Kirjoittaja Mori » 30 Elo 2015, 11:47
Sil naurahti siihe, kun koira näytti vähän epä varmalta, oliko tämä hyvä asia hänen kehuessaan tuon turkkia. Sil huomasi, että se oli ehkä vähän kuulostanut väärältä. Hän ei halunnut koiran turkkai, se vain tuntui kivalta paijata. Toisaalta Kalma nousi ja peräätyi ilmoittaen kehokielellään, ettei halunnut enempää. Kai joku raja sille pitäisi pistää. Sil nosti vain leikkisästi kätensä ylös ja katsoi muualle, kun Kiriä pyydettiin Luvonin toimesta auttamaan tätä sisälle. Kiri nousi ylös ja käveli haltian luo. Hän alkoi työntämään haltiaa sisälle, jolloin äitikin nousi ja meini kaksikon mukaan. Olisi parasta vaihtaa siteet ja antaa haltian levätä makuullaan.
Sitten kalma päätti kysyä, mitä he tekivät keskellä korpea. Sil laski kätensä ja nousi ylös niiden avustamana. Hän seisoi hetken vähän huterasti, mutta sai itsensä ihan hyvälle asennolle, jollin Erik ojensi naiselle hänen kävelykeppinsä. "Olemme... Tai siis... Minä.." Sil sanoi hieman empien, miten kertoisi asiasta. "Minä piileskelen tällä hetkelle eräältä mieheltä." Sil totesi ja pursti kävelykeppinsä päätä. Hän puri hammasta hieman muistellessaan sitä teurastusta, jonka Jack oli tehnyt Luvonille. "Olimme ystäviä, mutta minä satutin häntä ja...Noh siinä se." pellavapää totesi ja lähti siivomaan pöytää, kun miehet nousivat ja alkoivat siivota kanssa. Sil ei kuitenkaan saanut käsiinsä kuin vesi kannun, jota kantoi hieman harmistuneen näköisenä. Hän ei voinut vielä ihan vielä kannella asioita ilman huolta.
Miehet kantoivat suurimman osan ja Ronie tuli Erikin kanssa hakemaan lopuksi tuolia ja pöytää. Sil asettui vain istumaan ulos, vaikka ilta alkoikin muuttua viileäksi. "Ethän kerro kenellekään. Et saa! Hän voi tulla ja tapattaa koko perheeni ilman minkäänlaista syyllisyyden tuntoa... Hän yritti." nainen alkoi melkein panikoimaan, mutta säikähtikin, sitä kun kiri toin hänelle viltin, jonka kietoi siskonsa ympärille. "Kaikki on hyvin Sil, hän ei tule tänne ja me tuemme sinua." Kiri sanoi ja pörrötti siskonsa hiuksia kevyesti. Sil laski katseensa koiraan. Hän piti kättään suullaan ja mietti vimmatusti. Hän ei halunnut mitään pahaa kenellekään. Hän ei edes olisi halunnut satuttaa Jackiä. Hänen kehonsa oli vain liikkunut. Hänet oli melkein raiskattu, melkein. Lähellä se oli ollut, ellei hän olisi... Sil puristi silmänsä kiinni ja yritti poistaa kuvat mielestään. Hän ei halunnut muistaa.
"Anteeksi." Sil pyysi ja vei viltti naamalleen. Hän halusi vain hautautua kadoksiin tästä maailmasta.