jatkoaSethos
Demoni kävi hymähtämään pienesti, myöntävästi Azuren mainitessa, että aikoisi kyllä kävellä näin aluksi. Tyttö sai itse päättää, matka tosin etenisi hitaammin jos he jalan jatkaisivat, mutta eipä heillä kiire minnekään ollut varsinaisesti. Nyt kun he eivät edes tienneet, minne mennä. Sethos halusi saada Azuren turvaan, joten tuttu ja turvallinen haltioiden piilopaikka kuulosti hyvältä idealta, näin alkuunsa... Silti, unidemonia pelotti miten Azureen tultaisiin siellä suhtautumaan. Olihan hän nähnyt ihmisiä piilopaikassa - kuin myös kaupungissakin... - mutta noita ei katsottu saatikka kohdeltu kovinkaan... ystävällisesti.
Lisäksi, hänellä ei ollut minkään maan valuuttaa tai omaisuutta, millä olisi voinut Azurea elättää. Siinä missä Sethos pärjäsi hyvin omillaan ilman maallista omaisuutta, syöden toisten unia aina öisin, tarvitsi Azure jotain ruokaa ja katon päänsä päälle. Sethosilla oli paljon tehtävää ja murehdittavaa nyt, kun piti jonkun perään alkaa katsoa.
Hetkeksi omiin ajatuksiinsa uponnut demoni kuitenkin havahtui takaisin tilanteeseen, kun Azure kävikin muuttamaan mieltä matkaamisesta. Pieni hymy käväisi miehen kasvoilla, tuon käyden kietomaan käsiään paremmin Azuren ympärille.
"Matka sujuu niin nopeammin, kieltämättä. Parempi päästä ennen pimeää perille...", Sethos totesi rauhallisesti, samalla kun valmistautui henkisesti jatkamaan matkaa. Olihan hän haavoittunut, eikä niin vireessä mitä normaalisti, mutta kyllä hän Azuren jaksaisi kantaa. Eipä tyttö paljoa painanut.
Se hiljainen huomautus ei jäänyt tarkkakuuloiselta painajaispaimenelta kuulematta. Hymy kasvoilla kävi hetkeksi muuttumaan jopa surumieliseksi, Sethosin tietämättä miten olisi kannattanut nyt reagoida. Hän oli elänyt niin pitkään flegmaattisen aneemisessa mielentilassa, ettei osannut varsinaisesti enää käsitellä niitä lämpimiä tunteita jotka sisältä kumpusivat. Olo oli vain niin... Kiitollinen. Lämmin. Mutta samalla pahoitteleva, ei hän olisi halunnut Azurea tällä tavalla sotkuun saattaa...
"Olen... Myös onnellinen, että lähdit matkaani...", Demoni vastasi Azurelle, kuulostaen jokseenkin vaivautuneelta. Sanat olivat silti lämpimät ja niistä kuuli, että painajaispaimen todellakin tarkoitti niitä.
"Meidän olisi parempi nyt kuitenkin lähteä", Sethos jatkoi, samalla kun kävi viimein ottamaan pari ontuvaa askelta kauemmaksi Azuresta, muuttaen samalla muotonsa siihen todelliseen, "Nouse selkääni... Istu siipien takana, voit pitää niistä kiinni", demoni neuvoi, samalla kun kävi laskeutumaan sen verran maahan, että Azuren olisi helpompi nousta hänen selkäänsä. Hännällään demoni oli valmis auttamaan Azurea asettumaan selkään, mikäli tarve, varoen kuitenkin satuttamasta Azurea häntänsä terävillä kynsillä.
Jahka sokea oli selkään istunut ja varmistanut, että sijoillaan pysyi, kävi demoni nousemaan varovaisesti ylös. Aluksi peto otti muutaman varovaisen askeleen eteenpäin, testaillen omia voimiaan ja samalla tarkkaillen kuinka Azure pysyi selässä hänen askeltensa mukana. Sethosin käynti kun ei ollut mitään kaikkein tasaisinta, vaati jonkinlaista tasapainoa pysyäkseen hänen selässään kun demoni kunnolla liikkeelle lähti.
Jahka Azure kuitenkin selässä pysyi ja Sethos sai haettua sopivan rytmin, kävivät he taittamaan matkaa kohden haltioiden piilopaikkaa. Demoni piti askeleensa ripeinä, välistä juosten, ilmoittaen kuitenkin aina Azurelle mikäli askellajia meinasi vaihtaa kesken matkan. Siinä samalla Sethos tuli miettineeksi oliko sittenkään parasta viedä Azurea piilopaikkaan, tuo oli kuitenkin ulkopuolinen ja kyläläiset eivät välttämättä senkään takia hyväksyneet Azurea niin lempeästi joukkoonsa... Toisaalta, tyttö oli sokea, tuo tuskin tulisi kenellekään kertomaan missä piilopaikka oli. Eihän tuo nähnyt minne he menivät saatikka mistä olivat lähteneet. Eihän Sethos tiennyt kuinka hyvä suuntavaisto sokealla oli, mutta oli erittäin epätodennäköistä, että tuo osaisi ketään piilopaikkaan neuvoa vaikka Azurelta kysyttäisiinkin...
Ei hänellä kuitenkaan muuta suunnitelmaa ollut, joten matka päätyi lopulta piilopaikkaan. Sethos valitsi reitiksi jonkun mahdollisimman huomaamattoman kujan. Tietenkin kylän vartijat näkivät saapuvan kaksikon, mutta Sethos ei ollut täysin tuntematon näky näillä kujilla, joten ei heihin sen suuremmin kiinnitetty huomiota juuri nyt. Kerta he tulivat rauhallisesti, eivätkä näyttäneet turhan epäilyttäviltä. Tietenkin ihmistä pidettiin silmällä, mutta niin kauan kun tuo demonin seurassa oli, ei kukaan nähnyt asiakseen puuttua tilanteeseen. Heitä kuitenkin tarkkailtiin, sen Sethos tiesi.
"Onko sinulla nälkä...?", Sethos kävi kysymään viimein, kävellessään syrjäisempiä kujia eteenpäin, "Minulla on muutama kolikko taskun pohjalla... Ehkä sillä saisi jotain, jos haluat?".
// YYYY HIRVEET PILLITYKSET KOSKA SETHOS JA AZURE JAJ AJAJAJA <3 //