9:49

//Sitä kyllä haittaa, muttei minua :D//

Rico

Rico säpsähti rääpäleen huudosta kun se pyysi lemmikki karhuaan hyökkäämään ja käänsi päätään nähdäkseen juuri parahiksi kun valtava otson ruho kaatoi hänet allensa. Pää pamahti leuka edellä maahan ja oli suorastaan ihme, ettei hän purrut omaa kieltään poikki iskisessään hampaansa yhteen kaatumisen johdosta. Mies irvisti, eikä se sata kiloinen nalle todellakaan tuntunut kivalta päällä. Eikä kyllä sekään kun viimeisenä näkymänään tuon polven korkuinen mies nosti kirveensä kantaa ja kops. Siinä pimeni kaikki pienen tappelun jälkeen tajuissaan pysymisen kanssa ja jokainen lihas höllistyi tajunnan mukana. Se mitä tuo kääpiö sitten seuraavaksi hänelle teki oli täydellisesti pimennossa, joten Brom sai touhuta ihan rauhassa.
....

Hirsiä sitten vedettiinkin pitkälle aamupäivään jolloin Rico vasta teki ensinmäisiä heräämisen merkkejä. Ensinmäisenä tuli jumalton kipu ja paikkojen kolotus, etenkin ylä selän aluelle johon tuon nuolet olivat osunneet. Olo oli myös joksikseen voimaton, kiitos pienen veren- ja nestehukan. Puoliverinen aukoi silmiään ja sai huomata, ettei nähnyt mitään eikä edes kyennyt liikkumaan, saati sitten puhumaan. Mitä tämä oli? Missä hän oli!? Ricolle iski jonkin sortin paniikki ja olisi varmaan yrittänyt ainakin nousta istumaan, ellei selästä säteilevä kipu olisi pysähtynyt. Joten Rico vain jäi siihen selälteen pötköttelemään jonkun karvasen päälle.
Mitäköhän se pätkä hänestä oikein halusi kun piti sitoa ja kaikkea? Mikäli tämä tuon tekosia oli, mikä oli aika varmaa. Hitto hän repisi sen pätkän kappaleiksi kun saisi vain kynsiinsä sen ja sitten hän vasta kyselisi miksi teki hänelle näin.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Su Elo 09, 2009 10:15

Brom

Brom ja Misha tuhisivat, kuin kaksi murmelia. Lopulta Brom heräsi ja venytteli makeasti. " Hooh. Nukuinpa hyvin." Brom tokaisi ja siirsi Mishan tassua pois tieltä. Brom päätti vilkaista vankiaan ja pienestä ähinästä päätellen otus oli hereillä. Brom päätti ottaa suukapulan pois, mutta jätti siteen silmille. " Huomenta otus, nukuitko hyvin?" Brom kysyi ja melkein tirskahti hiukan. "No anteeksi sitominen, mutta täytyi varmistaa, ettet suolistanut minua herättyäsi." Brom sanoi ja taputti miehen olkapäätä. Brom istahti miehen viereen. " Ensin kysyn, miksi hyökkäsit tuolla lailla? Hyvä on Misha ei jostain syystä pidä sinusta ja läimäytti tassulla, mutta ole iloinen, ettei osunut. Muuten et varmaan makaisi tässä." Brom sanoi miehelle ja Mishakin alkoi nyt herätä. Misha haukotteli möreästi ja ravisti turkkiaan. Karhu tuli nuuhkimaan otuksen kehoa ja ärisi. " Soo soo Misha." Brom torui karhua ja tämä meni nurkkaan häpeämään. " No niin, syy miksi säästin sinut: Olisin matkalla ihmisten kylään, mutta eksyin matkalla voisitko ystävällisesti opastaa, minua?" Brom kysyi lähes pilkallisesti 'ystävällisesti' kohdan. Brom tosiaan oli vasta tullut tälle mantereelle ja hän etsi tietä ihmiskylään. " Ai muuten, oletko pimeyden olento ja jos olet kestätkö aurinkoa?" Brom kysyi tärkeän kysymyksen. Jos tuo olisi niitä, jotka menehtyivät päivänvaloon, tuo olisi hyödytön ja Bromin olisi pakko tappaa tämä. Misha oli koko ajan varuillaan otuksen lähettyvillä.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 10, 2009 8:26

Rico

Kuului puhetta, joten joku muukin taisi herätä kauneus uniltaan... Tosin varmaan huomattavasti mukavemmista kuin hän, päätäkin alkoi kivistämään ihan kivasti. Kun joku olisi kiristänyt hitaasti lankaa hänen päänsä ympäri, inhottava tunne.
Seuraavaksi lähtikin suukapula suusta ja Rico pääsi kostuttamaan kuivat huulensa kielellään hieman niitä lipaisten. Olisi nyt kyllä vesi ihan poikaa. Tuon huomenesiin Rico vain tuhahti ja mumisi jotakin itsekseen, josta ei saanut mitään selvää. Eikä seuraavaankaan tullut mitään vastausta kunhan vain vähän päässä kiehahti hieman kun tuo kehtasi koskea häneen ja olisihan puoliverinen tuota varmaan koittanut purra, ellei olisi ollut sokkona.
"Sitä sinun on syytä kysyä itseltäsi..." Rico sähähti tuolle hampaiden välistä. Mikä kysymys, itsehän hyökkää hänen kimppuunsa ja tottakai hänen on puolustettava itseään vaikka sitten väkivallalla. Eikä hän kyllä pelännyt käyttääkään sitä missään tilanteessa. Mutta mitään puoliverinen ei kuitenkaan sanonut siihen, että tuo luuli hänen väistäneen karhun tassun. Hah, se olikin mennyt kivasti läpi tekemättä mitään vahinkoa. Tuon lemmikki karhusta puheen ollen tuo tuli nuuskimaan häntä ja ärisi jotakin omiaan. Oliko hän sitten noinkin kamala tuon nallen mielestä? Onneksi tuon pikku isäntä komensi nallensa muualle, ettei häntä poskeensa laittaisi sentään.

Rico pyöräytti huivin alla silmiään tuon pyydellessä häntä oppaaksi jonnekkin ihmisten kylään. No tokihan hän auttaisi, mutta hänellä ei ollut itselläänkään mitään hajua missä päin maailmaa oli. Itsekkin vasta tullut.
"No mielellänihän minä auttaisin jos en olisi itsekkin yhtä eksyksissä kuin herra itse. Olen itsekkin vasta tullut." Rico pisti parahiksi huomauttaa tuolle vangitsijalle tuostakin asiasta. Eihän sitä oppaana voisi toimia jos itsekkin oli eksynyt. Eikä hän koskaan ole nähnyt ihmisten kylää, että näin. Etsi parta veikko vain oppaasi jostakin muualta hus, hus.
"Kestän, mutta silmäni eivät."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ma Elo 10, 2009 9:53

Brom

" Vai niin. No sinun onnesi, etten ihan heti tapa kaikkea, mikä tielle tulee." Brom tokaisi. Toinen olikin, sitten ihan yhtä eksyksissä, kuin Brom. " No sepäs sääli. Sitten voisin yhtä hyvin katkoa pääsi. Vitsi!" Brom purskahti nauruun. Se, että toinen ei tiennyt missä oli ei ole syy katkoa päitä. Misha taisi hiukan äännähtää, kuin olisi harmitellut. Ei tosiaankaan pidä tuosta otuksesta. Brom ei Mishan äännähdyksestä välittänyt. " Menetit jonkin verran verta, kiitos mestarilaukaukseni, joten vesi varmasti maistuisi. Valitettavasti, minulta loppui eilen vesi, joten joudumme nyt etsimään hiukan." Brom tokaisi miehelle. Brom käski Mishaa nousemaan ylös ja nosti miehen varovasti tämän selkään poikittain, vaikka sekä mies, että Misha pienesti vastustelivat. Seuraavaksi kääpiö laittoi öisen saaliinsa miehen viereen ja poimi turkkiviittansa. " Lähdetään." Brom sanoi ja Misa löntysti perässä ulkopuolelle. Tietysti Brom kuuli, että miehen silmät eivät kestä päivänvaloa. Juuri siksi hän jätti siteen silmille. " Misha ei sitten heitä sinua selästään, ellet tee jotain ilkeää." Brom varoitti miestä ja taputti selkään varovasti muistaen haavat. Brom yritti nähdä jonkinlaisia merkkejä vedestä, mutta puut olivat kuivan näköisiä, joten ihan lähellä ei ollut vettä. " Mitäs, muuten teet tällä maalla? Itse tulin vain uteliaisuuttani, mutta sitten kuulin ihmisten ja haltioiden sodasta ja ajattelin liittyä palvelukseen. Inhoan haltioita." Brom alkoi puhumaan miehelle. Tosiaan haltiat pitävät itseään maailman yliolentoina. Vähän aikaa käveltyä, puut näyttivät terveemmiltä, joka tarkoitti niiden saavan, vettä jostain. Pian Mishan pyöreät korvat heilahtivat ja se älähti iloisesti pienesti pompahtaen. Se oli kuullut puron solinan. " Hyvä tyttö. Misha on paljon parempi, kuin yksikään koira. Hän on nopeampi, vahvempi ja paljon fiksumpi, kuin koirat." Brom sanoi viimeisen miehelle. ja alkoi juoksemaan Mishan kanssa, toivottavasti mies ei kärsinyt hieman kuoppaisesta menosta. Pian he päätyivät pienelle purolle. Ennen, kuin Misha säntäsi juomaan, Brom otti miehen ja saalisnippunsa nallen selästä ja laski miehen varovasti makuulle. Misha oli jo puron reunalla juomassa. Brom otti laukustaan pienen puusta veistetyn kupin, otti purosta vettä ja kohotti miehen päätä, jotta tämä pystyisi juomaan. " Juo pois, tarvitset juotavaa, ettet kuole veren hukkaan." Brom sanoi miehelle hymyillen pienesti. Misha haisteli juotuaan itseään. Pahan sedän löyhkä oli tarttunut häneen. Mishan ratkaisu: Molskis vain uimaan. Vesi ei ollut ollenkaan syvää, nallukan molemmat jalat nimittäin ylsivät pohjaan ja se kylpi siellä onnessaan. Brom katseli Mishan vesileikkejä hymyillen " Harmi, ettet voi nyt nähdä tuota suloista näkyä. Misha piti uimisesta, jo pienenä pentuna." Brom huokaili ja muisteli talvi-iltojen lämpimät kylvyt, jolloin Misha tunki mukaan ja pärskytti vettä Bromin päälle pikkutassuillaan. Bromin muistelu jäi lyhyeen, kun Misha nousi purosta ja ravisteli turkkiaan ja vettä pärskyi Bromin ja miehen päälle.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 3916

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ma Elo 10, 2009 10:38

Rico

No herranjestas kyllä sitä nyt vähemmästäkin säikkyy kun pää uhattiin katkaista, mutta onneksi se oli vain visti... pieni viaton vitsi, mikä ei kyllä häntä paljoa naurattanut. Hän oli sidittu, joten tuohan voisi tehdä hänelle ihan mitä ikinä halusikaan.
Rico kohautti kulmiaan kun tuo alkoi puhumaan veden etsimisestä ja mitä ilmeisemmin hänen olisi sitten tultava mukaan, johon puoliverinen reagoi sitten seuraavasti.
"Hei, minä osaan kyllä itsekkin kävellä ja etsiä juotavani!!" Puoliverinen ärisi kääpiölle samalla kun tuo siirsi häntä nallukkansa selkään. Ei, ei hän ei halunnut tuon mukaan! Hän osasi kyllä itsekkin jos vain tuo päästäisi hänet irti. Mitä tuo muka enää teki hänellä, jos hänestä ei oppaaksi ollut? Päästäisi mokoma mäntti vapaaksi. Pyristelyistä huolimatta Rico nostettiin mahaltensa karhun selkään ja huohahti. Tämäpä päivä alkaa ihan mahtavasti... hullu kääpiö otti hänet vangikseen ja näin edes päin, eikä hänellä ollut hajuakaan mitä tuo suunnutteli hänen pään menoksi. Aa, hän halusi pois!
Rico katsahti huivin alta kääpiön äänen suuntaan tuon puhuessa jotakin kiltisti olemisesta. No ei kun hän ajatteli upottaa hampaansa tuon kankkuseen ja repiä siemoiusen palan. Ei etteikö olisi käynnyt mielessä yhtään. Matkaan lähdettiin eikä se kyyti ollut paras, hyvä ettei sentään tullut merisairaaksi siinä kyydissä saati sitten pudonnut niskat edellä alas.
Käppänä avasi taas suunsa, jonka olisi kylläkin voinut pitää ihan hyvin tukossa.. Eikä tuolle kuulunut yhtään miksi hän täällä oli, mutta kyllä hämmästyi hieman kun kuuli tämän saaren olevan sodassa. Eh, eipä hän sitä tiennyt hän oli vain tullut tänne isäänsä etsimään. Ja niin eihän Rico sitten vastanut tuon kysymykseen yhtikäs mitään, kunhan möksäsi surkeaa tilannettaan.

Sitten tuo alkoikin kehumaan otsoaan... No voi helvetti, oliko pakko pilkata hänen geeni perimää? Ei hän sille mitään voinnut ja eilen hänen tarkoituksena ei ollut tappaa vaan häätää tiehensä. Eipä ollt oikein toiminut ja nyt kiikutaan karhun selässä.
Joo, eihän hän kärsinyt yhtään siitä kun karhu otti ja kävi juoksemaan, kunhan vatsa hakkasi tuon selkää vasten ja hän oli vähällä laatata kaiken vähäisenkin ruokansa pihalle maha happoineen. Eivätkä hänen haavansakaan tästä kyydistä pitänyt, kappas kun eivät auenneet.
Päästiin jollekkin joelle tai purolle, jossa solisi vesi kirkkaana ja puhtaana, tosin Rico vain haistoi ja kuuli veden ei nähnyt.
Rico siirettiin pois kontion selästä selälteen maahan makaamaan, josta tuo kääpiö sitten nosti häntä ylemmäs puoliverisen irvistäessä hieman haavoihin sattuessa. Puinen muki siirtyi miehen kuiville huulille, josta tuo tietenkin joi kaiken tyhjäksi kerta heitolla. Ja TAAS tuo avasi turpansa höpisten otsostaan. Voi elämä kun kiintoisaa... Sitten saatiinkin vielä ilmainen pesu... Rico tapitti jonnekkin eteensä pimahtamisen partaalla, ei tämä voinut mennä näin.

"Voisitko päästää minut vihdoinkin menemään!? Ei minusta hyötyä sinulle ole!" Rico ärisi tuolle kääpiölle kuin teloitettava. Hän ei tykännyt tilastaan yhtään ja halusi vain pois... pois näiden luonta ja vauhdilla. Haukaa loppu päivää vaan oli kiva tutustua, hei hei. Toivottavasti ei enää nähdä.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Kiltti demoni
Zara - Iso lisko
Raban - Katu kettu
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu

Viesti Ma Elo 10, 2009 11:21

Brom

Kaveri sitten, kitisi haluavansa irti. " Muuten kyllä, mutta en halua niitä kummallisia tulipalloja persuksiini tai partaan." Brom vastasi ja suki partaansa. Tosiaan Bromia pelotti, että heti kun hän päästää miehen tämä käy kurkkuun kiinni. " Sitäpaitsi päästän sinut, sitten kun olen hieman syönyt." Brom sanoi miehelle ja otti kirveensä ja alkoi kaatamaan, puuta Mishan vahtiessa otusta ja ärisi jos tuo teki jotain epäilyttävää. Brom kohotti kirveensä ja alkoi hakata puuta. " Puu kaatuu!" Brom huusi tottumuksesta. Kotipuolessa huudettiin aina, jos puu kaatuu, jotta kaikki osaavat varoa. Ei niin, ettäkö kukaan nyt välittäisi. Brom alkoi hakata rungosta pieniä halkoja. Brom käski Mishaa kaivamaan pienen multaisen alustan nuotiolle. Brom asetteli halkonsa nuotioksi ja mietti hetken. Hänellä oli kyllä tulentekovälineet, mutta tässähän oli erikoista tulta käyttävä mies. " Kuule soveltuuko tuo sinun outo tulesi paistamiseen? Jos voi, päästän sinut jos sytytät minulle nuotion." Brom ehdotti miehelle. Misha olisi niin halunnut kynsiä miehen. " Ja jos sinulla on nälkä voit toki syödä kanssani. Lihaa riittää." Brom lisäsi miehelle. Hän ei käsittänyt, miksi meni moista ehdottamaan, mutta ehkä otuksen ei tarvinnut tappaa kääpiötä, jos saisi syödä. Tosin, tuskin se noilla vammoilla mitään tekee. Brom käänsi miestä ja avasi narulla tehdyt solmut käsistä ja sitten jaloista. Kaiken varalta Misha painoi pienesti käpäläänsä toisen pään päälle, jotta tuo tietäisi olla tekemättä mitään. Brom perääntyi hiukan varmuuden vuoksi ja käski Mishaa siirtymään. Karhu ei olisi halunnut siirtyä, mutta siirtyi, kumminkin valmiina hyökkäämään.
Seuraava

Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö