I avez-vous manqué//varattu


Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Su Maalis 20, 2011 10:11

Loryen

Loryen virnisti Lucasin mutinalle ja syventyi sitten miettimään. Hän vääntelehti hieman miehen sylissä tämän kutittaessa naisen kainaloa - hän kun oli herkkä kutisemaan.
"Ei saa kutittaa! ... Noh niin, minun vuoteeni?" Loryen toisti ja kurtisti kulmiaan. Hän painoi varovasti vasemman kätensä nyrkkiin piilotellakseen arpea ja mietti mitenpäin olisi istunut etteivät kaulassa olevat nirhaumat olisi näkyneet. Valehteleminen oli typerää, mutta haltia kuittasi sen olkiaan kohauttaen:
"En oikein mitään erikoista. Olen kierrellyt seutuja, tehnyt töitä ja sen sellaista."
Loryen otti paremman asennon ihmisen sylissä ja kääntyi paremmin tämä kasvoja kohti. Hän kallisteli päätään ja tuijotti Lucasia.
"Pidän silmistäsi", Loryen henkäisi lopulta.
"Tai no, silmästäsi."

//Vai oliko tolla nyt atm sitä silmälappua :D
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti La Huhti 09, 2011 2:17

//On : D

Raul Lucas

Loryeninkaan vuodessa ei siis ollut tapahtunut "mitään erikoista". Lucas loi pikaisen silmäyksen arpiin ja arveli Loryenin vaikenevan tietyistä asioista, samoista syistä kuin Lucaskin. Turha aiheuttaa turhaa huolta.
Haltia ohjasi puheen aiheen menneisyydestä Lucasin silmään, mikä ei varsinaisesti miestä haitannut. Onhan se ihan mukavaa olla kauniin naisen huomion kohteena.
"Kyllä se toinen silmäkin on siellä lapun alla", Lucas tokaisi virnistäen ja katsoi oikean silmänsä suuntaan.
"Mutta maidonvalkea silmä ei ole kovinkaan kaunis näky." Sen Lucas oli saanut pariin otteeseen huomata jutellessaan ihmisten kanssa ilman silmälappua. He lähes koko ajan vilkuilivat silmää, näyttivät sääliviltä, kun Lucas katsoi poispäin, mutta eivät koskaan kysyneet tai sanoneet mitään. Joskus Lucas ajatteli, että joku satunnainen ohikulkija huomauttasi hänelle:"hei, anteeksi, tiedättekö, että toinen silmänne on sokea?" Silmälappu tuntui sanovan, että: "toinen silmäni ei satunnaisista syistä toimi, mutta asia on kunnossa." Lucas katsoi Loryenin silmiä peittävää kangasta ja arveli, että haltialla on hyvinkin saattanut olla samanlaisia tilanteita.
"Sinullakin on varmaan kauniit silmät..." Lucas sanoi hiljaa ja silitti kevyesti Loryenin poskea.
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti La Huhti 09, 2011 5:54

Loryen

Haltia naurahti kevyesti Lucasin vastaukselle. Niin, kyllähän Loryen tiesi että Lucasilla oli olemassa toinenkin silmä, mutta se vain oli nyt peitettynä. Nainen ihmetteli sitä, ettei Lucas pitänyt sokeaa silmää mitenkään hulppeana näkynä. Kyllähän se oli tottakin, mutta lause sai Loryenin ehkä häpeilemään omia silmiään hieman. Olivathan nekin sokeat, vaikkakin ainoa ero normaaleihin silmiin näkyi siinä, että hänen pupillinsa olivat harmaat.
"Niinkö ajattelet? Luulen ettei siinä minun mielestäni olisi mitään vikaa", Loryen totesi tyynesti ja paloi halusta kurkistaa silmälapun alle.
Lucasin käsi naisen poskella sai haltian sulkemaan hetkeksi silmänsä.
"No jaa... Samanlaiset kuin muillakin haltianeidoilla", hän vastasi ja huomasi jo vääristelleensä totuutta suuntaan jos toiseen. Ei, eivät sittenkään samanlaiset.
"...Vaikkakin sokeat."
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ti Huhti 12, 2011 2:13

Raul lucas

Lucas silitti yhä Loryenin poskea, mutta, kun hänen sormensa sipaisi haltian silmien sidettä, mies päätti kokeilla onneaan hieman. Yhdellä nopealla etusormen liikkeellä Lucas nosti Loryenin silmiä peittävää kangasta, jonka alta paljastui haltian suljettu silmä.
"...Pahus!" Mies tokaisi naurahtaen. Hän olisi toivonut näkevänsä edes toisen Loryenin silmistä, mutta kaikkea ei voi saada. Ei edes yhtä.
Vaikka Loryenin piirteet olivat muuttuneet vain yhden silmän verran, Lucasin silmissä haltia oli sieventynyt suunnattomasti. Mies yritti kuvitella toisenkin suljetun silmän paikalleen, mutta se osoittautui hieman hankalaksi.

//<3 Piskuinen hitti. Anteeksi
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti To Huhti 14, 2011 8:14

Loryen

Haltia tunsi silmillä olevan siteensä liikkuvan muttei ehtinyt reagoida mitenkään, kun se oli taas paikallaan.
"Senkin lurjus!" Loryen ähkäisi syyttävästi ja kurtisti kulmiaan hymyillen.
"Ei voinut vastustaa kiusausta? Yleensä miehet vain pyytävät ja siinä kaikki", hän jatkoi eikä voinut olla hymyilemättä. Tai olisivat kai pyytäneet jos sellaisia olisi tässä matkanvarrella riittänyt. Haltia katseli herkeämättä Lucasin silmälappua ja kohensi sitten asentoaan.
"Minun vuoroni", hän totesi viileästi ja kumartui vähän lähemmäksi miestä. Hän tarttui kevyesti silmälappuun ja siirsi sitä sivummaksi.
"Ja silmää ei saa sulkea."

//Sitä samaa :)
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Pe Huhti 22, 2011 5:32

Raul Lucas

Loryenin reaktio oli jo sinänsä näkemisen arvoinen, joten jo pelkästään sen takia oli kannattanut kokeilla onneaan. Lucas virnisti muka-pahoittelevasti, mutta ei selitellyt tekoaan mitenkään. Tuskin Loryen olisi selityksistä piitannutkaan, sillä tämä alkoi heti tehdä vastaiskua. Haltian nojatessa lähemmäs Lucas kavahti vaistomaisesti taaksepäin. Hetken ajan Loryenin kasvot olivat olleet "liian lähellä". Muuten Lucas ei tehnyt vastarintaa, kun Loryen nosti oikean silmän lapun paikaltaan. Sen alta paljastui pelkkä sokea maidonvalkea silmä.
"No, oletko tyytyväinen?" Lucas kysyi virnistäen ja otti nopealla liikkeellä silmälapun pois päästään ja sinkautti sen vähän matkan päähän.
"Minä tosin näin vain yhden suljetun silmän, joten emme ole tasoissa..." hän sanoi melkeinpä nurkuen. Tokihan Lucas tahtoi nähdä Loryenin kasvot silmiä myöten. Onhan hän sentään mies!

//Ja mikä kliseinen viimeinen lause xD ^
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti La Huhti 23, 2011 1:53

Loryen

Pienessä hetkessä silmälappu oli jo singonnut miehen päästä jonnekkin maaston sekaan, ja Loryen tarkasteli pää kallellaan valkeaa silmää.
"Olen", haltia henkäisi ja olisi halunnut melkeinpä tökätä silmää varmistaakseen, että se oli siinä.
"Pidän siitä", hän jatkoi hymyillen ja tutkaili jännittävän näköistä silmää. Kuinka kiva! Loryen ei ymmärtänyt, mitä pahaa kukaan tuossa silmässä näki. Hänestä se oli hieno.
Loryen keikutteli päätään vaivautuneena, kun Lucas ilmaisi tyytymättömyytensä tähän katselmukseen. Olihan se vähän epäreilua; Loryen näki kaksi silmää ja Lucas ei yhtäkään.
"No muttakun", hän inisi hiljaa ja irvisti.

//Kliseet kuuluu asiaan :D
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti La Huhti 30, 2011 11:53

Raul Lucas

"Ei mitään muttia", Luca virnisti ja nosti kätensä Loryenin kasvojen korkeudelle ja sipaisi kevyesti naisen poskea. Jos Lucas oli oikein ymmärtänyt, Loryen olisi yhtä kuin sokea ilman sidettä silmillään. Mies ei käsittänyt miten se oli mahdollista, mutta olihan se aika erikoista.
"Sallinet.." Lucas sanoi ja asetti peukalonsa siteen alle ja alkoi varovasti nostaa sitä pois haltian silmien päältä.
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Su Touko 01, 2011 11:24

Loryen

Haltia huokaisi syvään mutta tunnusti mielessään tilanteen epäreiluksi, mikäli Lucas ei saisi nähdä hänen silmiään.
"Hyvä on", Loryen sanoi ja antoi ihmisen nostaa sidettä otsalle. Loryen avasi silmänsä eikä nähnyt mitään, mikä tuntui hänestä hieman masentavalta sillä hän ei ollut hetkeen siteestään luopunut. Joka puolella oli säkkipimeää. Nainen räpytteli silmiään, ja vaikutti lähinnä siltä että hän yrittäisi epätoivoisesti nähdä paksun, mustan verhon läpi. Hän tarrasi tiukemmin Lucasista, kuin olisi pelännyt että tämä häviää johonkin.
"No?" Loryen kysyi varovasti ja tuijotti lasittunein, vaaleanvihrein silmin tyhjyyteen. En näe mitään. Taaskaan.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Pe Touko 13, 2011 12:57

//haha, tuli hieman junnattua :'D sorge

Raul Lucas

Lucas jätti vahingossa hengenvedon väliin, Loryenin silmien paljastuessa. Haltia näytti hyvin sievältä ja miehen mielestä oli suuri sääli, että Loryen peitti silmänsä. Lucas heilutteli varovasti kättään haltian silmien edessä, mutta ne eivät näyttäneet minkäänlaista reaktiota. Loryen ei tosiaankaan nähnyt mitään ilman sidettä silmillään. Ja siinä missä haltia ei nähnyt yhtään mitään, näki mies suuren mahdollisuutensa, josta hän oli haaveillut pitkin vuotta, jona hän ja Loryen olivat erossa. Lucas kumartui lähemmäs Loryenin kasvoja ja varovasti painoi huulensa Loryenin omia vasten.

>//<
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti Pe Touko 13, 2011 10:20

Loryen

Naisen poskille tuulahti ilmavirtaus, joten ilmeisesti Lucas puuhasteli omiaan hänen silmiensä edessä. Kenties testasi, näkikö Loryen mitään. Haltia istui hiljaa paikallaan ja odotti Lucasilta jonkinlaista kommenttia, mutta ei. Mitään kommenttia ei tullut, eikä sitä edes tarvittu. Loryen tunsi jotain huulillaan, ja häneltä meni noin puoli sekuntia ennenkuin hän ehti ymmärtää, mikä hänen huuliaan oikein koski. Nainen värähti ja tunsi kevyen kuumotuksen kohoavan poskilleen. Vaikkei Loryen nähnyt mitään nytkään, hän sulki asianomaisesti silmänsä ja päästi suudelman lomassa huojentuneen henkäyksen. Siinä se tuli, tunnustus jota Loryen oli odottanut jo varsin pitkään. Ei sanojen, vaan teon muodossa, ja Loryen oli siitä iloinen. Haltia kietoi kätensä ihmisen ympärille onnellisena ja irrottautui suudelmasta. Avatessaan silmänsä hän kuitenkin olisi halunnut nähdä Lucasin kasvot, ja oli hetkeksi unohtanut ettei näe mitään ilman sidettään. Loryen räpäytti pari kertaa silmiään tietämättä minne katsoa, ja sulki ne sitten taas uudelleen.
"Minä... Rakastan sinua", Loryen henkäisi ääni hieman epävakaana, mutta onnellisena siitä että saattoi viimein myöntää sen.

//Kuolensilläsetapahtuijeeeeejeeeje <3
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ti Touko 24, 2011 5:42

Raul Lucas

Suudelma oli Lucasin ensimmäinen, mutta mies oli varma, että se oli tällä hetkellä kaikkein paras suudelma. Lucas virnisti myhäillen Loryenin käsien kietoutuessa tiukemmin hänen ympärilleen. Nainen oli pehmeä ja lämmin, sen Lucas oli jo aiemmin huomannut, mutta suudelman jälkeen hän tuntui entistäkin lämpimämmältä ja läheiseltä. Loryenin rakkaudentunnustus oli kuin hunajaa korville eikä Lucas tahtonut häiritä sitä omalla matalalla miehisellä äänellään. Sen sijaan hän kumartui uuteen, edellistä kiihkeämpään suudelmaan ja laski samalla Loryenin sideharson takaisin silmille. Lucas veti Loryenin niin lähelle kuin vain oli mahdollista yhä suudellen. Jokaisella sekunnilla mies tunsi ihanien kutkuttavien väreiden kulkeutuvan aina varpaiden päistä aina syvimpiin hermosopukoihin saakka.

//Kyaaaaaaaaaaa<33
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti To Touko 26, 2011 7:59

Loryen

Lucas kumartui antamaan haltialle uuden suudelman viimeisimmän lauseen jälkeen, ja sehän oli melkein mitä Loryen oli toivonutkin. Hän kietoi kevyesti Lucasin takana roikkuvat hiukset sormiinsa ja toisella painoi itsensä lähemmäksi nuorukaista, vaikkakaan tuosta ei kovin paljoa lähemmäksi ollut enää menemistä. Nainen vastasi suudelmaan yhtä kiihkeästi kuin millaisena se oli pyydettykin. Hän tunsi silmilleen laskeutuvan harson ja päästi suudelman lomasta kevyen helpotuksen henkäyksen, näkevänä henkilönä oli paljon helpompaa kuin sokeana. Kyllähän Lucas sen varmaan puoliksi tiesikin. Loryen olisi voinut jatkaa suukottelemista vaikka ikuisuuden, sillä ei ollut eläessään kokenut mitään vastaavanlaista, ja tuon hetken olisi suonut kestävän ikuisesti.

// Luv <3
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?

Viesti Ma Kesä 13, 2011 1:40

Raul Lucas

Niin kuin Loryenkin, oli Lucaskin sitä mieltä, että hän ei tahtonut tämän hetken loppuvan. He olivatkin täysin kiinni siinä hetkessä useamman tunninkin, pelkästään suudellen ja halaillen toisiaan.
Taivaanranta alkoi rauhassa värjäytyä oranssin punertavaksi, mikä muistutti Lucasia ajankulusta. Ja siitä, että hän ei tiennyt mitä tekisi nyt, kun oli tavannut Loryenien pitkästä aikaa. Jatkaisiko matkaa, vai jäisikö muutamiksi päiviksi tai viikoiksi majailemaan haltioiden kylän ulkopuolelle. Lucas upposi ajatuksiinsa yhden lyhyen hetken ajaksi, joka oli kuitenkin tarpeeksi pitkä huomattavaksi.
Avatar

Hovinarri
Hovinarri

Viestit: 2451

Liittynyt: Pe Kesä 06, 2008 11:32

Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Viesti To Kesä 23, 2011 8:48

Loryen

Se oli taianomaista ja epätodellisen tuntuista niin kauan, kuin sitä kestikin. Lucasin muutaman sekuntin pituinen tauko tosin tuli oikeaan aikaan, sillä Loryenin huulet alkoivat turtua jatkuvaan suutelemiseen. Olihan se mahtavan pituinen suukko ensisuudelmaksi, ja Loryen oli siitä ikionnellinen.
"Mikä on?" Loryen kysyi ajattelematta sen kummemmin lauseen muotoilua. "Mitä mietit" olisi voinut toimia paremmin tilanteen kanssa, mutta haltia ei viitsinyt enää lähteä korjailemaan sanomaansa. Hän katseli vuoroin Lucasin silmiä, vuoroin tämän korvia ja muistutti itseään siitä että Lucas oli ihminen. Loryen päästi hiljaisen huokauksen, typerää että ihmisten ja haltioiden välisistä suhteista tehtiin niin suuri numero. Rajojakin oli tiukennettu entisestään, joten hirressähän he olisivat molemmat heti kun suhde tulisi jollain taholla julki.
"Pelottaako sinua, että joku saisi tietää tästä?" Loryen kysyi varovasti. Sillä häntä ainakin pelotti.
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 0/2
Aberec 2/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 1/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 1/2
Arasinya 1/2

Miten olisi kuutamokävely?
EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia