I will save you. [sov]


Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 2:25

Emare Rilien, Warren.

Emi kuuli toisen sanat, samalla kun nojasi pojan olkapäähän... Emi aisti kaksi usvaa toisesta, toinen halusi tappaa, toinen taas... Emi siirsi kätensä Adrianin yläselälle hellästi, toisen taas asettaen Adrianin olkapäälle.
"Olin oikeassa... se ei kestä minua. Se satuttaa sinua, koska olen uhka sille. Ymmärätkö Adrian? Jos olen lähelläsi... voit voittaa sen. Sinnittele, jooko? Sinä pelastit minut, ja haluan pelastaa sinut tältä. Ole kiltti... anna minun auttaa sinua.", poika yritti samalla silittää varovaisesti Adrianin selkää, yrittäen rohkaista tuota. Samalla tuo sulki silmänsä, nojaten Adrianin niskaan otsallansa.

"Etsit keinoa päästä siitä eroon. Käytä minua hyödyksesi, selkeästi se ei kestä niin voimakkaasti lähellä oloani.", poika vielä huomautti, pitäen hellän, mutta varmaan otteen Adrianista. Warren vingahti taas, se aisti pahuuden.... Mutta myös hyvyyden. Kaksi auraa törmäsivät toisiinsa.

[[Ja kauhee kun koko ajan pyörii kuva tosta tilanteesta, Emillä siivet ja muutenkin puhdas olemus ja Adrianilla paholaismainen... Uargh, surkea selittämään >_< Plus Emin sanat voi edelleen käsittää kaksmielisesti >.< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 3:32

Adrian Nibencarde

Emare halasi vain häntä hellyttävämmin, poika yritti rohkaista miestä jaksamaan, mutta samalla päänsisäinen ääni puhui toisin; Älä ole typerä Adrian Et kai todella kuuntele häntä? Annatko todella hänenlaisensa päästä minusta eroon? Etkö muista kuka oikein on sydämesi? Olento muistutti haltiaa sopimuksen tiukimmasta kohdasta, olento oli hänen sydämensä.
Adrian pystyi tuntemaan hellän silityksen selkäänsä vasten, se sai miehen sulkemaan silmänsä. Se vaikertaa. Olet oikeassa, sinun olemuksesi heikentää sitä. Mies puhui hiljaa yrittäen rauhoittua, paniikissa olisi vaikea pitää kontrolli itsestään. Jos olet siinä, heikennät sitä lisää. Adrian selitti, jättäen kertomatta kuitenkin mitä olennon tuhoutumisesta seuraisi, ilman sydäntä ei voinut elää.
Idiootti! Tapat itsesi, TAPAT MINUT! Raivoisa huuto räväytti haltian silmät auki, tämän säpsähtäessä. Polte tuntui leviävän koko kehoon. Nopeasti Adrian vetäytyi irti Emaresta ja perääntyi kauemmas tuosta. Mies hengitti vaikeasti, nostaen haarniskoidun kätensä rintakehää vasten kuin sen avulla pystyisi pidättelemään itseään. Punertava silmä näytti hohtavan vihaa katseellaan. Kontrollin menetys oli hyvin lähellä.

//Piru ku sulonen mielikuva (:3 Hyvyyden ja pahauuden välista rakkaut-- Eih! Ystävyyttä, ytsävyyttä tosiaan! >_< ja niin ne muuten voi ottaa, hemmetti xD//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 3:50

Emare Rilien, Warren.

Jos Emi olisi tiennyt millainen sopimus noita kahta sitoi, olisi hän yrittänyt ehdottaa oikean sydämmen hakemista tuon tilalle? Tai pyytämään maagilta apua, tai parantajalta? Tai sitten kesyttämään olennon, jossa Emi olisi varmasti mitä parhain apu.

Adrian vetäytyi kauemmas, Emi päästi täsmälleen samalla hetkellä irti, hän tiesi että toinen karkasi otteesta hyvästä syystä. Poika asetti molemmat kätensä eteensä ja alas, pitäen sormistansa huolestuneena kiinni...
"... voin toki lähteäkkin...", Emi totesi, hiukan hiljaisella äänensävyllä, valmiina lähtemään jos Adrian niin sanoisi. Warren taas pyöri taas ympyrää, se ei ollut varma pitäisikö sen hyökätä vai nuolla Adrianin kasvoja. Tuo siirtyi Emin vierelle, puskien kuonolla tuon jalkaa ja nostaen sitten siniset silmänsä Emin tasolle. Emare hymähti koirallensa, kyykistyi ja rapsutti sitä. Valkoinen koira heilutteli häntäänsä onnellisena.
"Kuten sanoin, kumpaakin sänkyä saa käyttää. Minun kannattaisi mennä jo omaan huoneeseeni, unohdin kastella kasvit...", poika keksi tekosyyn jolla paeta paikalta. Niin paljon kuin hän halusikin auttaa, niin paljon kuin häneen sattuikin nähdä Adrian tuossa tilassa, hän tiesi tuon haluavan hetken rauhaa... "Tiedät missä huoneessa nukun, jos tulee asiaa.", näiden sanojen jälkeen, tuo suoristautui, ja käveli ovelle, pysäyttäen kätensä kahvalle...

[[Ystävyysrakkautta? >w< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 4:13

Adrian Nibencarde

Adrian kyllä kuuli Emaren hiljaiset sanat, muttei pystynyt vastaamaan tuolle. Mies pelkäsi kontrollin karkaavan jos tekisi jotain ylimääräistä. Miten tilanne oikein oli paisunut tällaiseksi? Hän todella oli vaaraksi muille, etenkin viattomalle Emarelle.
Haltia romahti lattialle istualleen, nojautuen pöytään, jolta muutama kaavapaperi valahti lattialle tömähdyksen takia. Mies kohotti katseensa poikaan, joka päätti itse poistua huoneesta tekosyyn turvin. Mene Haltia kuiskasi myöntävästi, mutta toinen oli pysähtynyt vietyään kätensä ovenkahvalle. Mene! En halua satuttaa sinua! Adrian korotti ääntään kuulostaen vihaiselta, mutta vain siksi että olento sai miehen tunteista otteen.

//Juuri sitä se on, ystävyysraukkautta, aivanaivan... ei mitään vakavempaa u^u ...vaikkakin rakkaus on sulois-- eih nyt keskity mies jumalauta D: <//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 4:23

Emare Rilien, Warren

Emi kuuli korotetun äänen. Teki mieli tokaista, että hän oli tämän asunnon asukas, mutta hän tiesi tilanteen. ovi aukeni, päästäen valkoisen koiran ensin, ja sen jälkeen meni nuori haltia itsekkin. Ovi sulkeutui, ja Emare huokaisi syvään, nojaten hetken selällään oveen, haudaten kasvonsa hetkeksi aikaa käsiinsä... Ei hän itkenyt, hän ei ollut itkenyt moneen kymmeneen vuoteen, mutta pahalta hänestä tuntui silti. Aivan kuin hän ei olisi osannut tehdä mitään oikein... hyödytön olo painoi sydämmessä, saaden pojan raajat painamaan lyijyn lailla, tuon alkaessa kävelemään kohti omaa huonettansa, koira vierellänsä... tuo kasteli nopeasti kasvinsa joita kasvoi siellä, ja meni sitten sänkyynsä, peiton alle. Warren loikkasi tuon vierelle, hautautuen tuon kainaloon.
Enkö osaa mitään oikein..., oli ainut yksinäinen ajatus....

Aamu ei ollut vielä valjennut, mutta Emi oli silti hereillä. Tuo oli herännyt säpsähtäen, nousten sitten istumaan sängystänsä. Miksei uni tullut enään? Poika huokaisi tyytymättömänä, meni sytyttämään pari kynttilää ja otti kirjan käteensä. Hän lukisi sitä aikansa kuluksi....

[[Rakkaus on suloista, myönnän sen itsekkin >w< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 4:46

Adrian Nibencarde

Adrianin ilme värähti anteeksi pyytävänä, ei hänen ollut tarkoitus huutaa. Se vain kumpusi ulos tällä hetkellä, toivottavasti hän ei kuitenkaan ollut herättänyt kartanon muuta väkeä.
Mies laski päänsä voimattomana alas, oven viimein sulkeutuessa Emaren perästä. Olentokin tuntui rauhoittuvan, vaikka se edelleenkin murisi vihaansa haltian rinnassa. Kuinka hän katuikaan kaikkea mitä oli mennyt nyt ja kauan sitten tekemään.
Adrian yritti rauhoittaa hengitystään, silmälappukin näytti tippuneen lattialle, muttei mies jaksanut nousta ylös. Haltia sulki hetkeksi silmänsä, tai niin hän ainakin luuli ja huomaamattaan vaipui uneen, kylmän haarniskan levätessä edelleen rintakehän päällä suojana.

//Niihän se on *huokaus* ówò
p.s. Kiireessä tulee lyhyttä sori, bussiin pitää juosta että kotiin pääsee D://
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 4:59

Emare Rilien, Warren

Emi jatkoi rauhaisaa lukemistaan samalla kun Warren nousi ylös... Se lähtisi juomaan, mutta sitä ennen tarkistaisi miten Adrian voisi. Se tassutteli kaksosten huoneeseen, ja näki lattialla istuvan Adrianin, mennen lähmmäs ja nuollen tuon naamaa, häntä kevyesti heiluen. Ties vaikka saisi tuon hereille. Ei ollut hyvästä nukkua lattialla....

Emi jatkoi hetken lukemista, köhäisten yllättäen... ja kirjan sivulle tipahti veripisara. Emi peitti heti suunsa, ei, ei nyt! Ei keskellä yötä, kun kaikki olivat nukkumassa! Ei hän saisi ketään herätetyksikään, jos hän tarvitsisi apua tämän kanssa! Köhä jatkui, Emaren paiskatessa kirjan kiinni ja ruveten yskimään käteensä, kyyneleet silmissä ja osittain nojaten sängyn reunan yli.

Warren nosti yllättäen päätänsä, ja vilkaisi huoneen oven suuntaan. Se haistoi veren.... Koira nappasi Adriania ensimmäisestä asiasta josta sai kiinni ja yritti nykiä tuon mukaansa, pienen vingunnan kera. Nyt olisi kiire!

[[Selma ^^ Ja rakkaus on sulosempaa jos se on kiellettyä >D Okei nyt loppu kokiksen juominen, siitä ei seuraa mitään hyvää mun kanssa.]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 6:38

Adrian Nibencarden

Kostea kieli kulki Adrianin kasvoja pitkin, tämä värähti pienesti. Koira ei jättänyt miestä rauhaan, joka pian heräsikin, tajuten istuvansa edelleen lattialle pöytään nojautuneena. Haltia katsoi unen pöpperöisenä koiraa silmiin ja tajusi pian katselevan molemmilla silmillään. Se sai lopulta Adrianin havahtumaan täysin hereille. Onneksi Emiä ei näkynyt huoneessa, ilmeisesti Warren oli yksin tullut huoneeseen visiitille. Huomenta. Adrian sanoi koiralle, vieden kätensä rapsuttamaan tuota korvan takaa. Olokin tuntui unien jälkeen paremmalta. Olento vaikutti rauhoittuneen, mutta se varmasti hurjistuisi uudelleen jos näkisi Emaren. Haltia päätti nousta ylös ja napata silmälappunsa lattialta, asetellen sen takaisin silmälleen.
Yllättäen koira käänsi päänsä oven suuntaan kuin olisi tajunnut jotain ja samassa tuo olikin jo nykimässä miestä viitasta, repien oven suuntaan. Warren, mitä nyt..? Adrian kysyi, joutuen pitelemään viitastaan kiinni ettei se repeäisi, kun muutenkin niin laho oli.
Koira selvästi yritti johdattaa miestä ovesta ulos ja pian mies astuikin käytävään. Haltian korviin kantautui yskintää, seinät vaimensivat ääntä hieman mutta kyllä Adrian pystyi sen tunnistamaan. Emi? Mies henkäisi, astellen kiireesti ovelle, jonka takaa yskintä kuului. Kohteliaan koputuksen Adrene jätti tällä kertaa välistä, hän vain avasi pojan huoneenoven kiireesti. Miehen katse kohdistui nuorukaiseen, joka oli peittänyt suunsa ja oli kumartunut vuoteen reunan yli yskien. Emi, kohtausko? Tämä kysyi huolestuneena, kiirehtien nuoremman vierelle. Tietenkin mies pelkäsi aikaisemman tapahtuvan uudelleen ollessaan lähellä toista, muttei hän pystynyt ajattelemaan sitä nyt.

//Niinhän se on hehe òwó ja mitäs kokkisesta muka seuraa? : o//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 7:50

Emare Rilien, Warren

Emin kohtaus vain paheni pahenemistaan. Kun Adrian saapui huoneeseen Warrenin kanssa, ja tuli pojan vierelle, pojan suusta pääsi suuri määrä verta yhden yskäisyn mukana. Sitähän hän säikähti todella rajusti, painaen kätensä suulleen kunnolla, ja toisen kurkullensa. Köhä jatkui nytkien, ja jopa nenästä turskahti verta. Warren pyörähti pari kertaa taas, ja juoksi sitten pojan naaman eteen nuolemaan tuon kasvoja. Poika joutui vetämään käden suultansa hetkeksi, hän meinasi tukehtua, mutta se oli myöhäistä, veri vain sekoittui limaan ja tukki hänen henkitorvensa.

Poika ei saanut henkeä enään, tuo laittoi molemmat kädet kurkullensa ja heittäytyi selällensä yrittäen saada tömähdyksellä kurkussa olevan palan pois. Pojan valmiiksi kalpea iho muuttui suorastaan kammottavan valkoiseksi, jopa hiukan harmahtavaksi! Warren joutui paniikkiin, ja alkoi vikisemään, ja meinasi jo ruveta haukkumaan hädissänsä. Emare ei saanut mitään hädissään kommunikoitua toiselle, purren hammasta ja antaen kyynelten valua silmistään. Vaikka hän vannottikin ettei hän pelännyt kuolemaa, se ei tarkoittanut etteikö hän tahtoisi jatkaa elämää!

[[No mä en oo se kaikkein järkevin tai siveellisin tapaus jos oon saanut kofeiinia x'D ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 8:23

Adrian Nibencarden

Adrianin ilme muuttui järkyttyneeksi, Emaren yskiessä verta runsaastikin. Warrenkin tajusi tilanteen vakavuuden, tullessaan nuolemaan pojan naamaa. Nuorempi näytti siltä ettei saanut enää henkeä ja paiskautui selälleen vuodetta vasten. Älä makaa, veri vain valuu nieluusi. Mies yritti neuvoa mitä siltä hädältään pystyi ja tarttui kalpenevaa haltiaa hartioista. Adrian veti pojan pystyyn ja kietoi tuon syliinsä niin että toinen pienesti roikkui hänen käsivarttaan vasten. Pystyasento saattaisi saada hengityksen paremmin kulkemaan, kuin makuuasento.
Mies ei tiennyt oikein mitä pitäisi tehdä, joten ei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hälyttää joku häntä paremmin tietävä paikalle. Akta?! Kuuletko?! Veljesi tukehtuu kohta! Adrian puristi silmiäänkin kiinni keskittyäkseen telepatian kanssa, toivottavasti toinen kuuli hänet unensakin läpi jos nukkui. Samalla haltia silitteli Emaren selkää ja viimein älysi hieman hakata sitä, tärähdykset kehossa saattaisivat avata hengitystien, vaikkei mies ollut aivan varma.

//Niinkö, minusta sinun pitäisi juoda sitä kofeiiniä vähän lisää òwó Oon yhtä hukassa tän tilanteen kanssa ku Adrian xD//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti To Maalis 17, 2011 9:20

Emare Rilien, Warren, Akta

Adrianin sanoissa oli ityä, mutta ne menivät paniikin takia korvien ohi. Adrianin kädet kiertyivät pojan ympärille, ja kohta tuo taputti poikaa selkään, joka kokonaan unohti että kun kurkku on tukossa niin ei saanut henkeä. Koira ulisi hiljaa, toivoen että Emi pääsisi kohtauksensa ohi.

Akta heräsi huutoon päässänsä, ja tajusi sen sanoman samantein.
"Yritä pitää hänet kylkiasennossa, tulen kohta!", mies ilmoitti takaisin Adrianille, nousi miltein juosten sängystänsä, nappasi housut ja veti niitä jalkaan samalla kun loikki kohti ovea. Hän juoksi alakertaan, askeleet pystyi kuulemaan, samalla kun hälytti yhden palvelioista laittamaan veden lämpiämään samalla kun hän etsisi oikeat lääkkeet. Sillä välin Emi painautui Adriania vasten alkaen taas yskimään, hän oli saanut pienen reiän siihen suureen limapalloon kurkustansa, ja henkeä meni hiukan vielä. Warren vinkui hiljaa...

Akta juoksi takaisin yläkertaan kuuman mukin takin kanssa, jossa oli muutama lääke nesteenä sekoitettuna. Tämä yleensä tehosi tuon kohtauksiin. Akta jarrutti Emin oven, ja avasi oven mennen sisälle.
"Kaada hänet selälleen hetkeksi, ja nosta sitten hiukan pystyyn, että voin kaataa juoman hänen suuhunsa....", Akta neuvoi, ottaen muutaman askeleen lähemmäs voimakkaasti rykivää Emiä...

[[Jooh, noh, kokis loppu :'3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti To Maalis 17, 2011 9:51

Adrian Nibencarden

Helpotuksekseen Adrian kuuli Aktan vastaavan. Toinen neuvoi asettamaan Emare kylkiasentoon ja niin mies tekikin. Varovasti haltia laski pojan kyljelleen patjaa vasten ja silitteli rauhoittavasti toisen päätä. Ei hätää, veljesi on tulossa. Haltia ilmoitti nuoremmalle. Miksi näin piti käydä, eikö hengenvaaralliset tilanteet riittäneet jo tälle yölle?
Aktan viimein kiiruhtaessa huoneeseen, Adrian käänsi katseensa toiseen, joka jo neuvoi lisää. Mies kääntyi takaisin Emaren puoleen ja käänsi tuon selälleen ainakin hetkeksi niin kuin Akta oli neuvonut. Pian Adrian kohotti poikaa hiukan pystympään syliinsä, ainakin sen verran että neste pystyisi valumaan toisen nielua pitkin. Mies kohotti katseensa odottavasti toiseen.

//Höh ó^ò//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Pe Maalis 18, 2011 4:07

Emare Rilien, Warren, Akta

Warren loikkasi Emin sängylle, tökkien kuonollansa Emin niskaa samalla kun Adrian silitti nuoremman hiuksia... Poika puri hampaansa yhteen, yrittäen rauhoittua, mutta hapen tarve oli suuri verrattaen siihen pieneen hengenvireeseen jota hän sai. Silmät pyörähtivät ympäri, ja poika pyörtyi viimein. Ruumis rentoutui, ja hapen tarve väheni selkeästi...

Adrianin nostaessa Emin sellaiseen asentoon että neste menisi alas, meni Akta sängynlaidalle ja kaatoi varovaisesti Emaren suuhun ja kurkkuun kuumaa juotavaa. Juomaan sekoitetut lääkkeet ja yrtit aukaisivat hengitystietä, ja kohta Emare hengitti taas rauhallisesti... Akta huokaisi helpotuksesta, ja pyyhkäisi pojan kasvoilta verta pois.
"Hyvä että olit hereillä Adrian, tämä olisi voinut olla kohtalokas yö Emille...", vanhempi veli kiitti toista, nostaen katseen toiseen. Warren asettui Emin vierelle makaamaan, asettaen päänsä tuon vatsalle.
"Voit mennä jo takaisin nukkumaan, vahdin Emiä loppuyön. Yleensä kohtaus ei uusiudu aivan heti, mutta paras pelata varman päälle.", tuo vielä jatkoi.

[[Näin, eilen tapahtui jotain joka vei peli-innot, koetan herättää ne henkiin nyt >w< ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.

Viesti Pe Maalis 18, 2011 6:25

Adrian Nibencarden

Adrian puri pienesti huultaan, seuratessaan kuinka Akta kaatoi lämmintä nestettä tajuttoman Emaren suuhun. Hetken vielä jännittäen poika lopulta veti henkeä normaalisti ja rintakehä kohoili rauhalliseen tahtiin. Mies huokaisi niin kuin Aktakin ja tämä rohkeni laskemaan nuoremman takaisin makuulle.
Haltia nosti katseensa toiseen, joka kiitti häntä Emin puolesta. Kiitä myös Warrenia, jos se ei olisi herättänyt minua, tuskin olisin kuullut Emin yskivän. Adrian totesi, vilkaisten koiraa ja silitti tuon päätä kiitoksena.
Akta lisäsi vielä että mies voisi mennä takaisin nukkumaan, hän vahtisi poikaa lopun yön. Vahdin mieluummin kanssasi, en kuitenkaan saa enää tämän jälkeen unta. Haltia totesi, kääntäen katseensa poikaan. Toki hän edelleen pelkäsi kontrollin katoamista Emaren seurassa, mutta olihan Akta siinä vieressä, sekä silmälappu tiukasti peittämässä olennon katsetta.

//Ei haittaa, ymmärrän kyllä :3//
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1945

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Maalis 19, 2011 6:39

Emare Rilien, Warren, Akta

Emi nukkui kevyesti, Warrenin vierellä. Adrian halusi myös jäädä vahtimaan, johonka Akta nyökkäsi, pörröttäen Warrenin päälakea heti Adrianin jälkeen.
"Hyvä poika... aina vahdissa.", tuo totesi, ja katsoi sitten Adrianiin nopeasti, antaen sitten katseensa kulkeutua Emaren huoneen läpi... kuten jokaisen haltiakylän asukkaan, oli myös Emin huone vihreä, vaikkakin vihreys johtui nimenomaan erillaisista kasveista. Akta käveli yöpöydän päällä olevan ruukun viereen, jossa kasvoi pieni valkoinen ruusu. Akta hipaisi sen terälehteä sormellansa, ja vilkaisi poikaan taas.
"Emi on kasvattanut kaikki nämä. Hänellä on oikea viherpeukalo.", vanhempi veli totesi, ja veti sitten kirjan hyllystä, istahtaen sen jälkeen lähimpään nojatuoliin. "Istu pois vain, kirjoja saa lukea, ne ovat kuitenkin minun.", tuo vielä totesi, ja avasi kirjan, alkaen lukemaan itsekseen, tarkkana Emin takia...

Aamuaurinko häikäisi ikkunasta. Emare haukotteli kevyesti, ja avasi sitten väsyneenä silmänsä. Adrian ja Akta...
"Huomenta...", ääni oli heikko, poika oli tavallista kalpeampi, silmät olivat raollaan, mutta hän oli hengissä ja kovaa vauhtia toipumassa yöllisestä.

[[Anteeks, piti keksiä miten tän sais eteenpäin :'3 ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"Hey, what I've been saying? I am impossible to kill - I had to do it MYSELF, and even then I got back in the books of living just to piss people off."

Ava (c) Minä.
EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö