We do sins||K-18


Ympäri metsää löytyy vanhoja, hylättyjä rakennuksia... Tai ainakin suurin osa niistä vaikuttaa hylätyiltä. Rakennuksien kunto ja koko vaihtelee, osan ollen jo raunioina siinä missä jotkut vaikuttavat täysin asuinkelpoisilta. Tietenkin niissä saattaa jo siinä tapauksessa asua joku. Jotkut raunioista ovat peräti ajalta ennen ihmisten saapumista Cryptiin, haltioiden hylkäämää asutusta. Jotkut näistä raunioista ovat selvästi kokeneet sodan ja taruolentovainojen suuren hinnan. Puhutaan myös, että joissakin rakennuksissa kummittelee ja tämän tähden niissä ei kannata edes yötään viettää, ellei halua kirousta niskaansa...
Jostain päin metsää löytyy myös kokonaisia hylättyjä kyliä.

Valvoja: Crimson

Viesti Ti Joulu 08, 2015 10:48

We do sins||K-18

Sil

Kova ilta tuuli heilutteli vanhan talon kattopuita. Ne tekivät ääniä, joiden värähtely tuntui kuuluvan talon jokaiseen nurkkaan. Tuossa vanhassa talossa kuitenkin hehkui kynttilöiden valo, jotka olivat lasien takana turvassa kovalta ja kuolettavalta tuulelta. Talo ei omistanut toista kerrosta ja se oli kovin pieni viidelle hengelle. Onneksi sentään Silin lapsenvahti viihtyi talon liiterissä -joka sijaitsi talon oikealla puolella-, jonne oli puiden sekaan varustettu lämmin peitto ja patja.
Talossa itsessään oli oleskelu huone, joka oli heti oikealla, kun ovesta sisään astuttiin. Oikealla taas sijaitsi keittiö ja eteenpäin mentäessä sekä vasemmalle, että oikealle puolelle avautui nelisen huonetta. Jokaisella lapsella oli oma huone, kerta Luvon oli saatu palautettua omaan luontoonsa. Vanhemmat jakoivat yhden makuuhuoneen.
Silin huone, joka oli keskikokoinen, sijaitsi aivan talon vasemmalla puolella. Huoneessa oli yksi sänky, joka narisi, kun siinä käänsi kylkeä. Huoneesta löytyi pöytä ja tuoli sekä ikkuna verhojen kera. Pöytä oli juurikin ikkunan edessä ja pöydälle olimasetettunkynttilä valaisemaan huonetta. Tuolille oli laskettu vaatteita, kun vaalea yöasu oli puettu päälle ja pellavaiset hiukset varjostivat pisamisia kasvoja kynttilän valossa.

Sil istui sängyllään ja oli vetänyt jalkansa sekä proteesinsa koukkuun halaten jalkojaan. Hänen vaaleat hiuksensa liikkuivat hitaasti ja tipahtelivat hänen kasvoilleen. Päivä oli ollut pitkä ja raskas. Hän oli saanut selittää vanhemmilleen, ettei pelkoa enää ollut sekä he voisivat muuttaa takaisin ihmisten ilmoille. Toisaalta Sil oli päättänyt, että hän lähtisi perheestä ensimisenä, sillä hän sitoi veljensä perheeseen. Nämä pelkäsivät hänen puolestaan niin paljon, ettö eivät halunneet jättää häntä vanhempien huoleksi.
Nyt kun Tiergan oli hänen vahtinaa sekä turvansa, hän saattaisi muuttaa pois kotoaan ja ehkä hän voisi tavata Haulia useammin. Äkkinäinen Haulin ajatteleminen sai pellavapään punastumaan ja hautaamaan kasvonsa nopeasti polviinsa. Jalat kuitenkin laskeutuivat maahan ja hän nousi ylös pediltään. Hän kävi avaamaan huoneen ovensa ja vilkaisi ulos huoneestaan. Oli hiljaista, kukaan ei liikkunut ja kaikkimolivat hetki sitten menneet nukkumaan.

Sil palasi sängylleen ja veti peittoa pois patjannpäältä. Hän istui takaisin natisevalla sängylleen aikoen ottaa viimeinnproteesinsa pois. Hänen pitäisi sitä paitsi rasvata reiden arpi osa, ettei se kutiaisi ja hityisi niin paljon.

//Haulia ja Jannia odotellessa :3

Viesti Ti Joulu 08, 2015 11:21

Re: We do sins||K-18

Haul

Kova tuuli ja pieni pakkanen eivät olleet hyvä yhdistelmä, se sai matalassa hangessa astelevan miehen kiroilemaan vähän väliä. Haul oli ottanut Jackiltä lainaa paksumman talviviitan, mutta ei se yksinään tuntunut auttavan ja tuuli tarttui jatkuvasti viitan huppuun. Kylmä ilma ei kuitenkaan aavemiehen kulkua estänyt, hän kun oli päättänyt lähteä käymään Silin luona, nyt kun hän oli fyysisen muotonsa saanut jälleen haltuunsa. Nainen oli myös kertonut viimein missä tuo asui, nyt kun Jackistä ei ollut enää vaaraa. Tosin perhe kenties muuttaisi pian pois metsän kolkasta takaisin ihmistenilmoille, mutta tuskin nuo tässä ajassa olivat minnekkään lähteneet, sekä olisi Sil siitä kertonut hänelle tavalla tai toisella.
Perhe oli selvästi pelännyt tyttärensä puolesta, metsä tuntui niin autiolta ja asumattomalta, hyvin nuo olivat piilopaikkansa valinneet.
Hiljakseen illan pimeässä puiden lomasta saattoi nähdä heikkoa valoa, jota Haul lähti nyt seuraamaan. Pieni piha-alue näytti hiljaiselta, vanha talo ei ollut sen erikoisempi, se täsmäsi Silin kuvauksia, kuin myös pieni vaja rakennuksen rinnalla.

Oli sinäänsä outo aika vierailulle, yö oli hiipimässä hiljaa ylle, sekä talossa loisti vain yksi ikkuna, joten suurin osa asukkaista oli kenties yöpuulla? Tosin ei se Haulia haitannut, hän muutenkin oli ajatellut vierailevan naisensa luona ilman, että joutui esittäytymään tuon vanhemmille ja muulle perheelle, viettää aikaa ja tutustua. Kyllä mies tiesi, että joutuisi jokus sen tekemään, jos hänen ja Silin suhde etenisi pidemmälle. Mutta nyt ei ollut aika siitä murehtia, nyt hän tahtoi vain nähdä Silin.
Joten jos Haul ei aikonut muihin talon asukkaisiin törmätä, ei hän voisi marssia etuovesta sisälle ja vieläpä tähän aikaan. Hänen vain täytyisi löytää rakas Sil, ehkä tuo oli nukkumassa? Tosin ikkuna jossa oli valo veti Haulin ensimmäisenä puoleensa. Mies kyllä vilkuili ympärilleen, ollen varuillaan Tierganin varalta, ei sitä tiennyt millainen vahtikoira... tai kissa tuo oikein oli. Kunhan ei hypääisi niskaan.
Mies asettui ikkunan vierelle ja kurkisti varovasti sisään, nähden sen mitä oli etsinyt. "Vaalea vai." Haul hykersi itsekseen katsellessaan Silin yöasua, ei hän ollut nähnyt toista näin vähissä vaatteissa ennen, se pisti oikein virnuilemaan
Mies olisi voinut vain liukua seinän läpi tervehtimään toista, mutta se varmasti saisi naisen huudahtamaan pelosta ja se taas hälyttäisi talon muun väen paikalle, sekä ei hänen vyöllään roikkuva miekankahva päässyt seinän läpi. Haul tyytyi naputtamaan sormellaan ikkunanlasiin, kuin pikkulintu nokallaan, kiinittääkseen Silin huomion.

Viesti Ti Joulu 08, 2015 11:36

Re: We do sins||K-18

Sil tarrasi ensimmäiseen, nilkassaan olevaan proteesiin ja oli ottamassa sitä pois. Juuris silloin piti kuulua naputus ikkunasta ja aluksi Sil luuli sen olevan Tiergan ja olisi mulkannut miestä, että mitä tuo nyt tahtoi. Ikkunan takana ei kuitenkaan ollut mitään tiikeriä vaan taivaan siniset silmät tuijottamassa häntä ahnaasti kuin peto saalista valitessa.
Silin kasvoille ilmestyo säikähtänyt, sitten helpotus, jonka jälkeen viimeiseksi ilmeeksi muodostui vain jokin ilon ja yllätyksestä toipuneen arkinen tuijotus. Haul seisoi ikkunan luona odottan kuin pieni koiranpentu omistajaansa. Proteesi iskettiin takaisin nilkkaan ja pellavapää nousi ylös. Hänen yöasunsa ei huutanut paljastavuutta, mutta kyllä se muotoja näytti.

Sil astui pöydän puokse, tarttui siihen ja nosti sitö hieman ylös, jottei se tehnyt suuria äähiä ja herättänyt koko kansaa ylös. Kynttilän liekki lepatti hieman, kun Sil avasi nopeasti ikkunanan ja tunki ensimmäisenä åäänsä ulos, ennen kuin mies pyrkisi sisään. "Haul!" Sil sanoi hiljaisella ja moittivalla äänellä. "Mitä sinä täällä teet täällaiseen aikaan?" Hän kysyi hetken vakavalla äänellä, mutta vakavuus katosi pian naisen kasvoilta. Sil kallisti päätään, pyöräytti hopeisia silmiään ja perääntyi sisälle. Hän ojensi kätensä miehelle, jotta voisi auttaa tämän sisään.
Lisäksi Sil tiesi vallan mainiosti mitä oli tekemässä. Haulin sisään päästyä, hän sulki ikkunan tiivisti ja kynttilän liekki sai taas rauhan tuulelta. Sil tarttui Hauliin ja mutristi suutaan. "Oletko ruvennut yövirailuja tekemään." Sil kuiskasi hymy huulillaan ja lopulta painoi suukon miehen poskille. Toki Sil oli iloinen, että Haul oli tullut käymään, mutta ajankohtaa tuo olisi voinut ehkä harkita tarkemmin.
Sil katseli miestä ja tuon varjoja töynnä olevia kasvoja. Oliko se sitten Silin kuvitelmaa vai jotakin muuta, mutta Haul näytti jotenkin erityisen vetoavalta tänään.

Viesti Ti Joulu 08, 2015 11:59

Re: We do sins||K-18

Sil huomasi Haulin, joka virnisti naiselle leveästi ja vilkutti nyt kun toinen nousi ylös vuoteelta. Pieni tovi naisella meni siirtää pöytää ja avata sitten ikkuna. Tietenkin moitteita tuli heti ensimmäisenä. "Tulin vierailulle." Mies vain vastasi hymysuin Silin kysymykseen. "Joten, jos saan tulla peremmälle? Täällä on kylmä." Tämä vielä lisäsi, kunnes nainen veti päänsä takaisin sisälle ja ojensi kätensä, autaakseen miehen peremmälle. Nostaen jalkansa Haul kapusi ikkunasta sisälle toisen auttamana. Mies silmäili nyt ympärilleen, sillä välin kun Sil sulki ikkunan hänen perästään. Huone ei ollut sen erikoisempi mitä talo itsekään, mutta kylmän se piti ainakin ulkopuolella.

Haul veti hupun pois päästään, jonka alta paljastui tuulen tuivertamat pörröiset mustat hiukset. Mies kääntyi Silin puoleen, joka tarttui häneen ja kuiskien ihmetteli hänen yövierailuaan. Suukonkin hän sai poskelleen. "En halunnut kuluttaa aikaani nyt kun olen fyysinen jälleen, lähdin saman tien ja nyt kun olen perillä, sattuu olemaan ilta." Haul selitti kuiskien naiselle takaisin. "Ja noh... Eikös tämä ole näin jännempää? Mies salaa huoneessasi, mitä vanhempasi ajattelisivat jos tietäisivät?" Haul totesi vieden samlla etusormensa Silin leuan alle ja nosti sitä. "Pidän muuten vaaleasta yöasustasi." Tämä kuiski kumartuen painamaan otsansa vasten naisen otsaa. "Et kai ole vielä menossa nukkumaan?"

Viesti Ke Joulu 09, 2015 11:35

Re: We do sins||K-18

Mies veti huppunsa pois päänsä päältä ja kääntyi häneen. haulin kasvot ja koko se kokonaisuus miehestä sai kuumottavan tunteen kohoamaan pellavapään poskille. Hän käänsi nopeatsi katseensa pois, hieman empien kylläkin. Haul perusteli käyntiään sillä, ettei halunnut kuluttaa aikaansa fyysisenä, kerta sen omasi jälleen. Sil tunsi kuumotuksen polttelevan jo hänen poskiaan. Hän ei tiennyt miten vastata, sillä hän oli erityisen iloinen kuulemastaan, mutta häpesi ehkä hieman iloaan. "N-niinkö?" Sil kysäisi hieman ja puristi käsiään yhteen.
Haul lisäsi vedoten jännittävyyteen vierulassa. Jännittävää? Tämähän oli lähes vaarallista! Jos Sililtä kysyttiin, joka sai naisen punaiset kasvot kohoamaan ylös tuimana, mutta ne leppyivät hyvin pian tuntiessaan miehen käden leuan alla ja miehen otsan hänen otsaansa vasten. Sil tunsi kuumotuksen poskillaan olevan lähes kärsimystä. Hän ei tiennyt miten reagoida, kuin viemällä katseensa nopeasti pois miehestä. "Uhm..." Hän ynähti ja puri huultaan. Hän tunsi kehonsa kihelmöivän ohuen yöasun alla. Jos totta puhuttiin hänhän oli täysin alasti sen alla, mikä sai Silin tuntemaan äkisti itsensä kovin suojaamattomaksi.
Haulin mielipide hänen yöasunsa pitämisestä ei auttanut yhtään asiaa. Hän tunsi vain kiusaantuneensa lisää miehen kehuista, joista hän tunsi erityisesti iloisuutta. Lopuksi Haul päätti asiansa kysymykseen, joka sai naisen katseen palaamaan takaisin miehen sinisiin silmiin.

"E-en... Tai siis olin... Mutta sinä olet nyt täällä..." Sil mutisi ja näytti hetken murjottavan. "Tyhmyri." Hän totesi ja kiersi kätensä äkisti miehen ympärille halaten tuota tiukasti. Sil ei halunut toisen näkevän, kuinka kiusaantunut, iloinen ja punainen hän oli. "Eikä yöasuni oli sen kummoisempi, mitä muidenkaan." Sil mutisi vasten Haulin rintakehää. Hän nojasi miehene hitaasti ja puri huultaan herpaantumatta halauksesta. Hän oli niin monen tunteen valloittama, että se tuntui vallan epämiellyttävältä ja miellyttävältä samaan aikaan.
"Haul..." Sil kuiskasi ja pisti oikean korvansa vasten miestä. Miehen sydämen pamahdukset kuuluivat vasten hänen korvaansa. Se oli tavallinen tai sitten astettra kiihkeämpi. Hänen kasvonsa olivat punaiset ja hänen silmänsä loistivat himmeässä valossa. "Saat syyttää tästä kaikesta itseäsi." Sil sanoi hiljaisena ja käänsi sitten päänsä suudellen miestä huulille ja kiertäen lopuksi tuon niskaan painautuen paremmin siihen kiihkeään suudelmaan.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 12:06

Re: We do sins||K-18

Huone oli hämärä yksinäisen kynttiän valossa, mutta ei Haulilta jäänyt huomaamatta puna Silin kasvoilla, joita hän muutenkin tuijotti herkeämättä. Nainen puolestaan käänsi katseensa pois hänen kiusaavien sanojen jälkeen. Mies hymyili itsekseen, kyllä hän tiesi ettei ollut antanut toiselle paljoa vaihtoehtoja muuta kuin päästää häntä sisään, mutta olisi toinen aina voinut kieltää häntä. Mutta kyllä Haul ymmärsi, hän oli vastustamaton, ei hänelle noin vain voinut sanoa ei.
Sil kertoi että oli ollut menossa nukkumaan, mutta miehen vierailu oli sen nyt estänyt. "Älä nyt, on tuhmaa hakua tyhmyriksi." Mies hymisi tytön sanoille, silitellen tuon poskea siinä samalla, mutta nopeasti toinen painautui halaamaan häntä. "Tosin pidän tuhmista tytöistä." Haul myönsi kiusallaan, samalla kun halasi toista takaisin.

Sil ei pitänyt yöasuaan sen erikoisempana mitä muillakaan. Nainen sitten osasi olla itsekriittinen, tuo tarvitsi itseluottamusta enemän.
"Niin Sil?" Mies kysyi naisen kuiskatessa hänen nimensä ja pian tuo vastasi, että hän saisi syyttää kaikesta itseään. "Mitä minä olen muka tehnyt?" Haul hymähti, mutta ei ennättänyt kuulla vastausta kun Sil kurottautui suutelemaan häntä. Taivaansiniset silmät katsoivat naista hetken aikaa, ennen kuin sulkeutuivat ja mies vastasi suudelmaan, joka nopeasti muuttui kiihkeämmäksi.
Haulin kädet laskeutuivat Silin kaulalta, harteiden kautta vyötärölle. "Et ole yleensä seurassani näin jännitynyt." Mies totesi vapautuen hetkeksi suudelmasta. "Et kai ujostele ohutta vaatettasi?" Tämä uteli, samalla kun sormen päät silittivät toisen alaselkää, tunnustellen yöasunpehmeää kangasta. "Tosin en itse ole nähnyt sinua näin ennen, ehkä minä olen se joka on jännitynyt?" Haul kuiski Silin korvaan, samalla kun vei toisen kätensä tuon hiuksiin ja lasjeutui suukottamaan Silin paljasta kaulaa.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 2:07

Re: We do sins||K-18

Pidän tuhmista tytyöistä. Haulin toteamus tuntui leijuvan ympäri naisen päätä. Se tuntui vihjailevalta, mutta samalla se tuntui kiusoittelevalta. "Älä kiusaa minua." Sil henkäisi, kun miehen kähdet vaelsivat pitkin hönen vartaloaan.
Mies kiinnitti huomionsa hänen jännittyneisyyteensä ja kysyi ujosteliko hän ohuita vaateittaan. Oikeamminnsanottuna ohutta vaatettaan. Ei hänellä mitään muutakaan päällä ollut. "Ujostelen." Sil totesi ja värähteli toisen kosketuksesta. Hän tunsi miehen kädet alaselässään ja puri huultaan. Älä kiusaa minua. Sil ei torjunut miehen kosketusta, mutta hän tunsi olonso aina vain jäykemmäksi. Hän tunsi olevansa mukavuusalueensa ulkopuolella, eikä tiennyt sen takia mitä tehdä.
Haulin mainitessa, että saattoi olla hyvin niinkin, että mies itse oli jännittynyt sai pellavapää nostamaan taas uudestaan kasvonsa kohti toisen omia. Tosin mies kuiski korvaan, jolloin reaktio oli hartioiden pieni hypähdys ja korvan lehden punoitus. Mies suuteli häntä kaulasta ja Sil nosti kätensä paremmin miehen niskaan, upottaen taas sormensa hiusten lomaan.

"Ahm.." Kuului pieni äänähdys naisen huulien väliltä, jota tuo meni nopeasti häpeämään ja muuttumaan ihan tomaatiksi. Sil puraisi hammasta ja asetti loppujen lopuksi vain päänsä miehen hartialle. "Senkin...." Hän kuiskasi ja lempeä hymy palasi hänen kasvoilleen. Haulin niskassa olevat ködet vaelsivat hiuksissa ja painoivat miestä enemmän naisen kehoa vasten. Ei Sil voinut kieltää, etteikö nauttinut.
Nainen antaisi samalla tavalla takaisin. Hän antoi käsiensä valua hitaasti miehen viitan solkiin ja aukaisi ne, jolloin viitta tipahti lattialle. Sil vei kätensä uudestaan toisen niskaan ja suuteli vuorostaan tuon kaulaa, hellästi ja varovasti.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 2:31

Re: We do sins||K-18

Haul tiesi kuinka koko tilanne oli selvästi hyvin vihjaileva ja se pystyisi ajautumaan ties mihin, jonka päälle ympärillä lymyili vaara, että joku naisen perheestä kuulisi ylimääräisiä ääniä ja se puolestaan johtaisi kiusalliseen tilanteeseen. Tosin mies itse ei sitä pelännyt, toki ei ollut hyvä antaa huonoa ensivaikutelmaa Silin perheelle, mutta hän oli päättäväinen mies joka otti sen minkä halusi... jos saisi siihen luvan siltä mitä hän ottaisi. Tässä tapauksessa kyse oli Silistä. Hän ei ollut painostamassa toista mihinkään, hän muisti edelleen naisen huonot kokemukset Jackin takia.

Silin äänähnyt havahdutti Haulin ajatuksistaan, Mies erkani naisesta hieman katsoen tuon punaisena helottavia kasvoja. "Nautit tästä." Mies kiusoitteli, johon sai vain mutinaa vastaukseksi.
Tosin hänen kiusoitelunsa ei estänyt Siliä riisumasta hänen viitaansa ja suukottamalla vuorostaan hänen kaulaansa. "Sil... Jos jatkamme samaa rataa, tiedät hyvin mihin se saattaa johtaa." Haul kuiskasi, silitellen toisen niskaa ja hivutti toista kätään naisen alaselältä hieman alemmas. Mies kuitenkin pysähtyi hänen tajutessaan jotain. Haul liikutti kättään hieman kuin etsien jotain, kunnes totesi; "Missa alusvaatteesi ovat?" Miehen teki tiukkaa pidätellä virnettään. "Teet olostani vaikean... Kiellä minua nyt, ennen kuin sekoan lopullisesti."

Viesti Ke Joulu 09, 2015 3:35

Re: We do sins||K-18

Kiusoittelua ja kiusottelevia sanoja. Sil hymähti siihen ja oli aikeissa purra toista kaulasta, jos tuo vielä päättäisi sanoa jotakin, joka sai hänet tuntemaan itsensä tomaatiksi, josta pian voisi tehdä ketsuppia ja pursuttaa iloisesti lasten ruokien päälle. Haul mainitsi, että oli mahdollisuus jäädä kiinni. Tietenkin oli aina se mahodollisuus, että he jäisivät kiinni, mutta miehen sanoja lainaten, sehän teki tästä vain jännittävämpää. Haul selkeästi vaali häntä. Toinen ei halunnut hoppuilla, ellei Sil ollut täysin varma ja valmis tähän. Sil nojasi toisen hartiaan ja hymisi vain siihen jotakin, mutta se ei merkinnyt kieltävää tai myönteistä. Sil mietti.
Haulin käsi hivuttautui alemmas, pitkin selkää, mutta se pysähtyi. Mies ymmärsi vihdoin, että ilman yöasuaan hänellä ei ollut muuta rihman kiertämää yllään. "Nytkö vasta ymmärsit? En minä nuku alusvaatteiteni kanssa. Ne ovat epämukavat." Sil totesi hiljaisella äänellä. Hänen äänessään oli vakavuutta, kun mies melkein aneli häntä sanomaan ei. Silloin naisen kasvoille piirtyi hienoinen, kiusoitteleva hymy.

"Ei." Hän kuiskasi. "Vain tänään minä kieltäydyn sanomasta ei sinulle." Sil huokaisi ja hönen hymynsä levisi hänen kasvoille. "Tänään lupaan itseni sinulle, joten tee minusta nainen." Sil kuiskasi miehen korvaan ja lipaisi tuon korvanlehteä. Häntä hävetti sanoa noin intiimejä sanoja miehelle, mutta jos se oli Haul. Hän yrittöisi parhaansa. Ei siihen tarvittu sanoja,

Viesti Ke Joulu 09, 2015 4:04

Re: We do sins||K-18

Haul naurahti hiljaa Silin todetessa alusvaatteiden olevan epämukuvat nukkuessa. "Ymmärrän kyllä." Mies totesi hymyillen,
Haul odotti hiljaa naisen sanoja, kieltäisikö Sil häntä, pelottiko tuota? Aluksi nainen sanoi ei, mutta jatkoi kieltäytyvänsä sanomasta ei. Olisiko Sil voinut sitä mutkikaammin sanoa? Kiusasiko tuo vuorostaan häntä? Toinenhan oppi nopeasti.
Haul saattoi tuntea kylmien väreiden värisyttävän selkärankaa, kun Sil soi hänelle luvan tehdä tytöstä nainen. Ei hän ikinä olisi uskonut Silin sanovan jotain noin... intiimiä. Hemmetti hän tosiaan taitaisi seota!

Haul vetäytyi kunnolla irti Silistä, nähdäkseen tuon kunnolla. Miehen katse oli läpitunkevä. "Tuhma...Tuhma tyttö." Mies kuiski matalalla äänellä, ennen kuin otti askeleen jos toisenkin pakottaen Silin seinää vasten. Haul painautui lähemme käsivarsi seinäävasten naisen pään vierellä, kurottautuen painamaan huulensa vasten Silin omia. "Yllätät minut... yhä uudestaan ja... uudestaan." Haul kuiski kiihkeän suudelmansa välistä, "Minä en tee sinusta vain naista, teen sinusta naiseni."

Viesti Ke Joulu 09, 2015 4:30

Re: We do sins||K-18

Mies erkani, loittoni ja katosi. No ei kadonnut, mutta tuonnlämpö katosi, johon Sil reagoi vähän pienenä värähdyksenä. Olio hän sanonit jotain väärin, vai epäilö mies hänen vakavuuttaa tässä asiassa? Tosin Haul tuijotti häntä, kuin viimeistö lihaa lautasella, jonka aikoisi syödä hitaasti ja nauttia jokaisesta puraisusta. Sil henkäisi pienesti, ei kuuluvasti eikä näjyvästi. Haul torui häntä tuhmaksi tytöksi. "Sinä pidit... Tuhmista." Sil sopersi ja laski katseensa vaihvikkaa alas. Haulin katse oli jo liikaa.
Haulin jalka ja liike pakotti hänet ottamaan askelia taakse pöin, kunnes he olivat vasten seinää tai no Sil olivasten seinää ja Haul vasten häntä. Mies kurouttui suutelemaan ja Sil vastasi, yhtä kiikhkeästi, kun mies myös mutisi siinä samalla. Hänen tavastaan yllättää toinen ja lopuksi Haul totesi tekevänsä hänestä, ei mitä tahansa naista vaan hänen naisensa.

Pellavapää värähti, mutta hän ei vastustellut, ei näyttinyt etteikö nauttisi tilanteesta ja sen tuomasta epävarmuuden ja kiihkon välisestä tilasta. "Teekin." Sil kuiskasi ja hyväili miehen selkää kankaan läpi samalla kun nuo niin kiihkeät suudelmat jatkuivat. Hän odotti, epävarmana ja arkana. Hän ei tiennyt mitä tekisi. "Olen aivan tietämätön näistä asioista... Sinun on opetettava minua." Hän totesi kuiskien ja tunsi taas kiusaantuvan tunteen kasvavan sisäällään. Samalla hän tunsi kuinka hänen kehonsa tuntui menettävän vaatteita päältään, vaikkeivät ne kyllä kadonneet päältä. Haulin olemus vain tuntui siltä, kuin mies olisi jo riisunut hänet alastomaksi.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 4:49

Re: We do sins||K-18

Silin hetkellinen kuiskaus sai Haulin suutelemaan tuota syvemmin, näykkimään hellästi tuon alahuulta, samalla kun toinen käsi lipui naisen harteilta alas lanteille, tunnustellen Silin kurveja. Käsi löysi pian tiensä yöasun helmalle, jonka alle käsi luikahti, kokeilen Silin reiden paljasta ihoa. Niin pehmeä.
Kaksikko irtautui suudelmasta, jolloin Sil sai sanotuksi että oli tietämätön näistä asioista. Se oli tullut kyllä miehelle selväksi jo aikaa sitten.
"Ei tässä paljoa ole opittavaa, annat vain sen tulla luonnostaan. Tietenkin se vaatii rentoutumista." Haul selitti toisen opetus pyyntöön.
"Rentoudu ja auta minua paitani kanssa näin aluksi." Mies ehdotti vetäytyen hieman kauemmas, vieden molemmat kätensä nojaamaan seinää molemmin puolin naisen päätä. "Teet oloni niin kuumaksi." Haul kuiski.

Vaikka Sil oli antanut miehelle luvan, ei tämä aikonut hosua, vaikka kuinka housujen utumusta kiristi. Sil selvästi oli jännittynyt, mutta myös piti tunteesta, jonka Haul sai aikaan. Tosin ehkä näin ensikerralle olisi kannattanut valita parempi paikka, kuin naisen perheenkoti, jossa oli kuulevia korvia. Mies kuitenkin halusi kokeilla onneaan ja muutenkin, ei hän koskaan ollut moista tempausta tehnyt koko pitkän ikänsä aikana ja se oli jo jotain. Tietenkin hänen tälläinen kokemus oli koettava ja vielä kun sen saisi kokea Silin kanssa.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 5:13

Re: We do sins||K-18

Ei paljon opittavaa. Piti vain rentoutua ja siitä de sitten lähtisi aivan luonnostaa. Nainen nyökkäsi, hieman ujosti.lopuksi Haul pyysi häntä ottamaan paidan oois päältä, kerta hän teki miehen olon niin kuumaksi. Sil laski katseensa käsiinsä. "T-tyhmyri...." Hän vastasi punaisena ja tarttui paidan helmaan nostaen sitä. Hitaasti paidan reuna nousi, kun Sil sennnosti kohti miehen käsiä. Paidan alta paljastui miehekäs yläkroppa, joka sai pellavapäältä pieniä punastelevia katseita. Lopulta Haulin paita sai sanoa hei lattialle, kun Sil oli suorittanut töynsä urhollisesti loppuun.
Haulin käsi oli taas kulkeutunut hänen helmansa alle ja se tutustui hänen reiteensä. Sil tunsi pientä häpeän iskua siitä, ettei hänellä todellakaan ole normaaleja jalkoja. Hän tunsi, ettei mies ehkä pitäisi sellaista näkyä kauniina, mutta olihan tuo sanonut, etä hän oli kaunis. Rampa tai ei.
Sil laski varovasti, ehkä jopa ihmetellen kätensä vasten miehen rintaa ja tunnusteli hitaasti vaeltavien käsien myötä toisen vartaloa ja lihasten muotoja. Samalla tavalla, kun Haul tutustui hänen jalkoihinsa.

"Hn." Sil säpsähti pienesti Haulin kättä, mutta empi hetken, ennen kuin paianutui miestä vasten ja nöykkäisi tuon hartialihasta hampaillaan. Hän kokeili selän lihaksia ja tunsi valtavan kovan kuumotuksen kasvavan poskillaan.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 6:08

Re: We do sins||K-18

Vai että tyhmyri? Haul hymyili vinosti Silin ryhtyessä riisumaan hänen paitaansa, nostaen sen helmaa ylös ja päästyään ylemmäs, nosti tämä käsiään, jotta paita pääsi pään yli ja pois päältä. Se tippui viitan seuraksi lattialle.
Ei Haul yhtä lihaskimppu ollut kuin Tiergan, mutta aikoinaan kun ihminen oli ollut, oli miekailun harjoitus tehnyt kyllä tehtävänsä miehen ruummille.
Haul palasi tutkimaan Silin ihoa ja laski samalla katseensa naiseen, joka aran ja edelleen punastellen vei kätensä vasten hänen rintakihäänsä. "Hmhh... Ai nyt se kiehtoo sinua?" Mies hymähti. "Vai eikö humalainen käytökseni ollut viehättävä silloin?" Haul viittasi iltaan, jolloin Sil oli hänet auttanut majatalon yläkertaan ja hänen valitellessaan kuumuudesta riisunut häneltä paidan.

Silin tullessa vasten Haulia, saattoi tämä tuntea kuinka kuumana toisen kasvot kävivät. Nainen todella tunsi olonsa hyvin nolostuneeksi ja olihan se ensikertalaiselta ymmärrettävää. Mies nautiskeli hetken aikaa Silin käsistä, jotka vaelsivat hänen selällään ja halasi samalla naista takaisin.
"Tule." Haul lopulta sanoi, kumartuen hieman ja nostaen Silin ylös vyötäisiltä, edelleen halaten. Mies kantoi tulevan naisensa kohti vuodetta ja laski tuon sille istumaan. Vuode narahti vienosti. "Hmm?" Mies katsahti vuodetta, päästettyään irti Silistä ja tönäisi kädellään vuoteen reunaa, jolloin se narahti uudestaan. "Tästä tuleekin mielenkiintoista." Haul virnisti, kääntäessään katseensa Siliin ja polvistui sitten tuon eteen lattialle.
"Haluaisin nähdä sinut täysin alasti." Mies ilmoitti, aika yllättäen, samalla vieden kätensä lepäämään Silin isommalle proteesille.

Viesti Ke Joulu 09, 2015 9:18

Re: We do sins||K-18

Haulin todetessa, että nytkö miehen kroppa kiinnosti sai Silin nöykköisemöän tuota hartiasta. "Anteeksi vain, mutta minua ei kiinnostanut lääppiä kehoasi, kun olit humalassa." Sil totesi kuiskaten ja murjotti sitten vasten toista punaisena tomaattina.
Hä kuuli miehen kutsuvan ja nostaen hänet natisevalle sängylle. Hönet laskettiin vuoteelle ja vieno narahdus kävi, kun Sil siihen takamuksensa sai. Tätä mullistavaa ilmiötä Haul näytti ihmettelevän ja vielä varmuuden vuoksi tönäisi vuoteen reunaa, jolloin se päästi ihanan narahduksen uudestaan. Sil ei voinut olla hymyilemättä miehen totemukselle.
Yllättäen Haul polvistui hänen eteensä ja katsoi häntä kuin koiran pentu. Toinen toi niin tapansa mukaan yllättäen haluamansa asian ja toi kätensä hänen isommalle proteesillen.

Sil reagoi hitaasti, nolostellen ja vei kötensä vartalolleen, hieman empien hän laski ne reisilleen. "Auta... Minua..." Pellavapää pyysi arasti ja laski kätensä miehen kädelle. Hän tarttui siihen ja puristi sitö vienosti. Ethän... Tuomitse? Sil pyysi katseellaan. Hän odotti ja tunsi kuumuuden valtaavan hänen koko kehonsa. Se odotus tuntui kiihottavalta, vallan kärsimättömältä ja pelottavalta. Ei hän alastonta vartaloaan ollut näyttänyt kuin äidilleen ja itselleen.
Eikä hänellä ollut suuria rintoja tai kauniita kurveja, kuten monella naisella oli. Oli paljon kauniimpia naisia kuin hän. Paljon muodokkaampia ja oikeat jalat omistavia.
Seuraava

Paluu Hylätyt mökit, asunnot, tönöt ja rakennukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö