Me smash, you die

Vanhametsä on alue Quinn metsässä, joka on täysin kuollutta. Tällä alueella ei kasva mitään. Maa on pelkkää tomuista, tamppautunutta multaa. Suuri, karu alue on täynnä pystyyn kuolleita, kivanlahoavia puita. Vain harva olento viihtyy tällä alueella. Väitetään, että metsä on kuollut magian vaikutuksesta. Musta magia olisi kuihduttanut tämän osan metsää, johtuen velhojen salaseurojen tapaamisista aikanaan.

Valvoja: Crimson

Me smash, you die

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Marras 2009, 13:29

Darius

Ilta alkoi laskeutua Cryptiin, samalla kun Sininen kuiskaus odotteli lisä apua vanhan metsän laidalla. He olivat aikaisemmin päivällä törmänneet massiiviseen ihmisten pystyttämään leiriin, keskemmällä vanhaa metsää. Se mitä ihmiset siellä tekivät, oli suuri mysteeri itse kullekkin, mutta suurin osa veikkasi että nuo olivat joko lisäjoukkoja metsän toiselta puolelta tai sitten partio, joka etsi haltia kylää. Mikäli viimeinen vaihtoehto, nuo epäonnistuivat ja pahemman kerran.. miski lähteä jäljittämään moisella joukolla ja varusteilla? Ota nyt tuostakin rodusta selvää.
Darius oli ottanut aikaisemmin yhteyttä haltia kylään, josta luvattiin lähettää vahvistusta sinisen kuiskausken avuksi. Oli päivän selvää että tuollainen partio oli parempi pysäyttää, ennen kuin se kerkesi määränpäähänsä, oli määränpää mikä tahansa. Joten Darius joukkoineen odotteli metsän suojissa lisäjoukkoja. Siitä Dariuksella ei ollut mitään hajua, kenet he lähettäisivät heidän avukseen, mutta Darius luotti korkeampaan tahoon ja uskoi, että nuo osasivat valita hommaan sopivan miehen.. tai miehet, miten sen ottaa.

Darius istuskeli puun oksalla tähyillen kohti ihmisten leiriä. Siellä ne istuivat nuotion ääressä ja kerskuivat mahtavilla saavutuksillaan. Säälittävät kuolevaiset. Dariuksen miehet alkoivat jo käydä turhautuneiksi, he olivat sitä mieltä että voisivat ihan hyvin pistää leirin matalaksi. Darius ei kuitenkaan halunnut ottaa riskiä.. nuoret taistelijat olivat aina turhan innokkaita näyttämään taitonsa, joten oli vain hyvä että heillä oli johtajana hieman kokeneempi ja vanhempi haltia. Haltia kenraali ei voinut kuitenkaan kieltää, etteikö hänenkin kärsivällisyytensä ollut loppumassa. Joukon etanoitako ne apuun lähettivät?

// Angelus Authion, miespuolinen, kera Ryti-sedän tänne //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Marras 2009, 15:16

Darius

Odottelu alkoi käymään jo hermojen päälle pahemman kerran. Darius ei olisi malttanut millään pysyä paikoillaan, mutta kuullessaan lähestyvän, erittäin raskaan äänen, haltia kenraalin mielenkiinto heräsi. Joko paikalle oli tulossa jotain täysin odottamatonta tai sitten ylempi taho oli lähettänyt paikalle asiansa osaavan tankin.. kyllä Darius tunsi - ei henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin - Angeluksen. Lienikö tuo oikea mies tähän hommaan? Ei sillä että Darius olisi edes uskaltanut epäillä tuota kolossia - varsinkaan ääneen - mutta Darius suosi mieluummin siistiä ja nopeaa työtä, eikä Angelus varmasti ollut oikea mies.. otus, tekemään sitä.
"Jokainen pitää sitten suunsa kiinni, eikä sano mitään kenraalille" Darius huomautti vielä ennen kuin Angelus saapui paikalle. Parempi vain että nuoret pojat pitivät suunsa kiinni moisen otuksen edessä, ties vaikka onnistuisivat suututtamaan tuon.. ja sitähän kukaan ei halunnut. Angelus oli parempi liittolaisena, kuin vihollisena.

Haltia kenraali hypähti alas puusta Angeluksen ollessa tarpeeksi lähellä. Darius kumarsi - kuten tapoihin kuului - ja viittoi Angelusta kumartumaan puoleensa. Hän ei halunnut huutaa tuolle ohjeita, sehän tästä puuttuisi että ihmiset kuulisivat, kuinka haltia huuteli kolossille missä ihmisten leiri oli.
"emme odottaneet että he lähettäisivät ihan teidän tasoistanne seuraa avuksemme" Darius totesi sitten katsellessaan tankkia päästä varpaisiin.. tai no, sorkkiin.
"Ihmiset pitävät leiriä puolen kilometriä pohjoiseen päin. Siellä on raskaasti varustettuja sotilaita, mutta myös tavallisia vakoojia..." haltia kenraali kertoi vilkaisten siten ylös otuksen niin sanottuihin kasvoihin "Te varmaan johdatte hyökkäyksen.. kertokaa vai taktiikkanne ja me autamme".
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Joulu 2009, 14:47

Darius

"Miten sen ottaa.. Liian suuri sinisen kuiskausken yksin hoideltavaksi, mutta ei kuitenkaan plutoonaa suurempi tapaus... ehkä noin 35 henkilöä" Darius totesi demonin esitellessä kysymyksiä. Olihan se sinänsä säälittävää, ettei lähes eliitti tasoon yltävä joukko uskaltanut yksistään moisen ihmisjoukon kimppuun käydä. Mutta Darius pelasi mieluummin varmanpäälle, turha ottaa riskejä.. ja Darius ei halunnu monien vuosien takaisen, Nahor kylän taistelun toistuvan.
"Me kyllä ammumme alas jokaisen, joka yrittääkään pakoon" Kenraali vastasi seuraavaan toteamukseen vakoojista.
Vaikka Angelus ei näyttänyt järin fiksulta otukselta, täytyi Dariuksen silti myöntää, että tuolla oli pointti puheissaan. Darius hieroi pienesti leukaansa miettiessään Angeluksen sanoja ja ei voinut olla naurahtamatta pienesti tuon päättömän hyökkäyksen ehdotukselle.
"Vien osan miehistäni toiselle puolelle leiriä. Osa jää sivuille ja osa tulee teidän kanssasi vastakkaisesta suunnasta. Odottakaa noin viisi minuuttia, sitten olemme valmiita hyökkäykseen" Darius totesi lopulta ja antoi ohjeet miehilleen, jotka olivat enemmän kuin tyytyväisiä saadessaan vihdoinkin jotain toimintaa.

No, Darius otti mukaansa muutaman miehensä ja kiersi ihmisten leirin toiselle puolelle. Haltiat liikkuivat täysin ääneti metsän halki, varmistaen näin etteivät ihmiset varmasti kuulleet saatika nähneet heitä. He asettuivat paikoilleen ja ottivat aseensa esiin, jääden sitten odottamaan Angeluksen siirtoa. tuo saisi tehdä ensimmäisen hyökkäkysen.. mikäli kaikki meni kuten Angelus oli arvaillut, ihmiset keskittäisivät hyökkäyksensä jättiä kohtaan, näin aluksi. Silloin he voisivat ampua noita alas kaikessa rauhassa. Täydellinen suunnitelma.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Joulu 2009, 14:35

Darius

Darius osasi jotenkin olettaa, ettei kärsivällisyys ollut tuon ison otuksen parhaimpia ominaisuuksia. Tuo näyttikin siltä ettei pystyisi pysymään hiljaa paikallaan kymmentä minuuttia pidempään, edes nukkuessaan. Onneksi haltiat kuitenkin olivat nopeita liikkeissään ja jokainen oli ajallaan heille määrätyillä paikoilla. Angeluksen luo jääneet miehet olivat astetta kalpeampia ja varovaisempia. Ketään ei huvittanut suututtaa jättiläistä, saatika joutua tuon tallomaksi. Kukapa nyt haluaisi.

Viisi minuuttia meni ja Angelus lähti liikkeelle. Muutkin lähtivät lähestymään ihmisten leiriä, mutta hieman jäljessä Angeluksesta. Tärekintä olisi, että ihmiset kiinnittäisivät huomionsa ensisijaisesti kolossiin, joten tärkeintä oli että tuo huomattaisiin ensimmäisenä.
Niin kävikin. Ihmiset huomasivat valtavan jättiläisen, joka rynnisti kohti leiriä metsän pimennoista. Nuo keskittivät mitättömät hyökkäyksensä Angeluksen suuntaan, samalla kun haltiat alkoivat napsia nuolien avulla ihmisiä alas.
Darius piti joukkoinensa huolen ettei yksikään ihminen poistunut leirialueelta, vaikka muutama yrittikin nousta ratsujensa selkään ja karauttaa tiehensä. Siinä he kuitenkin epäonnistuivat ja pahasti.

Ihmisten ryhmittäytyminen ei onnistunut. Tällainen vastus ja moinen yllätyshyökkäys oli saanut ihmiset täysin sekaisin ja panikoimaan, jonka seurauksena noiden hyökkäykset ja hääriminen näytti enemmänkin muurahaisten epätoivoiselta yritykseltä puollustaa pesää karhulta, kuin sotilaiden järjsetelmällistä puollustustaktiikkaa.
Vasta kun puolet miehistä oli kutakuinkin kuolleita, ihmiset tajusivat että olivat keskellä piiritystä. Muutama yritti saada hyökkäkyset loppumaan, ehdottelivat neuvotteluja, mutta kukaan ei kuunnellut. Dariuksen miehet eivät saaneet keskustella vihollisen kanssa ja Dariusta itseään ei kiinnostanut pätkääkään neuvotella.. ja Angelus oli aikavarmasti samaa mieltä, näin kenraali uskalsi väittää.

Ei siinä kauaa mennyt kun koko leiri oli maan tasalla. Muutama kituva mies siellä täällä, joista tehtiin selvää nopeilla, armollisilla iskuilla. Haltiat tulivat lähemmäksi leiriä, pois piiritys paikoiltaan ja katselivat lopputulosta: Täysteurastus.
Darius tuli miestensä mukana leiriin ja katseli ympärilleen apaattisella ilmeellä.. vaikka sisällään hän virnuili kuin ilkikurinen kakara.
"Sehän meni hyvin.. yksikään ei päässyt pakoon.. Tarkistakaa vielä teltat!" Darius totesi, huutaen viimeisen käskynsä haltiakielellä miehilleen. Hän kun ei ollut varma puhuiko kolossi haltiakieltä, vaikka niin voisi kaiken järjen mukaan olettaa.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Aksutar » 12 Joulu 2009, 18:21

Darius

Kenraali katseli ylpeänä ruhomerta samalla kun miehet tarkistivat telttoja. Isokiho tallustelikin sitten tuon vierelle ja onnitteli hyvästä työstä, ilmoittaen ettei selviytyjiä näyttänyt olevan. Kehut olivat aina tervettulleita, vaikkei Darius sitä päälle päin näyttänytkään, mutta kun tuollainen epämuodostunut kolossi niitä antoi, niin tunteet olivat ristiriitaisia. Lisäksi Darius huomasi, että häntä kismitti suunnattomasti toisen pituus. Darius kun oli tottunut olemaan joukon pisimpiä yksilöitä. Ärsytti katsoa toista yläviistoon.
"Jätämme. Ei ole mitään syytä haudata moista saataa, tai edes polttaa. Jääkööt tänne petojen ruuaksi" Darius totesi Angeluksen seuraavaan kysymykseen. Turha noita ruhoja oli minnekkään raahata, eläimet niistä tekisivät selvää yllättävän nopeastikkin.
Sitä Darius ei tiennyt eikä viitsinyt edes kysyä, olisiko Angelus halunnut syödä ruhoja. Kenraali kuitenkin epäili sitä syvästi.

"Ei, emme tarvitse teitä enää. Kiitos kuitenkin avusta.. homma hoitui näin paljon nopeammin ja ilman yhtään menetystä" Darius totesi ja kääntyi kohti kolossia, kumartaen jälleen.
Sen jälkeen Darius antoi komennon miehilleen ja nuo kerääntyivät yhteen ja valmistautuivat jatkamaan matkaa.
"Me tarkistamme vielä lähistön ja jatkamme sitten matkaa.. oletan että löydätte itse takaisin kyläämme. Kiitos, vielä kerran" Darius totesi sitten Angelukselle miesten ollessa koolla ja lähti kävelemään pois päin. Turha sitä jäädä pidemmäksi ajaksi rupattelemaan.. Angelus eikä Darius olleet kovinkaan puheliasta tyyppiä ja molemmilla oli varmastikkin parempaakin tekemistä, kun rupatella keskellä metsää niitä näitä.

// And we're off //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt


Paluu Vanhametsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron