We do sins||K-18


Ympäri metsää löytyy vanhoja, hylättyjä rakennuksia... Tai ainakin suurin osa niistä vaikuttaa hylätyiltä. Rakennuksien kunto ja koko vaihtelee, osan ollen jo raunioina siinä missä jotkut vaikuttavat täysin asuinkelpoisilta. Tietenkin niissä saattaa jo siinä tapauksessa asua joku. Jotkut raunioista ovat peräti ajalta ennen ihmisten saapumista Cryptiin, haltioiden hylkäämää asutusta. Jotkut näistä raunioista ovat selvästi kokeneet sodan ja taruolentovainojen suuren hinnan. Puhutaan myös, että joissakin rakennuksissa kummittelee ja tämän tähden niissä ei kannata edes yötään viettää, ellei halua kirousta niskaansa...
Jostain päin metsää löytyy myös kokonaisia hylättyjä kyliä.

Valvoja: Crimson

Viesti To Joulu 10, 2015 9:36

Re: We do sins||K-18

Haul hengitti syvään, tuojottaen nyt Siliä allaan, samalla kun nautinto päästi otettaan hiljakseen irti. Ei se tietenkään kokonaan kadonnut, jäjellä oli vapautunut ja niin rentoutunut olo. Mies näki parhaaksi vetää itsensä ulos ja nousta kunnolla käsiensä varaan, että nainen saisi tilaa hengittää.
Mies veti henkeä syvään, kuin olisi juuri juossut pakoon vihaista karhua... joka tosin yllättäen alkoi tuntua hyvin todelliselta mielikuvalta. Huoneen ovi lennähti yllättäen auki ja Haul käänsi katseensa huoneeseen pamahtaneeseen mieheen. Ei Haulilla ollut vaikeaa päätellä kyseisen miehen olevan Silin veli, kiitos tuon saman näköisyyden, sekä nuoren ulkonäön.
Sil veti panikoiden peittoa suojakseen ja yritti sopertaa veljelleen että voisi selittää. Haul puolestaan tuijotti velikultaa liikahtamatta. Ei hän peloissaan ollut, hän vain hiljakseen hyväksyi kohtalonsa, jonka oli itse saanut aikaa, kiitos äänien mitä hän oli saanut aikaiseksi.

Veli asteli kiivaan näköisenä vuodetta kohti ja repi Haulin kauemmas Silistä, heittäen lattialle. Haul kompuroi, yrittäen päästä nopeasti ylös ja tarttua toista ranteista, ettei tuo päälle aivan kävisi. "En ole ehkä oikeutettu sanomaan tätä... mutta teet siskosi olon hyvin epämukavaksi..." Mies totesi, hän oli edelleen hengästynyt, ei hänelle oltu annettu aikaa palautua niinkin kiivaan hetken jälkeen.
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä Pe Joulu 11, 2015 10:34, muokattu yhteensä 2 kertaa

Viesti To Joulu 10, 2015 9:47

Re: We do sins||K-18

Sil piteli peittoaan ja katseli kuinka Haul lensi lattialle, kuului tömähdys. "Ja hittoako minä siitä välitän?" Erik totesi kiivaana ja tarttui miehen käteen, joka hänen rannettaan puristi. Hän väänsi ranteen irti ja yritti potkaista Haulia, jolloin Sil tarttui veljeään housujen reunasta ja veti itseensä päin. Potku ei koskaan mennyt perille ja mies horjahti hieman, mutta onnistui palauttamaan tasapainonsa.
Hän mulkaisi siskoonsa, joka katsoi häntä anelevasti. "Ymmärsit ihan väörin." Sil sanoi ja nielaisi hieman ottaakseen henkeä. "Ymmärsin väärin mitä? Sen että tämä mies pani juuri siskoani? Näinkö sinä annat jonkun muukalaisen tehdä itsellesi?" Erik murisi, kuin olisi oikeastikin joku jättimäinen karhu ja vahtisi prinsessan etuovea. Sil ei päästänyt irti veljensö housuista.
"Lopeta ja kuuntele. Tämä tuntematon mies on Haul ja hän on minun... Tai siis me olemme rakastajia." Sil totesi hieman punehtuen.

Erik jäi katsomaan siskonsa punehtuneita kasvoja hämmentyneenä äkisti, hän vilkaisi mieheen, joka oli maassa hengöstyneenä. "Ai rakastavaisia vai?" Erik toisti ja vähän näytti epävarmalta uskoisiko vai ei. "N-niin..." Sil totesi hiljaisena ja hymyili pienesti ajatellessaan, että juuri Haul oli vienyt hänen neitsyytensä. Erik vilkaisi uudestaan ja näytti lähes järkyttyvän nähdessään pikkusiskonsa onnelliset kasvot. Hän ei koskaan uskonut, että tällaista päivää tulisi.
Äkisti Erik irtautui siskoskaan, tarrasi toisen miehen olasta ja pamautti tätä suoraan poskelle. Sil säikähti hieman ja oli sanomassa jotakin, mutta veli nöytti siltä, ettei iskuja tullut yhtään enempää. "Selvitämme tämän huomenna." Erik totesi ja antoi miehelle katseen, ettei tuo saanut lähteä minnekään tai mies metsästäisi tuon lopulta.

Viesti To Joulu 10, 2015 10:09

Re: We do sins||K-18

Turhaan Haul yritti puhua miehelle, joka nyt väänsi itsensä irti hänen otteestaan ja oli aikeissa potkaista häntä. Sitä toinen ei kuitenkaan ennättänyt tekemään, kun Sil kurotti veljensä puoleen, tartuen tuota housujen vyötäisiltä ja repi kauemmaksi Haulista, joka puolestaan otti askeleen kauemmas. Tämä vielä laskeutui toisen polvensa varaan hengähtämään, kuinka surkea loppu romanttiselle hetkelle.
Sil ryhtyi viimein selittelemään veljelleen mistä oikein oli kyse, joka kiivaasti syytteli Haulia muukalaiseksi. Nainen näytti hieman nolostelevan kertoessaan tuon ja Haulin olevan rakastavaisia. Mies soi pienen hymyn Silille tuon veljen takaa, joka ei näyttänyt uskovan kuulemaansa.

Äkkinäinen liike sai Haulin havahtumaan ja nousemaan kiireesti ylös, kun toinen irtautui Silin otteesta ja tuli takaisin hänen kimppuunsa. Liike oli niin äkillinen, ettei Haul ennättänyt väistämään nyrkkiä, joka iskeytyi hänen poskeaan vasten, retkauttaen tämän pään sivulle voimalla. "Agh..!" Mies kähähti silkasta yllätyksestä, miltei kaatuen, mutta pidätteli tasapainonsa ja käänsi ärtyneen katseensa veljeen, hieroen nyt kipeää poskeaan. Toinen ilmoitti, että asia selvitettäisiin huomenna, joka taas vihjasi sitä, ettei Haul saisi paeta paikalta. "Hyvä on, jos annat meidän nyt rauhassa hengähtää... Siskosi kun antoi minulle kunnon kuntoilun, tiedäthän." Haul totesi virnistäen.

Viesti To Joulu 10, 2015 10:54

Re: We do sins||K-18

Haul sai nyrkistä ja Sil mulkaista isoveljeään. Oliko toisen ihan pakko. Toisaalta ei Haulinkaan sanominen auttanut yhtään tilannetta. Se tuntui vainnsaavan Erikin syöksymään kohti miestä. "Sinä saasta!" Tuo murahti ja vei kätensä toisen kaulaan alkaen kuristaa Haulia. "Haluatko, että muserran kalusi muussiksi?" Erik pihisi ja iski toisen vasten lattia jaa yritti potkaista tällä keetaa ja lisäksi hän oli uieman kauempana Silin käsien ulottumattomissa, niin että mies todellakinnsaattaisi osua.
Sil ei todellakaan päässut mihinkääh vuoteelta, hän oli käärinyt peiton ylleen ja katsoi sängyn reunalta aggressiivistä käsitrelyä. "Erik lopeta! Ei tuo hyödytä tilannetta ollenkaan! " Nainen aneli isoveljeään, joka pihisi ja åuhkui minkä ehti.
Lopulta Erik vain poisyui huoneesta mitään sanomatta. Asteli ulos ja menimomaan huoneeseensa raapimaan aivonsa pihalle. Hän ei tiennyt miten suhtautua, jollain tasolla mies oli iloinen, mutta toisella tasolla hän oli vihainen. Johtuoko se sitten salailusta vai järkyttävästä yllätyksestä vaiko sitten pelkistä miehen sanoista, jotka oluvat saaneet hänet tulistumaan olan takaa.

Sil katsoi sängyn reunalta Haulia, hän oli kuin koiran pentu. "Oletko kunnossa?" Sil kuiskasi pienesti ja phoittelevasyti, ettei kyennyt tulemaan hätiin. Häntä ei huvittanut liikkua, kun ei ollut proteeseja ja niiden laittaminen taas kesti ja sitä rataa.

Viesti To Joulu 10, 2015 11:13

Re: We do sins||K-18

Kyllä Haul tiesi sanojensa yllyttäneen toista ja olikin nyt jälleen tuon tiukassa otteessa. Tällä kertaa veli yritti kuristaa, mutta mies vain virnisti tuolle, eihän tässä mitään hätää ollut. Ensivaikutelma oli pilattu jo sillä hetkellä, kun toinen oli huoneeseen astunut, turhaa hän enää yrittäisi rauhan sanoja toiselle suotaa. Oli jotenkin hauska nähdä, kuinka Silin veli kiivastui, tuo todella välitti sisarestaan.
Mies löysi itsensä jälleen lattialta ja sai potkun jos toisenkin kylkeensä. Tietenkin se sattui ja väräytti virneen pois tämän kasvoilta. Ei Haul jaksanut takaisin tapella, sekä ei hän nyt Silin omaa velikultaa tuon silmien alla lähtisi käsittelemään. Hän oli tämän ansainnut.
Sil aneli toista lopettamaan, joka joko auttoi tai Erik vain väsyi Haulin mukilointiin, joka kähisi lattialla, pidellen kylkeään. Mies päätti Haulin yllätykseksi poistua huoneesta, hän kun oli odottanut, että tuo nakkaisi hänet Tierganin vahdittavaksi tai jotain. Sil puolestaan piipitti vuoteelta huolestuneena. "Eh...mm..." Haul äännähti nousten kontilleen ja siitä hatarasti ylös. Kylki jota Erik oli potkinut oli punainen ja jos hän ei asiaa korjaisi olisi siinä aamuun mennessä kunnon mustelmat. Miehen poski oli myös saanut punaisen värin, ehkä jopa pienen nirhaumankin lattialla pyörimisen takia.

Haul asteli takaisin Silin luo, rojahtaen ehkä liiankin dramaattisesti polvilleen vuoteen vierelle ja laskeutui naisen syniin. "Veljesi löy." Mies muka vaikersi surkeana, hakien lohtua toiselta, kääntäen päätänsä hieman, jotta saattoi katsoa Siliä lohduttomilla silmillään.

Viesti To Joulu 10, 2015 11:28

Re: We do sins||K-18

Haul nousi maasta ähkien ja puhisten. Sil kyllä huomasi tuon ruhjeet, mutta hän myös tiesi varsin hyvin, etteivät ne mitään toisele tehneet. Ne oliaivat yhdessä hetkessä poissa, jos toinen miekkaisi muuttui. Hetken jo Sil luuli, että mies aikoisi muuttua, mutta toisin kävi.
Tuo asteli takaisin hänen luokseen ja rojahti draamakuninkaana niin maansa menettäneenä hänen syliinsä, että nainen hätkähti pienesti. Tämä lisäsi vaileroiban lapselliseen tyylin, kuinka veli kulta oli lyönyt miestä.

Sil ei voinut olla hieman huvittunut miehen käytöksestä. Hän laski kätensä toisen hiuksiin ja silitteli niitä rauhallisesti. "Itsepähän kerjäsit. Olisit päässyt paljon pienemmillä, jos et olisi avannut suutasi ja loksauttanut sellaisia asioita, joilla vain houkuttelet selkeästi toista purkamaan vihaansa sinuun." Sil totesi ja suukotti miehen poskea hellästi.
"Vai rankaisitko sinä itseäsi täsrä jännittävästä yöstä?" Pellavapää kysyi hymyillen vähän huolestuneesti. "Erik on muutenkin veljistäni tulisin, joten älä välitä. Kyllä hän varmasti antaa anteeksi aamulla, kun saamme selvitettyä tilanteen." Haul tuli vaib yllätyksenä ehkä. Mahdollisesti veliparka ei kennyt aivan heti sulattaman näkyä. Olihan veljet kasvaneet siinä tiedossa, että pikkusiskoa piti puolustaa hengelläkin. Se oli ollut aina heidän hommaansa, mutta uuden miehen, rakastajan. Astuttua kuvioihin, heidän tehtävänsä oli mahdollisesti päätöksessä. Tämä siis mahdollisesti järkytti ja pelotti miehiä.

"Tul etänne nukkumaan!" Sil kuiskasi ja taputti vuodetta. "Minulla on kylmä." Hän totesi lopuksi.

Viesti To Joulu 10, 2015 11:55

Re: We do sins||K-18

Haul sai sitä huomiota mitä oli tullut kerjäämäänkin. Silitystä päälaelleen ja suukon poskelleen. Toki Sil antoi pienen saarnan siitä miten hän oli mennyt veljeä yllyttämään. Haul naurahti tähän pienesti.
"Ehkä, ehkä en." Mies vielä vastasi toisen kysymykseen, kohottaen samalla päätään.
Erik oli kuulemma tulinen taoaus, eikä hänen täytynyt tuosta välittää, tosin Haul ei nyt aivan uskonut, että mies antaisi hänelle noin vain aamun sarastaessa anteeksi. "Oletko varma, hän näki juuri vieraan miehen pitävän rietasta hetkeä hänen sinkonsa kanssa." Mies hymähti.

Sil taputteli petiä ja pyysi Haulia tulemaan nukkumaan. Mies siis suoristautui ja nousi ylös, kavutakseen toisen viereen vuoteelle, vetäen peittoa puoleensa, jos sitä naisen yltä heruisi. Olisi hän voinut korjata kipeän naamansa ja kylkensä saman tien, mutta hän tunsi olonsa laiskaksi.
Haul vielä kahmaisi Silin halaukseensa, kun he olivat mukavasti vuoteeseen asettuneet. "Toivottavasti en aihauttanut sinulle suunnattomia ongelmia, jos veljesi menee kertomaan muulle perheellesi mitä näki." Mies pohti, samalla kun silitteli pellavapään hiuksia. "Sekä, en tiedä oletko tajunnut vielä, mutta periaatteessa jätin jälkeeni jotain sisällesi... tiedäthän. Mutta ei huolta, se ei kuitenkaan ole niin helppoa minun kohdallani, kun satun olemaan kuollut." Haul selitti.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 12:18

Re: We do sins||K-18

Tietenkään Sil ei ollut varma. Hän ei ollut varma mistään. Hän oli vain ehk yrittänut lohdutta toista jollakin tasolla, jotta tuo ei nyt aivan näin dramaattisesti olisi masentunut.
Mies nousi ylös ja asetrtui hänen viereensä vuoteen narahdellessa alla. Lopuksi Haul otti hänet lämpimään halaukseen, johon Sil vastasi kiertämällä omat kätensä toisen ympärille ja sulki silmänsä vain nauttiakseen toisen läsnäolosta viefellään.

Haul vielä voivotteli sitä, mitä oli tehnyt ja toivoi ettei tapahtui kovin suuria ongelmia tästä. Haul vielä mainitsi, näin jälkikäteen asiasta, jonka nainen tiesi vallan hyvin. "Ja pitäisikö minun nyt ruveta kaapimaan sitä sisältäni?" Sil kysyi silmät suljettuina. Hän tiesi varsin hyvin, mutta kun mies sanoi, ettei se ehkä ollut edes mahdollista saada lapsia toisen kanssa nainen vain hymähti. Ei hän lapsia vielä voinut kantaa, eikä aikomustakaan.
Sil ei kuitenkaan vastannut Haulille, kun hän oli jo nukahtanut. Hiljainen tuhina miehen sylissä sanoi jo asiaansa. Asiasta puhuttaisiin aamulla.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 12:29

Re: We do sins||K-18

Haul naurahti hiljaa Silin kysymykseen, hupsu tyttö... ei nainen, hänen naisensa. Mies painoi kasvonsa toisen hiuksiin, nuuhkien niitä. "Sil..." Haul kuiskasi sanoakseen jotain. "Sil?" Nainen ei vastannut, tuo tuhisi jo hänen halauksessaan. Oliko Haul uuvuttanut toisen näin pahasti?
Mies tyytyi hymyilemään itsekseen ja jäi kuuntelemaan Silin hengitystä, sulkien vielä silmänsä, jos itsekin nukahtaisi pian.

Aamun sarastaessa, oli huoneen pöydälle unohtunut kynttilä palanut loppuun. Haul nukkui edelleen, tuntematta oliko Sil enää hänen sylissään vai ei. Uni oli maistunut kyllä hyvin, viime öinen leikki oli vienyt energiaa, kuin myös Silin veljen kova käsittelykin. Siitä puheen ollen, saatoi ikävä kipu kyljessä havahduttaa miehen, joka liikahti unissaan ja ynähti nyt hiljaa.
Uniset silmät raottuivat pienesti tuijotellen kattoa. Mies joutui pohtimaan hetken missä oli. Naamaakin särki ikävästi.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 3:03

Re: We do sins||K-18

Aamun tullessa kaksikkoa vastaan, nousi ylös ensimmäisenä Sil. Hän vilkaisi vieressään nukkuvaan mieheen suoden tuolle pienen suukon poskelle, jonka jälkeen hän varovasti liikkui terveen jalkansa välityksellä vuoteen reunalle. Sieltä hän nappai käsiinsä sidettä ja proteesinsa, jotka laittoi paikoilleen. Hän tarttui yöasuunsa ja veti sen ylleen, jonka jälkeen nainen nousi ylös vuoteesta ja meni pois huoneesta.
Sil kävi kylvyssä, pesemässä vartalonsa ja hiuksensa, jonka jälkeen hän kävi huoneessaan pukemassa. Haul veteli silloinkin vielä oikein syvästi hirsiä. Sil oli vetänyt tavanomaiset vaatteet ylleen ja siivosi ensinäkin Haulin vaatteet siistiksi pinoksi tuolille.

Sil poistui uudestaan huoneesta, kävi keittiössä ja kasasi pöydälle joitakin aamiastarpeita. Hän teki itselleen leivän ja haukkasi siitä palan, kun keitti vettä ja teki teetä. Kaksi kuppia, jotka hän otti mukaansa, samalla pidellen suullaan leipää. Hän palasi takaisin huoneeseen, kun vihdoin Haul pätti liikkua ja ynistä kirveleviä mustelmiaan.
"Huomenta~" Sil toivotti leipö suussaan ja laski teekupit pöydälle. Hän tuli miehen luokse ja katseli tuon mustelmia. "Taisi tehdä aika hyvää työtä kasvoillesi." Pellavapää totesi.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 3:23

Re: We do sins||K-18

Katse kääntyi huoneeseen tulleeseen Siliin. Toinen oli jo täysissä pukeissa ja näytti sen verran pirteältä, että oli varmaan ollut jo jonkin aikaa hereillä. "Huomenta." Mies vastasi, samalla kun kääntyi kyljelleen, ynähtäen epämukavuudesta uudestaan.
"Olisin tehnyt yhtä hyvää työtä takaisin, jos hän ei olisi veljesi." Mies hymähti Silin sanoihin, siinä katsellessaan toista. "Mutta mitäs tuosta." Tämä vielä hymähti, päättäen viimein korjata asian. Peitto valahti vuoteelle fyysisen ruumiin kadotessa, kun tilalle tuli hetkeksi massaton aave. Haul nousi siinä samalla istumaan vuoteelle, kun palasi takaisin fyysiseksi, naama ja kylki hyvässä kunnossa.
Mies vilkuili hetken ympärilleen etsiessään vaatteitaan, ennen kuin näki ne siistissä pinossa tuolilla.

"Nukuitko hyvin?" Haul uteli noustuaan ylös ja kävellessään tuolille painoi suukon ohi mennen Silin otsalle. "Joko koko talo tietää olemassa olostani?" Tämä vielä uteli vetäessään housujaan jalkaan, sujauttaen vaatepinon päällä levänneen miekankahvan vyölleen.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 4:22

Re: We do sins||K-18

Haul vastasi hänelle ja Sil katsoi miestä leipö edelleen suussaan. Hän kai yritti hymyillä, mutta leivön kanssa se vain näytti siltä, että hän leikki leivällään. Sil tarttui leipäänsä ja alkoi sitten vain pureskelemaan palaansa ja seisoi katsellen miestä. Toinen sanoi, että hän olisi kyllä antanut samalla mitalla isoveljelle takaisin, jos tuo ei olisi ollut hänen isoveljensä. "Mm." Sil hymisi ja nielaisi suupalansa.
Hal oli hetkenmsiinä ja toisessa hetkessä ei ollut kunnes taas oli. Mies oli taas kunnodsa ja lähti hakemaan vaatekasaansa suukottaen Siliä ohi mennen otsalle. Pellavapää hymyili. "Nukuin, olihan sinun turvallisissa käsivarsissasi." Sil totesi hymyillen kirkkaasti ja söi leipänsä loppuun hörppäisten kuumaa teetä varovasti.

Haul tiedusteli, joko koko talo tiesi mahdollisesta tunkeutujasta. "Ei vielä, kukaan ei ole ylhäälle, ei edes Erik." Sil totesi ja lämmitteli käsiään teekupin ympärillä. Hän mietti rauhassa mitä sanoisi, jottei tulisi väörin käsityksiä ja niin pois päin. Äkisti kuului oven avaus ja askelia. Kuului keittiöstä kalinaa ja sitten vain tuolin nirskuntaa. "Joku nousi..." Hän totesi ja hörppösi uudestaan teetään, ennen kuin laski kupin pöydälle ja avasi oven vilkaisten ulos. Sil oli melkein hypähtää metrin taaemmas, kun Erik seisoi hänen oven sivussa ja tuijotti siskoaan alas.
Sil joutui hetken tasaamaan hengitystään. Hän mulkaisi veöjeään. "Anteeksi, ei ollut tarkoitus pelästyttää... Joko... Se sinun rakastajasi on hereillä?" Isoveli kysyi ja kohotti toista kulmaansa. Sil nyökkäsi ja vilkaisi ympärilleen, johon Erik vain pudisti päätään. Ovi avautui hieman enemmän ja mies tuli sisään. Kädes puuskassa ja ilme närkästyneenä, mutta tällä kertaa tämä ei aikonut käydä miehen kimppuun. "Ai, enkö lyönyt tarpeeksi kovaa, että kauniille kasvoillesi olisi jäänyt jälki?" Erik kysyi aluksi, johon Sil älähti isoveljensä nimeä.
Erik vain taputti siskonsa päätä, tyynnytteli muutamalla sanalla, että anna nut iseveljelle aikaa palauttaa muutama mielipide, ennen kuin hän sanoisi asiansa. "Niin, eilinen oli noh, järkytys ja yllätys. Luulin sinua joksikin muuksi, eikä Sil ole sinusta puhunut. Tämä siis tuli melkoisena yllätyksenä." Erik selitteli hieman tehden mietteliään näköisiä ilmeitä. Sil tuijotti herkeämättä veljeään tämän vierellä. Hän olisi valmis repimään toisen irti, jos tuo päättäisikin käydä käsiksi.

Kuului ärtynyt huokaisu tai rykäisyn tapainen äänähdys. "Mutta..." Erik totesi vaikeana. "Aloitetaan puhtaalta pöydältä, nyt kun olen pääni saanut puhtaaksi... En siltikään aijo antaa anteeksi, että teitte sen yöllä..." Erik vilkaisi moittivasti siskoaan, joka vastasi tulistuneella katseella. "Joten päätin, että sinun olisi hyvä poistua ja tulla vaikka hieman käytännöllisemmin esiin, kuin suoraan siskoni huoneesta sanomaan huomenta..." Erik puhisi ja lopetti tyytyväisenä sanansa.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 4:47

Re: We do sins||K-18

Haul veti paitaa ylleen, samalla kun Sil vastasi hänelle. Vai ei ollut ketään muuta vielä hereillä. "Pitäisikö ottaa toinen kieros vielä kun voimme?" Mies ehdotti virnistäen, ottaa tuosta nyt selvää vitsailiko tämä vai ei.
Mies huomasi teekupin, jonka nainen oli häntä varta vasten tuonut ja nosti sen käteensä, hörpäten varovasti, kiitäen toista siinä samalla.
Pian oven tuolta puolen alkoi kuulua ääniä, joku taisi olla hereillä niin kuin Sil totesikin. Haul päätti jäädä nautiskelemaan teestään, kun nainen kurkkisti ovesta ulos, mutta näytti hypähtävän jostain syystä. Tuttu ääni puhui Silille, joka sai Haulin hymähtämään. Erikillähän oli ollut kiire nousta ylös.
Miehen astellessa sisään kohotti Haul tee kuppiaan tervehdykseksi. "Huomenta." Tämä vielä sanoi pirteän näköisen hymyn kera. Veli ei kuitenkaan yhtä lämminhenkinen ollut, kun huomautti kenties lyönneensä häntä turhan hellästi, kun jälkeäkään ei ollut jäänyt. "Vai että kauniille kasvoilleni? Varo ettet saa siskoasi mustasukaiseksi tuollaisilla kehuilla." Haul totesi hörpäten teetänsä uudemman kerran, piilottaen virneen sen taakse.

Sil moitti veljensä puheita, ennen kuin tuo ennätti päästä asiaan. Elinen oli ollut kuulemma järkytys, ottaen huomioon kuinka Sil ei ollut koskaan Haulista maininnut. Erik ei myöskään ollut antamassa yöllistä tapausta hänelle anteeksi. "Yöllä? Olisitko mieluummin kuunnellut meitä päivällä?" Ei Haul voinut mitään halulleen kiusata toista.
Erik vielä kehotti että hänen oli paras postua ja käyttää etu-ovea, että viime öinen saataisiin piilotetuksi. "Ennen kuin ryhdyt määräilemään minua, kysy Sililtä mitä mieltä hän on. Kuuntelen häntä en sinua." Haul vastasi.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 5:06

Re: We do sins||K-18

Sil kuunteli kaksikon keskustelua, joka ei kamalasti muistuttanut keskuttelua. Se oli enemmänkin sanasotaa, johon Sil vain antoi mulkoilevia katseita, kummalekin osapuplelle. Miehet! Eivät osanneet olla sosiaalisia, mutta kyllä nyrkki puhui ouolesta.
Erik näytti vain enemmän ärtyneeltä, kun keskustelu eteni. Hän laski lopulta katseensa siskoonsa ja kahmaisi äkisti tuon syliinsä. Sil oli yllättynyt. "Erik?"
"Miksi sinä tuolaisen miehen menit valitsemaan?"
"Se vähän niin kuin tapahtui.... En minä valinnut häntä."
"Ai et vai. Sisko hyvä, minä en anna sinua tuollaiselle mursulle."
"Erik, käyttäydyt lapsellisesti."
"En koskaan, hän tässä minua kiusaa ärsyttävillä lausellaan, kuin olisi minua parempi."
"Erik." Sil sanoi kohottan hieman kulmiaan ja samoin hän vilkaisi Hauliin, kohotten tuolle kulmiaan. Tästä tulisi vielä niin kaunis suhde heidän välilleen. Sil huokaisi ja työnsi itsensä irti isoveljensä suojelevasta syleilystä. Hän otti hieman tukemavamman asennon ja hymyili kirkkaasti sivuuttaen koko asian, mitä ikinö miehet olivat puhuneetkaan. Ensiksi hän tuönsi Erikin ulos huoneestaan sanoen, ettei tuo pihahtanutkasn siitä perheelle, varsinkaan isälle. Muuten isoveli parkaa odottaisi Silin tikari.

Erikin saatuaan ulos huoneesta hän kääntyi Hauliin, käveli tuon luokse ja läpsäisi kevyesti tuota ohimoon. Ei kovaa eikä sellaisella moittivalla sävyllä, enemmänkin vain leikkisästi. "Sinun pitäisi oppia puhumaan vakavasti." Sil totesi ja hymyili kuitenkin vain huvittuneena miehelle takaisin. "Mutta, jos nyt vain tekisit kaiken käytännöllisemmin, en halua, että joudumme pulaan tämän takia... Isäni vielä lulitsee kinut huoneeseeni, jos paljastuu, että tulit ikkunasta sisään." Sil sanoi pyöräyttäen silmiään.
"Olisi mukavaa, jos he saisivat sinusta paremman kuva.. Jooko?" Sil kysyi ja halasi miestä hymy suin.

Viesti Pe Joulu 11, 2015 6:19

Re: We do sins||K-18

Haulin juodessa teetänsä tämä vei toisen kätensä nojaamaan pöytää, samalla kohottaen kysyvästi kulmaansa kun Erik kahmaisi siskonsa syliinsä, ilmoittaen ettei tuo antaisi Siliä tuollaiselle mursulle. Haul tyrkähti pienesti teehensä. "Et sinä sitä päätä poika hyvä." Mies hymähti.
Kaksikko kävi pientä sana sotaansa, ennen kuin Sil sai tarpeekseen ja päätti irtautua veljestään ja pakottaa tuo ulos huoneesta, uhoten vielä tikarilla, jos tuo menisi isälle sanomaan mitä oli viime yönä nähnyt. Haul vielä kiusallaan vilkutti velikullan perään virnuillen, mutta veti kätensä alas sutjakkaasti, kun nainen kääntyi takaisin hänen puoleensa.

Tosin ei mieskään päässyt ilman nuhteita tai no läpsy otsalle oli aika leikkisä. "Vakavasti? Miten luulet minun pärjänneen yli neljäsataa vuotta, ei niin pitkää aikaa millään vakavuudella selvitä." Mies ilmoitti muka vakavan ilmeen kera, juoden teekupin tyhjäksi. Kaikesta huolimatta Sil oli veljensä kanssa samaa mieltä, miehen oli paras astua sisään etuovesta, jos aikoi esitellä viimein itsensä Silin muulle perheelle.
"Hyvä on, nyt kun sinä sen sanot." Haul totesi, laskien teekupin pöydälle, jotta saattoi halata Siliä takaisin. "Odotammeko että he heräävät, vai menenkö odottelemaan ulos pakkaseen?" Mies kysyi, laskien katseensa naiseen, silitellen tuon hiuksia.
EdellinenSeuraava

Paluu Hylätyt mökit, asunnot, tönöt ja rakennukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö