And so life goes on.

Ympäri metsää löytyy vanhoja, hylättyjä rakennuksia... Tai ainakin suurin osa niistä vaikuttaa hylätyiltä. Rakennuksien kunto ja koko vaihtelee, osan ollen jo raunioina siinä missä jotkut vaikuttavat täysin asuinkelpoisilta. Tietenkin niissä saattaa jo siinä tapauksessa asua joku. Jotkut raunioista ovat peräti ajalta ennen ihmisten saapumista Cryptiin, haltioiden hylkäämää asutusta. Jotkut näistä raunioista ovat selvästi kokeneet sodan ja taruolentovainojen suuren hinnan. Puhutaan myös, että joissakin rakennuksissa kummittelee ja tämän tähden niissä ei kannata edes yötään viettää, ellei halua kirousta niskaansa...
Jostain päin metsää löytyy myös kokonaisia hylättyjä kyliä.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Lazu » 27 Touko 2008, 17:51

Zeke & Zake

Kaksoset tuijottivat hämmentyneinä naista. Sehän vain tuijotti. Zake vilkaisi epävarmana suuntaan, johonka Elune katsoi ja hätkähti pelosta. Zeke tunsi veljensä pelon ja kääntyi katsomaan, mikä oli hänen rauhallisen ja kylmäpäisen veljensä säikäyttänyt. Zeke avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta Elune oli kerinnyt jo vetäistä hänet ja hänen veljensä piiloon. Zake katsoi Zekeä, käskien tätä katseellaan olemaan aivan hiljaa. Zeke sulki suunsa ja vilkaisi Elunea. Poika kiitti mielessään naista siunauksesta, joka lisäsi rohkeutta. Zeke ei tiennyt, mikä oli nuo kaksi säikäyttänyt, mutta hän aisti kaksosensa pelon ja tiesi, että tilanne oli hyvin uhkaava. Zeke tiesi, koska Zake oli surullinen, iloinen, pelokas tai epävarma ja hän myös tiesi, että Zake aisti ihan yhtä hyvin hänenkin tunteensa. Ja nyt heitä kumpaakin pelotti, eivätkä he enää olleetkaan varmoja näkisivätkö edes seuraavaa päivää

// Sopii hyvin :D //
Lazu
 

ViestiKirjoittaja tuho » 27 Touko 2008, 18:13

//Täällä ollaan!//


Kla'gel

Ilta on koittanut sateisena tälle päivälle. Yö on lähentynyt ja drow-haltia on tullut pois luolastaan. Hän on metsässä ja erään mökin luona.
Kla'gel koputtaa saappaansa kärjellä mökin oveen. Ei kuulu mitään. Haltia avaa oven ja hypähtää taakse päin. VALOA! EI! Drow-haltia heittää pimeys loitsun ja koko mökki menee ihan pimeäksi. Tuli ei enää näy. Papittaren luomat valopallot häviävät pimeyden uumenneen. Kla'gel sammuttaa raivoissaan tulen ja menee mökin toiseen päähän, missä Zeke, Zake ja Elune eivät ole. Hän jää odottamaan ketäs mökissä sitten oikein on. Pimeys haihtuisi viiden minuutin sisään ja sitten hän toimisi...
tuho
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 27 Touko 2008, 18:26

Elune


Elunen iho nousee kanalihalle koputuksen kuuluessa ovelta. Sitten ovi lähtee hitaaaasti aukenemaan. No mutta totta kai drow-haltian piti laittaa paikka pimeäksi. Mikään valo ei tehoaisi nyt, tuo pimeys söi kaiken valon, mitä oli. Pimeys loitsun alue olisi hyvin pieni, mutta tarpeeksi iso täyttääkseen koko mökin. Elune painaa kätensä kaksosten otsille ja käyttää melkein kaikkia tietämiään siunauksia. Nyt olikin edessä sellainen vastus mille kukaan ei yksin pärjäisi. Kolmistaan heillä oli ehkä pieni mahdollisuus... Mutta olisi pidettävä mielessä ettei tuo haltia säälinyt, vaan armotta surmaisi kaikki.
Viiden minuutin kuluttua kaikki selkenee... Elune kertoo haltiasta mielen kautta kaksosille. "Ja muistakaa väistellä tuota miekkaa... sitä ei ole tarkoitettu tappamaan heti, vaan tuottamaan suunnatonta tuskaa..." Hän antaa viimeiset neuvonsa Zekelle ja Zakelle...
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Lazu » 27 Touko 2008, 18:38

Zeke & Zake

Elunen viimeisten neuvojen aikana pimeyskin haihtui. Zeke näytti aavistuksen epävarmalta, toisin kuin Zake, joka oli raivoissaan. Ja toki peloissaankin.
Oijoi
Zeke mutisi hiljaa ja haki katseellaan turvaa kaksosestaan, vaikka tiesikin sen aika turhaksi. Taistelu, siis ihan oikea taistelu, oli yksi ratkaiseva asia joka erotti kaksoset toisistaan. Zake oli paljon julmempi ja armottomampi kuin Zeke. Tosin kummankin pojan mielessä oli yksi tärkeä asia: piti päästä pois. Jos he pääsisivät metsään, he selviäisivät. Kaksoset kun tunsivat nämä metsät kuin omat taskunsa ja toivoivat pystyvänsä eksyttämään vihollisen siellä.
Siltikään kumpikaan ei liikkunut. Ei mihinkään. Heidän katseensa olivat naulittuja vastustajaan ja miekat olivat käsissä. Jokainen lihas oli jännittynyt, sydän löi ainakin tuhat kertaa sekunnissa ja kylmä hiki virtasi selkää pitkin. He kyllä taisivat taistelun jalon taidon, mutta tuntui kuin kumpikin olisi täysin unohtanut, miten miekkaa liikutettiin. Tämä vastustaja oli heille ihan liikaa, eivät he olleet koskaan edes törmänneet vastaavaan, korkeintaan olivat kuulleet kauhutarinoita. Sotaan täysin tottuneet, sodan keskellä eläneet, kaksoset olivat nauliintuneet silkasta pelosta paikoilleen. Sillä vaikka he olivat kuinka tottuneita maailman kauheuksiin, niin he olivat siltikin vain lapsia, juuri ja juuri aikuisiän täyttäneitä. Ja heitä pelotti.
Lazu
 

ViestiKirjoittaja tuho » 28 Touko 2008, 06:48

Kla'gel



Kun pimeydenkehä(pimeusloitsu kuten Elune sitä nimitti) Kla'gel syöksyi mökin läpi miekät ojossa kaksosia päin ja yrittää sivaltaa Zekeä vasempään käsivarteen Tuska-terällä ja toisella maanpäällisten metsähaltioiden tekemällä miekalla Zakea suoraan rintakehään.
tuho
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 28 Touko 2008, 06:54

Elune

Elune huomaa pahan haltian aikeet. Tämä käyttää törkeästi hyödykseen Zeken ja Zaken jähmettymistä paikoilleen. Elune toimii välittömästi. Hän heitää valopalloja drow-haltian naamalle ja syöksyy siinä samassa tönäisemään haltia kaksoset pois miekkojen osumis etäisyydeltä.
Elune itse ei osannut käsitellä ollenkaan aseita, hänestä ei olisi siis suurempaakaan apua... Mutta yhden jutun hän voisi tehdä ja tekee! Hän painaa kätensä kaksosten otsille jälleen ja alkaa imemään heidän pelkoaan. Huono puoli siinä siunauksessa on se että nyt Elune pelkää heidän kummankin edestä... Kaikki kaksosiin tuleva pelko suodattuu suoraan Eluneen...
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Lazu » 28 Touko 2008, 18:43

Zeke & Zake

Kaksoset tajusivat liian myöhään mitä oli tapahtumassa. Vaan onneksi Elune tajusi tilanteen heitä nopeammin ja ehti vetää heidät turvaan. Zekellä ja Zakella meni hetki tajuta, mitä Elune oikein teki painaessaan kätensä heidän otsilleen, mutta kun kaksoset sitten tajusivat naisen aikeet he astuivat kauemmaksi. Zeke mutisi jotain typeristä sankareista ja sai Zaken naurahtamaan. Pian kaksoset kuitenkin vakavoituivat ja kääntyivät katsomaan edessään olevaa haltijaa. Zake syöksähti miehen ohitse, suoraan tämän taakse, ja yritti viiltää selkään haavan. Zeke hyökkäsi suoraan, yrittäen puolestaan viiltää miestä käteen.
Lazu
 

ViestiKirjoittaja tuho » 29 Touko 2008, 17:39

Kla'gel
Kla'gel heittää uuden pimeyden kehän huoneeseen ja väistää helposti kaksosten yrituksen iskeä. Hän alkaa kaivamaan vyölaukkuaan ja heittää hetken päästä hopeista tomua kaksosten päälle. Sen jälkeen Kla'gel kääntyy papitarta päin ja syöksyy tuska-terä edellä suunnattuna papitaren rintakehään.
tuho
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 29 Touko 2008, 20:41

Elune

Elune on shokissa pimäyden takia, mutta aistii tarkkaan toisen haltian syksymisen ja väistää. Mökistä olisi pakko päästä ulos! Tuo ajatus saatto johtua silkasta järjestä tai siitä vallattomasta pelon aallosta Elunen sisässä. Pelko ei todellakaan ollut mukavaa. Elune aistii kaksoset ja tulee näiden luokse. Elunen pitäisi tutkia myöhemmin mitä tomua drow oli näiden päälle heittänyt, mutta nyt ei ollut siihen aikaa. Elune tietää ettei tuo paha haltiakaan näkisi tässä pimeässä. Elune syöksyy ovelle vetäen kaksoset perässään... ÄKKIÄ METSÄÄN!
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Lazu » 30 Touko 2008, 08:29

Zeke & Zake

Taas lankesi sellainen pimeys. Sellainen pimeys, joka söi kaiken valon ja toivon, sellainen jota mikään ei läpäissyt. Sellainen, joka koittaa kun kuolee. Mutta ei se enää pelottanut niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla, eivät vanhat temput uusia voittaneet.
Kaksosia kyllä sapetti, kun vastustaja oli niin helposti väistänyt heidän iskunsa. Zake olisi mieluusti syöksynyt uuteen iskuun ja Zeke olisi tietysti mennyt mukana, mutta Elune veti heidät mukaansa. Aivan, pitäisi päästä pois. Veljekset vilkaisivat toisiaan ja virnistivät. Zake potkaisi oven auki ja lähti juoksemaan edellä, kun taas Zeke otti Elunea kädestä kiinni ja lähti johdattamaan häntä.
Anna meijä johtaa, Elune. Meikät tuntee tän metän hyvi! Zeke totesi nauraen.
Joo, ja sä, pöljähaltija, voit tulla perään jos uskallat! Zake huusi mökissä olleelle vastustajalle.
Uhkailivat, rehvastelivat, mahtailivat, laskivat leikkiä. Vaan silti kumpikin pelkäsi kuollakseen. Kuin iso ja vaarallinen leijona olisi ajanut takaa pientä ja heikkoa gasellia. Ja, inhottavaa kyllä, he olivat ne gasellit.
Zake johdatti heitä syvemmälle metsään, tietämättä oliko vastustaja tulossa perässä, mutta tiesi ainakin veljensä pysyneen perässä. Lopulta hän pysähtyi ja valahti maahan. Zekekin pysähtyi ja vajosi myöskin maahan polvilleen. Pojat vilkaisivat toisiaan epävarmoina, pelokkaina, vailla laisinkaan toivoa. Tai no, Zeke kyllä tunsi toivon pikkuhiljaa heräävän.
Mitä Mitä hemmetin Hemmetin ainetta se heitti meijän päälle..?
Zeke kääntyi katsomaan Elunea. Naisen siunaus oli ainut syy siihen, että Zeke tunsi edes pienen toivonkipinän heräilevän. Zake tuli veljensä vierelle ja katsoi papitarta pelokkaana. Mitä heille tapahtuisi? Tappaisiko se ihmeellinen tomu heidät? Kumpikaan ei uskaltanut edes ajatella, mitä kaikkea voisi tapahtua.
Lazu
 

ViestiKirjoittaja tuho » 30 Touko 2008, 18:19

Kla'gel

Kla'gel oli hämillään pikkuhaltioiden uhkarohteasta yrityksestä paeta häneltä mutta onneksi hän oli viskonut niiden surkeiden saaliseläinten päälle tomua joka paljastaa heidän siaintinsa. Kla'gel lähtee takaa ajoon vaikka haltioilla olikin muutaman minutin etumatka hän saisi heidät kiinni helposti pitkillä koivillaan ja lumotuilla saappaillaan.
Kla'gel saapui Papitaren ja kaksosten pohjois puolelta mistä oli helppo tarkkailla niiden kauhua ja sekasortoa minkä hän oli aiheuttanut (ja ai, kuinka Kla'gel nauttikaan tuosta metsästäjän roolista.) Hänen olisi toimitta nopeasti muuten hänen saaliinsa saattaisi karata tai järjestää jopa järkevän taktiikan häntä vastaan. Kla'gel suoristaa oikean kätensä kaksosia päin ja pian siitä kädestä lensi vihreä salama keskelle kaksosia ja papitarta ja vihreän suvupilven saattelema Kla'gel laskeutuis puusta heidän eteensä miekat käsissään.
tuho
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 01 Kesä 2008, 22:34

Elune

Elune juoksi kaksosten perässä metsään ja viimein heidän pysähtyessään hän hengästyneenä katselee ympärilleen. Elune aavisti mitä tomu, jota haltia kaksosten päälle oli heittänyt, mahtoi olla. Elune asti tämän tulevan taas lähemmäs... Jossain IHAN lähellä!
Vihreän salaman singotessa puiden siimeksestä heitä kohti Elune on valmiina. Hän luo valoisan suojan heidän ja salaman väliin. Niukka pelastua. Kun drow-haltia hyppää heidän eteensä Elune tuntee pakokauhua jälleen. Pakoon olisi nyt päästävä välitömästi! Hädissään haltia neito yrittää kehitellä pakosuunnitelmaa... Hän ampuu reilun säteen valoa pahan haltian silmiin. Sitten Elune vetää kaksoset mukanaan pakojuoksuun.
"te tunnette todellakin sen metsän paremmin kuin minä, karistetaan tua haltia...!" Elune huohottaa hengästyneenä Zekelle ja Zakelle. Haltia neidon oma ehdotus pakopaikasta olisi läheinen haltia temppeli, mutta kaksosilla saattaisi olla vieläkin parempi paikka...
Arilyn
 

ViestiKirjoittaja Lazu » 01 Kesä 2008, 22:41

Zeke & Zake

Ääh..?
Kaikki tapahtui niin kovin nopeasti. Paha haltia tuli, yritti tappaa muttei onnistunut, Elune heitti säteen sen kasvoille ja pian he olivat taas juoksemassa pakoon.
O-okei.. Zake?
Hmm, mä johdan
Kaksosten vauhti oli tosiaan huimaava. Zeke raahasi taas Elunea perässään, eihän nainen olisi muuten pysynyt mukana laisinkaan, ja Zake johdatti heitä. Suurten, kaatuneiden puiden ohi, puron viertä ja lopulta puron läpi, tiheästä pensaikosta ryminällä läpi, hiljaista hiipimistä aluskasvillisuuden seassa, kunnes lopulta he saapuivat pienen luolan suulle. Sitä ei heti huomannut, sillä se oli pensaiden takana piilossa. Kaksoset ryntäsivät sisälle ja asettivat pensaat huolellisesti, mutta luonnollisen näköisesti suuaukon eteen.
Zake viittoi heitä menemään syvemmälle ja Zeke viittoi, että parani olla ihan hissukseen. Jospa vaikka se paha haltia ei lyötäisi heitä täältä. Ainakin tämä piilo oli ennen toiminut
Lazu
 

ViestiKirjoittaja tuho » 02 Kesä 2008, 22:28

Kla'gel

Kla'gel toipuu muutaman minuutin kuluttua ja lähtee raivoissaan toisten haltioiden perään. Hän vannoo äänettömästi että aikoo teurastaa nuo kolme haltiaa hitaasti ja todella tuskallisesti, jahka heidät saisi käsiinsä. Jäljitys tomun ansioista hän on taas nopeasti pinkomassa saaliseläimiensä perään.
Muutaman jalan päässä luolan suusta, Kla'gelin taskua alkaa kuumottaa, joka on merkki auringon noususta. Paha haltia kiroaa mielessään ajan loppumista ja pinkoo kohti lähintä kaupunkia jättäen haltiat taakseen...

//Moimoi! :-D //
tuho
 

ViestiKirjoittaja Arilyn » 02 Kesä 2008, 22:37

//See you! //


Elune


Elune ei ollut varma piilon varmuudesta, ainakaan kun tomu oli osoittunut jäljitystomuksi. Pian Elune aistiikin pahan haltian tuleva lähemmäs. Kohta Elune voi myös kuulla askelten äänen...
Mutta askeleet lähtevätkin pois. "Aurinko..!" Elune huudahtaa ja ryntää ulos luolasta. Niin se on. Drow-haltia ei kestä aurinkoa joka olisi kohta kärventänyt sen jos se olisi jäänyt saaliinsa perään. Elune mutisee jotain kiittollisena auringon ja kuun jumalattarelle.
Sitten Elune kääntyy luolan puolee jossa kaksoset ovat. "Teidän pitää pestä tuo tomu pois..." Hän neuvoo. "Tuossa ihan lähellä on metsäpuro..." Hän jatkaa. Paha haltia voisi seuraavan yön aikana löytää kaksoset elleivät nämä peseytyisi.
Arilyn
 

EdellinenSeuraava

Paluu Hylätyt mökit, asunnot, tönöt ja rakennukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron