Kirjoittaja Mori » 10 Joulu 2015, 20:41
Jokainen liike yllytti naista, hänen äänihuuliaan ja keuhkojaan. Hän puri jo hammasta, aukaisi suutaannja puri nyrkkiään. Hän puristi lakanoita, työnsi vasten miestä ja kuuli kaukaisesti vuoteen narinan ja natinan. Hän tunsi vain miehen lantion ja työntöjen rytmin. Kiihkeän hien ja tunnelman. Haulin hengitys, tuon iho ja kaikki muu tuntuivat niin läheltä, kuin he olisivat olleet yhtä. Kaikki tuntui sekaiselta, katoavalta. Aina siihen saakka kun mies sanoi hänen nimensä ja pyysi anteeksi.
Sil ei siihen ehtinyt reagoida, kun mies vetäytyi miltein pois. Nainen nosti päätään kysyvänä, hengästyneenä. Sitten mies työntyi sisään rajusti. Silin selkä kaartui, jos hänellä olisi ollut varpaat, hän olisi varmasti kipristellyt niitä jo aikansa. Nyt hän puri peukkuaan ja pian hän ei voinut, ei sitten millään.
"Hah... Ah! Hnn... Ahm..." kuului siihen rytmiin harmoniassa tulevia ääniä. Sil yritti, mutta hän tunsi itsekurinsa heikentyvän jatkuvasti toisen työnnöistä. Mies oli niin keskittynyt ja niin oli Silkin, melkein koko maailma oli kadonnut heidön ympäriltään, mutta maailma ei kadottanut kaksikkoa.
Kolmashuone, Ronien jälkeen oli Erikin. Eikä vanhin veljistä ollut syvä nukkuja. Tuon silmät avautuivat hitaasti kaikuvan narahtekun ja jonkin muun äänen tunkeutuessa hänen uneensä. Mies käänsi kylkeään ja nousi hitaasti käsiensä varaan. Unenpöppöröisenä mies nousi istumaan vuoteensa reunalle selvittämään päätään. Hän kuuli narahtelun, oman vuoteensa mukaan lukien. Narahtelu oli rytmikästä, lähes kiihkeää. Erik veti hiuksiaan ja kuunteli hetken, ennen kuin äkisti käänsi päätään ja tuijotti seinää edessään.
Hänen silmänsä tuntuivat laajuntavan hetkellisesti ja mies veti housut jalkaansa. Hän nousi ylös, avasi huoneensa oven, jolloin narathtelut sekä äänet olivat selkämpiä. Ne olivat naisellisia huokaisuja. Töynnä nautintoa. Erikin selkää pitkin kiipesi kylmäväre, joka puistatti miestä. Ei se voinut, ei millään. Ei hönen pikkusisarensa harrastanut ainakaan ja kuka mies halusi muka tuon? Pieni sisko parka oli menettänyt jalkansa, eikä varmasti viehättäisi miehiä puoleensa ja silti Silin huoneesta kantautui jotakin, mitä ei pitäisi olla olemassa tai edes mahdollista.
Ellei kyseessä ollut raiskaus? Eri vei kätensä suulleen ja hengitti kiihtyneesti, hetkellinen järkytys. Kuka murtautuisi naisen huoneeseen vain raiskaamaan tämän? Tietysti oli hyvin mahdollista, että kyseessä oli raiskaus, kerta he keskellä metsää asuivat. Kuka tahansa saattoi tulla ja mennä miten halusivat. Erik otti ensimmöisen askeleen pois huoneestaan.