Paha päivä, hyvä seura.

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Kesä 2011, 23:46

Clarence

Sano sille pojanketaleelle että tulen herättämään hänet aikaisin töihin, vaikka hän onkin tuossa kunnossa. Gerard huikkasi Mikin perään vielä pienesti kiihtyneenä, ennen kuin marssi takaisin kellariin jotain mutisten.
Clarence sillä välin oli riisunut nuhjuuntuneen paitansa ja jättänyt sen vaatekaapin vierelle. Vuoteen vierelle astellessaan nuorukainen tutkaili rintakehäänsä, se ei taitaisi selvitä pelkällä punoituksella, ikävä mustelma siihen tulisi. Ei hieman ruikku keho ollut tottunut koviin iskuihin, joten helposti iholle ilmestyi näkyviä jälkiä.
Vintin luukulta kantautui pienesti kolinaa ja Clarence käännähti katsomaan nähdäkseen Mikin kapuavan peiton ja tyynyn kanssa hänen seurakseen. Ai nukutkin tällä. Puoliverinen hymähti, astellen samalla auttamaan toista tyynyn ja peiton kanssa, tarjoutuen kantamaan ne vuoteelle, vaikka kipeää kättä vihloikin.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Kesä 2011, 23:55

Miki

"Juu en tohdi vallata Gerardin petiä." Miki sanoi syyksi yläkertaan tulemiselle, Clarence auttoi peiton ja tyynyn kanssa kantaen ne sängylle.
Pedin vierellä Miki otti Clarencen paidan pois päältään, siteet peittivät kaiken kiinnostavan tytön ylävartalosta ja olihan Clarence hänet jo näin nähnyt. Sen jälkeen hän nappasi kiinni housuistaan kääntyen selin Clarenceen, kyllä nuorukainen varmaan sanomattakin hoksaisi olla katsomatta. Sitten Miki vaihtoi legginsit pois shortsien alta jättäen vain shortsit jalkaan kääntyi neito takaisin Clarenceen päin. "Aivan Gerard sanoi herättävänsä sinut aikaisin aamulla." Neito kertoi tämän ennenkuin unohtaisi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 00:11

Clarence

Ei kai sillä olisi ollut väliä, isä tuskin ehtii nukkumaan tänäkään yönä. Clarence huokaisi Mikin sanoihin, muttei ehtinyt katsella tyttöä kauaa kun hän tajusi tuon riisuvan paitansa perään housuja. Nuorukaiselta pääsi vaivaantunut yskähdys ja tämä käänsi katseensa muualle. Nyt ei kaivattu todellakaan toista aamuisen kaltaista tilannetta, vaikka se tulisi olemaan jossain vaiheessa edessä. Tytön tila ei kuitenkaan ollut vielä parhain.
Clarence rohkeni katsomaan Mikiin, tuon kertoessa mitä Gerard oli sanonut. Niinpä tietenkin. Nuorukainen huokaisi, samalla kun istahti voipuneena vuoteensa reunalle. Yrittikö isä uuvuttaa hänet niin ettei hänellä olisi enää voimia harjoitella?
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 00:24

Miki

Nuorukainen istahti, tai pikemminkin lässähti vuoteelle raukka oli aivan väsy. Miki liittyi seuraan istuen toiselle puolelle petiä, siitä asento muuttui kyllä varovaisesti makuu-asentoon. Miki veti peittoaan päälle ja asetteli tyynyn paremmin. Pää kääntyi vielä Clarenceen päin, toinen punoitti vähän jokapaikasta, ja aamulla olisi varmasti paljon mustelmia.
"Kiitä onneasi ettei sensei ollut tosissaan, kun hän ottaa tosissaan saa varoa askeliaan monta viikkoa." Tyttö sanoi hieman naurahtaen, niin kauhealta kuin se kuulosti niin treeneissä runnotuksi tuleminen huvitti jälkikäteen. "Hyvää yötä Clarence." Miki sulki jo silmänsä odottamatta sen pidempiä vastauksia, mieli olisi tehnyt antaa toiselle pikkuruinen hyvänyön suukko mutta neito ajatteli sen olevan Clarencelle vaikea asia joten Miki vain sulki silmänsä koittaen olla ajattelematta toisen täydellisiä pehmeitä vaaleita huulia.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 00:44

Clarence

Clarence hymähti hiljaa Mikin kertoessa kuinka kaameaa oli sensein todellisen käsittelyn jälkeen. Kenties hän joutuisi kokemaan senkin jos ei oppisi nopeasti itsehillintää.
Tyttö asettui jo mukavasti makuulle ja toivotti hyvää yötä. Nuorukainen kääntyi katsomaan toista, joka sulki jo silmänsä. Hyvää yötä Miki. Hän kuiskasi pehmeällä äänellään, jääden jostain syystä vain tuijottamaan tyttöä hiljaisuuteen. Heti kun Clarence ei keskittynyt, alkoivat ajatukset kuljeskella pitkin tytön siroja kasvoja, silmät, huulet, vartalosta puhumattakaan.
Vaaleat silmät puristuivat kiinni tiukasti ja nuorukainen asettui makuulle itsekin ja veti miltei peinon korviinsa. Paras olisi nyt vain nukkua, hän joutuisi heräämään aikaisin.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 00:54

Miki

Tyttö makasi hiljaa, pieni hymy kohosi huulille Clarencen toivottaessa hyvää yötä, pehmeä ja rauhallinen ääni sai tytön ihan rennoksi.
Huoneessa oli alku yöstä yllättävän lämmin, ei se nukkumaan mennessä mitään haitannut mutta kun tyttö oli jo puoli unessa alkoi paksu peitto hiostaa. Miki potki peittonsa pois päältään nostaen samalla kätensä kasvojen päälle ristiin. Jotenkin siinä asennossa oli hyvä olla kun oli kuuma, muu keho sai ilmaa ja kädet lämmittivät kasvoja. Haltia vetäisi kerran oikein kunnolla henkeä mutta jatkoi sitten taas hiljaista tuhinaansa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 01:10

Clarence

Clarencen yö ei ollut yhtä mukava kuin Mikin. Hän joutui makaamaan sarvien takia vain selällään niin kuin aina, mutta asento alkoi puuduttaa hellänä olevia paikkoja. Ei hän kunnolla saanut nukutuksi ja juuri kun uneen oli vaipumassa kunnolla läpsäisi joku päälakea ja perään kuului turhankin tuttu ääni. Ylös, nyt. Gerard sihahti hiljaa ja yritti olla pitämättä turhaa ääntä. Clarence raotti silmiään pienesti, aurinkokaan ei ollut vielä kunnolla noussut. Etkö antaisi viisi minuuttia? Nuorukainen mutisi, mutta uusi ja kovempi läpsäys päälaelle oli selvä ei.
Mies lähti itse jo alakertaa kohti, kun Clarence sillä välin pakottautui ylös. Olo oli hirveä, joka paikkaa kolotti, vaikerruksen nuorukainen piti kuitenkin väkisin sisällä, Miki ei saisi herätä. Clarence kömpi ylös vuoteelta ja laahusti vaatekaapille haukotellen. Kaapista hän nappasi itselleen puhtaan valkean pitkähihaisen, se myötäili enemmän kehoa. Ei hän oikein siitä pitänyt, mutta ei muutakaan ollut.
Edelleen makeasti haukotellen Clarence asteli tiensä luukulle ja siitä alas keittiöön.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 09:55

Miki

Tyttö alkoi itsekkin heräillä kun auringon säteet tavoittelivat taivaankantta, ulkona leijaili muutama tavallista tummempi pilvi, kohta saattaisi sataa. Neitonen venytteli sängyllä haukotellen, ei olisi millään tehnyt mieli nousta ja eipä kukaan ollut pakottamassakaan, joten yksinkertainen kyljelleen kääntyminen ja rullalle käpristyminen ja oli tyttö taas unten mailla. Ei kiirettä mihinkään ja muutenkin kannattaisi levätä nyt kunnolla kun kerrankin jaksoi.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 10:28

Clarence

Clarence oli passitettu kellariin heti aamiaisen syötyä. Gerard ei ollut pihahtanutkaan eilisestä keskustelusta, vaikka oli vannonut ettei se ollut loppuun käsitelty. Se pienesti ihmetytti nuorukaista, joka tapansa mukaan vahti painokonetta ja lisäsi hiiltä sen pesään aina kun oli tarve. Sillä välin hän ompeli kirjansivuja yhteen työpöydän ääressä.
Clarencea himan myös vaivasi isänsä käytös, oliko jokin vialla. Turhautuneesti huokaisten nuorukainen jätti kirjan siihen ja nousi ylös jakkaralta. Paja pärjäisi ilman häntä kyllä muutaman minuutin. Clarencen askeleet veivät ylös keittiöön ja siitä putiikin ovelle. Nuorukainen kurkkasi nurkan takaa, nähden isänsä hääräävän jotain tiskin takana.
Isä? Puoliverinen yritti saada miehen huomion ja onnistuikin siinä. Mitä nyt? Haltia tuhahti kääntämättä edes katsetta poikaansa. Mietin että onko jokin vialla? Et ole puhunut eilisestä vaikka vannoit niin. Nuorukainen kertoi hieman huolestuneella äänensävyllä. Jos et todella pidä harjoittelustani niin voin kyllä lopettaa. Clarence vielä lisäsi, saaden Gerardin huokaisemaan. Ei sinun tarvitse lopettaa mitään. Ymmärrän kyllä miksi teet niin. Olen vain hieman kireä kaiken tämän kiireen takia kun et ole ollut apunani ja olen toki huolissaan sinusta Älä sano mitään, Miki on paljon tärkeämpi kuin tämä kurja pikku putiikki. Mies selitti, estäen siinä välissä poikaansa, kyllä hän tiesi mitä tuo oli sanomassa. Clarence oli ollut aikeissa pahoitella ja luvata vaikka työskentelevän öisin, jos osa päivästä kuluisi harjoitteluun, mutta isä nähtävästi oli ajatusta vastaan.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 10:43

Miki

Miki venytteli käsiään ja vasta niiden osuessa tyhjillään olevalle sängyn puoliskolle, tajusi tyttö että aamu oli jo tullut ja Clarence herännyt aikoja sitten. Nousi neitokin ylös sängyltä vaikka mieli olisi tehnyt jäädä vielä köllöttelemään. Vaivalloisesti tyttö nykäisi taas kummatkin housunsa jalkaan ja nykäisi sitten Clarencen vanhan paidan päälleen, se oli niin mukavan tuntuinen päällä että olisi tehnyt mieli hykerrellä ilosta. Miki asteli jo kohti luukkua kun muisti Clarencen likaisen paidan vaatekkaapin vierellä, se kannattaisi viedä alas. Nuhjuinen paita kädessään tuli neito nätisti tikkaita alas. "Huomenta." Hän sanoi pirteänä täten ilmoitellen läsnäolostaan.
Tyttö pohti miten ilmoitella Gerardille että hän voisi pestä likapyykin ja paikata rikkinäiset vaatteet, mies ei varmaan riemastuisi ideasta vaikka Mikin haava alkoikin olla paranemaan päin.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 11:10

Clarence

Menehän siitä takaisin pajaan, se kone ei ruoki itseään. Gerard hoputti poikaansa, joka nyökkäsi ja suuntasi takaisin keittiön puolelle. Samalla hetkellä oli Mikikin tullut alas ja toivotti huomenta. Huomenta, Miki! Kuului Gerardin pirteä ääni nurkan takaa, ennen kuin nuorukainen itse ehti avata suutaan. Huomenta. Clarence sanoi, kävellessään keittiön poikki kohti rappuja. Voit ottaa kaapista mitä haluat aamiaiseksi. Nuorukainen tokaisi, mutta pysähtyi huomatessaan paidan tytön käsissä. Mitä sinä minun paidallani?
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 11:19

Miki

Ennenkuin tyttö kerkesi vastata siihen että keittiöstä saa ottaa mitä tahtoo niin kerkesi Clarence udella paidasta. "Se pitää pestä." Miki sanoi hymyillen. "Ajattelin että se unohtuu yläkertaan jos sitä ei tuo alas." Hän jatkoi toivoen ettei se haittaisi Clarencea tai Gerardia että hän häärää heidän kodissaan.
Ei tyttöä itseään haitannut vaikka hän olisi joutunut tekemään töitä ihan tosissaan, toiset olivat auttaneet häntä jo niin paljon, vähintä mitä hän voisi tehdä olisi auttaa ja totella.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 11:30

Clarence

Ai no, voit viedä sen kylpyhuoneeseen pyykkikoriin, pääset sinne isäni huoneesta. Clarence neuvoi, toivoen ettei kori olisi aivan yli pursunut. Ja riittää kun viet sen vain sinne, ei sinun tarvitse alkaa sitä pesemään. Nuorukainen lisäsi pienesti hymyillen.
Clarence, se kone! Gerard muistutti poikaansa, joka vilkaisi äänen suuntaan. Kyllä isä! Anteeksi, taidan häärätä koko päivän kellarissa. Nuorukainen pahoitteli, ei hän halunnut Mikin tylsistyvän täällä sillä aikaa, mutta ei tässä ollut vaihto ehtoja.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 19 Kesä 2011, 11:41

Miki

Neito ei vaivautunut vielä utelemaan että pitäisikö pyykkiä pestä, sitä kerkeisi kyselemään myöhemminkin.
Miki lähti kohti Gerardin huonetta ja sieltä kylpyhuoneeseen. Hmm, pyykkikori oli helposti nähtävissä ja Mikin paitakin oli pienen läjän päällimmäisenä. Verinen revennyt paita sai muistot inhottavasti siihen hetkeen kun paniikin omainen ilme valtasi verenpeittämän haltian kasvot, onko isä edes elossa ? Sitä ei tyttö tiennyt mutta päätteli hänen olevan kun ei kukaan näkynyt heitä etsivän. Takaisin Gerardin huoneeseen tullessa huomasi tyttö viittansa sängyn laidalla, se oli siis vieläkin siinä. Haltia nappasi viininpunaisen viitan päällensä ja asteli sitten keittiöön. Liikkuminen oli jo helppoa, haavaan sattui vain jos nosti oikeanpuoleista kättä tai teki liian nopeita liikkeitä.
"Voisin käydä kävelemässä kaupungilla, tarvitsetteko jotain ?" Miki kysyi varovasti hiippaillen putiikin puolelle.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Kesä 2011, 11:56

Clarence

Clarence viiletti jo takaisin kellariin, toivoen että ainakin iltaan mennessä olisi valmis. Gerard sillä välin oli uppoutunut takaisin laskelmiinsa ja hetken päästä Mikin ilmestyessä ovelle, mies havahtui kuullessaan tuon kysymyksen. Ah itse asiassa, voisitko käydä ostoksilla? Ei ole tarkkaan mitä tuot. Anteeksi jos pyydän isoa palvelusta sinulta vaikka olet vielä toipilas. Mies totesi, penkoen siinä ohella kassakonetta, josta ojensi tytölle rahaa. Voit ostaa itsellesikin jotain hyvää ja Clarencelle, hän on toisinaan makeaperso.
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron