The Night Fantasy

Miki

Clarence tuli yhä lähemmäksi, outoa pääsikö tästä enään lähemmäksi ? Miki vastasi toisen liikkeeseen viemällä omat kasvonsa Clarencen kasvojen eteen. Nenät hipoiavat toisiaan, taisivat jo osuakkin yhteen. Tytön suu meni raolleen, tuntui siltä että jos hengittäisi nenän kautta siitä kuuluisi hirveä tuhina, tosin se tuhina taisi olla vain neitosen omanpään sisällä mutta häiritsi silti. Miki jäi paikoilleen, tai niin paikoilleen kun pystyi jäämään, hän ei tiennyt mitä pitäisi tehdä, tosin Clarencen virheettömät luonnottoman vaaleat silmät valtasivat tytön ajatukset. Clarence oli ainoa asia mikä hänen päässään enään liikkui.

Clarence

Jälleen Miki raotti huuliaan kutsuvan näköisesti. Nenänpäät hipoivat toisiaan, se kertoi että päätä täytyisi kallistaa jos tahtoi lähemmäs. Ei nuorukainen oikeastaan enää ajatellut kunnolla, pää kääntyi itsekseen ja kurkotti vielä pienesti lähemmäs Mikiä.
Tytön niskalle eksynyt käsi veti neitoa enemmän kiinni nuorukaiseen, joka oli viimein painanut huulensa vasten tytön omia. Vaaleat silmät painuivat vain automaattisesti kiinni, tunne oli tunnettava ei nähtävä.

Miki

Ennenkuin kerkesi tajuta oli tytön ensisuudelma alkanut. Silmät painuivat kiinni ja tuntui siltä kuin tuhat perhosta lentäisi kaarella pitkin vatsaa ja keuhkoja. Clarencen huulet olivat pehmeät lämpimät ja kaikkea mahdollista. Tunne oli niin uskomaton, ei sitä voinut sanoin kuvailla. Hengitys siirtyi takaisin nenään ei voinut hengittää suun kautta, sillä oli nyt parempaa tekemistä. Vaistomaisesti tyttö koitti hakea parempaa asentoa. Kyljellä makaamisen sijaan hän alkoi kallistua selälleen vetäen Clarencea mukanaan.

Clarence

Lievä puna oli kohonnut Clarencen kasvoille, joka ei oikeastaan sitä tuntenut, olo oli muutenkin niin lämmin. Suudelma oli hellä ja jollain tasolla saattoi tuntua että nuorukainen oli tehnyt tätä aiemmin, mutta totuus oli kuitenkin toinen. Ei hän koskaan ollut suudellut ketään.
Clarencen oli pakko seurata Mikiä, joka asettui takaisin makuulle, vetäen nuorukaista mukanaan, joka ei todellakaan aikonut hellittää vielä. Nuorukainen ei aivan painautunut toisen päälle, hän oli enemmänkin käsiensä varassa.
Sen ihanan tunteen lomassa nuorukaiselta jäi huomaamatta nälkäinen tunne, jota hän parasta aikaan ruokki. Niin pehmeiltä huulilta tihkui energiaa, joka sai suudelman maistumaan normaalia paremmalta.

Miki

Mies tuli kuin tulikin perässä sallien tytön ottaa helpomman asennon. Tyytyväinen ynähdys pääsi tytöltä suudelman vain jatkuessa. Jokin tuntui poikkeavan tavallisesta, kaikki ei ehkä ollut niin normaalisti kun pitäisi. Valtava mielihyvän tunne meni kuitenkin kaiken muun ajattelun edelle hengityskin alkoi voimistua hieman ja syke otti reippaamman temmon. Neito antoi kätensä hapuilla pitkin Clarencen kehoa, ne alkoivat pikkuhiljaa hivuttautua nuorukaisen paidan alle. Silmät yhä suljettuina Miki tunnusteli Clarencen lihaksikasta selkää.

Clarence

Clarence tunsi olonsa yhtä tyytyväiseksi kuin Miki, tai siltä tytön ynähdys oli kuulostanut. Nuorukainen pystyi tuntemaan kuinka viileä ilma pääsi sirojen käsien mukana hänen paitansa alle. Hyvä ettei nuorukainen kiemurrellut mukavasta tunteesta, Mikin tunnustellessa hänen selkäänsä.
Suudelma rikkoutui pieneksi hetkeksi, Clarencen hengittäessä syvään tytön huulia vasten, mutta vain painaakseen entistä kiihkeämmän ja nälkäisemmän suudelman neidon huulille. Nälkä kasvoi syödessä.

Miki

Suudelmaan tuli pieni tauko mutta siitä se jatkui entistäkin tulisempana. Pulssi alkoi pamppailla jo melkoista vauhtia, hengitysvälikin tiheni.
Jalat koukistuivat jättäen Clarencen niiden väliin, kädet nousivat miehen harteille vetäen paitaa mukanaan. Miki raotti silmiään, mutta vain sulkeakseen ne uudelleen. Hapensaanti alkoi olla ja vaikeaa, rintakehä nousi ylös ja alas tytön hengittäessä kiivaammin, Clarence oli juuri pitänyt hengähdys tauon mutta se ei tarkoittanut sitä että tyttö olisi kerennyt siihen mukaan. Miki liu-utti kätensä miehen rintakehää vasten ja työnsi toista vähän ylöspäin. Silmät aukesivat ja tyttö loi kiihkeän katseen Clarenceen, suuri hengähdys ja tyttö laski taas otteensa toisen selänpuolelle.

Clarence

Clarencen selkä pääsi aivan paljaaksi Mikin viedessä kätensä aivan hänen harteilleen. Yhä kasvava nälkä pakotti nuorukaista painautumaan tyttöä vasten, mutta pian olivatkin tytön kädet hänen rintakehällään. Miki työnsi häntä irti itsestään hengähtääkseen vuorostaan. Vastahakoisesti Clrence hellitti suudelman ja avasi itsekin vaaleat silmänsä, joiden pehmeä katse oli kadonnut jonnekin. Pupillit kuin kisalla, ei kenties yhtä terävästi kuin eilen, mutta kuitenkin. Tosin ehtikö tuohon kiinnittää huomiota kiihkon vallassa, joka pakotti Clarence takaisin tytön huulille, tuon viedessä kätensä takaisin hänen selälleen.
Suudelman hellyys oli kadonnut aikaa sitten, se oli muuttunut lähes tulkoon intohimoiseksi. Nuorukainen antoi jopa kielensäkin kulkeutua tytön huulien välistä tuon suuhun.

Miki

Clarencen silmät aukesivat myös, mutta niin nopeasti kuin tyttö oli ne nähnytkin niin yhtä nopeasti ne katosivatkin kun suudelma jatkui, eikä se ollut enään mikään pieni viaton pusu.
Miki koitti miettiä oliko toisen katseessa ollut jotain outoa, se tosin oli lähes mahdotonta kun kiihko otti vallan. Ajatus ja järki putosivat kokonaan kelkasta kun Clarencen kieli eksyi tytön suuhun, nyt vaistot ottivat vallan. Neidon toinen jalka alkoi nousta Clarencen jalkaamyöten ylös, sopivan kohdan tullessa painoi tyttö taas jalallaan alas pakottaen nuorukaisen painautumaan jalkojen väliin. Nyt pääsi ilmoille toinenkin ynähdys, silkka mielihyvä ja monet muut uudenlaiset tunteet valtasivat tytön kehon.

Clarence

Jos nuorukainen vain olisi tajunnut, olisi tämä aivan liikaa Mikille. Tyttö ei todellakaan ollut vielä parantunut eilisestä, pahimmassa tapauksessa haavakin saattaisi alkaa vuotaa uudelleen. Mutta ei, Clarence kulki vaistojensa mukana, vaistojen jotka oli perinyt isältään josta ei tietänyt mitään.
Mikin jalka kulkeutui aina nuorukaisen alaselälle asti pakottaen täten Clarencen painautumaan lantiotaan myöten tyttöön kiinni. Puoliverisen käsi kulkeutui patjaa tunnustellen tytön reidelle ja siitä valui aina alemmas tunnustellen, kuitenkin kynsien varominen oli unohtunut jonnekin.
Energiaa ei todellakaan enää tihkunut Mikin huulilta sitä suorastaan virtasi, tytön ollessa niin antautuva ja mukana Clarencen touhussa. Se maistui kuin huumeelta, sitä ei malttanut lopettaa.

Miki

Olo oli niinkuin humaltuneella, asioita vain tapahtui eikä sille oikein voinut mitään. Crance painautui lantioltaan asti kiinni tyttöön joka kirpaisi hieman eilisiä haavoja, se jäi kuitenkin pikku seikaksi, tyttö tahtoi lisää. Pian nuorukaisen käsi hapuili pitkin neidon reittä, sekin tuntui hyvältä kunnes terävät kynnet raapaisivat vaatteita ja ihoa. Kipu havahdutti tytön vaikkei se ollut niin suurta verrattuna kyljessä kulkevaan haavaan, sillä hetkellä Miki muisti tarkemmin mitä oli Clarencen silmissä nähnyt. Silmät eivät olleet näyttäneet Clarencen omilta, vai kuvitteliko tyttö kaiken ? Riskiä ei kannattaisi ottaa, ja nyt tyttö koitti estellä miestä. Kädet siirtyivät nuorukaisen rintakehälle ja silmät aukenivat. Tyttö koitti työntää CLarencea ylemmäs jotta saisi jotain sanotuksi, se ei kuitenkaan tuntunut enään niin helpolta kuin aikaisemmin.

Clarence

Mikin kädet hakeutuivat Clrencen rintakehälle jälleen ja nuorukainen pystyi tuntemaan kuinka tyttö ei ollutkaan enää niin mukana. Se sai hänet kurtistamaan kulmiaan, Miki työnsi häntä irti itsestään ja tunne kävi pikkuhiljaa epämiellyttäväksi, joten Clarencen oli pakko vetäytyä pois tytön huulilta.
Puoliverinen hengitti syvään, lipaisten huuliaan samalla kun avasi silmänsä uudemman kerran. Se ei enää ollut kissa, enneminkin käärme. Mitä nyt? Nuorukainen kuiskasi.

//Kaupungille iltapäiväksi --->//

Miki

Clarence irrottautui Mikistä ja samassa tytön olisi tehnyt mieli vetää toinen takaisin lämmittämään, mutta jälleen kerran järki koputteli mieltymyksiä vastaan. Koittaen tasata kiihtynyttä hengitystään tyttö katsoi Clarencen kieltä joka lipoi nuorukaisen huulia. "Nyt pitää rauhoittua." Miki sanoi lempeällä äänellä, tytön kasvoilta paistoi halu jatkaa, mutta järki jarrutti vastaan. Nuoret olivat yhä hyvin lähellä toisiaan ja haltia tunsi puoliverisen rintakehän hipovan omaansa jokaisella hengenvedolla. Tyttö näki Clarencessa nyt selviä muutoksia, käytös, silmät, suu, ehkä äänikin oli hieman erilainen. Tämän huomaaminen vilautti vielä eilisen tapahtumia mielessä, oliko Clarence oikeasti oma itsensä vai mitä täällä oikein tapahtuu ?

Clarence

Rauhoittua? Clarence toisti päätään pienesti kallistaen. Nuorukainen suorastaan vaistosi halun joka leijui ulos Mikistä. Oletko aivan varma? Puoliverinen kysyi, kurjottaen huulensa neidon korvan vierelle. Sinusta näkee ettet ole vielä tyytyväinen. Clarence kuiski oudon viettelevällä äänensävyllä, antaen samlla hengityksensä kutitella suippoa korvaa ja pian hän jo hellästi näykkäisi sitä.

Miki

Ennen kuin Miki kerkesi vielä kolmannen kerran vahvistaa että pitäisi rauhoittua, oli nuorukainen jo hänen korvallaan. Clarence kuiskaili ihemeellisen houkuttelevalla äänellä että tytöstä näki tämän tahtovan lisää. Sydän alkoi taas jumputtaa tuhatta ja sataa miehen hengityksen kutittaessa korvaa ja kun toinen alkoi näykkiä sitä painui tytön silmät taas kiinni. Halu jatkaa alkoi jälleen kasvaa, tytön kupeita poltteli ja mielihyvän tunne alkoi tulla taas takaisin. Miki puri huultaan havahtuakseen, nyt olisi oikeasti keskityttävä ennen kuin alkaisi kaduttaa. "Ei nyt Clarence, ei tässä, ei näin." Haltia kuiskasi vuorostaan tietäen tahtovansa kokea tämän uudestaan, muttei Gerardin sängyllä.