Paha päivä, hyvä seura.


Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Viesti To Kesä 16, 2011 3:40

Miki

Ovi kävi ja Gerard astui Clarencen kanssa sisään, mikä helpotus kummatkin olivat kunnossa. "Öm, no ei ollut muutakaan tekemistä." Miki sanoi hieman häpeissään, voihan se olla joidenkin mielestä vähän tönkköä alkaa siivoilla vieraassa talossa, mutta tyttö tunsi olevansa sen velkaa.
Tyttö risti kätensä ympärilleen jotta ne hieman peittelisivät aika paljasta kehoa, jatkaen sitten. "Ei sattuisi paitaa olemaan ? Hieman alaston olo nääs." Äänensävy oli kutakuinkin normaali, mitä nyt vähän ahdistunut kun Clarence näytti piilottelevan kirjojen taakse.
Tyttö ei voinut ymmärtää miksi poika oli taas saanut niin kovat sätkyt tällaisesta, oliko se nyt niin paha jos neito oli vain väsynyt haavojensa takia ?

Viesti To Kesä 16, 2011 3:53

Clarence

Gerard hymähti hiljaa Mikin vastaukselle, oli mies kyllä kiitollinen että tyttö oli päättänyt pyytämättä siivota. Tyttö vielä pyysi paitaa, olihan tuo edelleen ilman. Totta kai, luulen että Clarencella on enemmän jotain joka sopii sinulle. Haltia totesi, astellen keittiön poikki tikkaille. Jätä kuitenkin loput sotkusta siihen, minä korjaan ne ja istu pöytään, sitä keittoa on vielä jäljellä. Gerard vielä tokaisi ennen kuin kapusi vinttiin.
Clarence ei näyttänyt kiinnittävän huomiotaan ympäristöönsä, tämä vain istui paikallaan, katse kohti puista lattiaa. Vaaleat otsahiukset varjostivat hänen kyyneleiden kostuttamia silmiä ja kasvoja.

Viesti To Kesä 16, 2011 4:06

Miki

Neito teki työtä käskettyä ja meni sitten pöydän ääreen istumaan. Mieltä painoi Clarencen vaitonaisuus ja kun Miki huomasi toisen itkeneen alkoi tätä tosissaan harmittaa. "Kuule Clarence, ei se mitään, se mitä tänään kävi, ei se haittaa." Miki kuiskasi kurottaen kädellään kohti toista. Oli sydäntä raastavaa nähdä nuorukainen noin surullisena, pikkuhiljaa alkoi neitokin ymmärtää miksi Clarence oli aina niin innoissaan lohduttamassa häntä jos olo oli alakuloinen.
Haltia ei vieläkään tiennyt että pelkästää suutelu Clarencen kanssa voisi olla vaaraksi, hän kuvitteli toisen lähinnä säikähtäneen innostuneisuuttaan.

Viesti To Kesä 16, 2011 5:31

Clarence

Clarencew näytti painuvan kasaan enemmän tämän kuullessa Mikin puhuvan hänelle. Hiljaisuus valtasi tilan hetkeksi, mutta nuorukainen tiesi että oli epäkohteliasta olla vain hiljaa, sanomatta mitään. Et sanoisi no Clarence oli aloittamassa, mutta ääni tuntui käheältä itkun ja hyvin pitkän puhumattomuuden jälkeen, joten nuorukainen selvensi kurkkuaan. Et sanoisi noin jos tietäisit mitä todella tapahtui. Nuorukainen sai jatketuksi, jopa sen ajattelu sai hänet pitelemään päätään ja nojautumaan kyynärpäillään polviinsa, kuin se auttaisi häntä sekoamasta.

//Sori hääräsin keittiössä ja se vähän veny ^w^ //

Viesti To Kesä 16, 2011 6:51

Miki

Clarencen ääni kuulosti hyvin käheältä, kunnes hän sai sen korjattua.
Neito alkoi tosissaan turhautua, ei ollut lainkaan mukavaa nähdä toista noin alakuloisena. Turhautuminen alkoi olla jo sitä luokkaa ettei typerä kiertely tullut enään kysymykseenkään.
"Kokeile, kerro mitä sitten oikeasti tapahtui ?" Miki kysyi suoraan, ehkä vähän turhankin suoraan ottaen huomioon toisen olotilan joka näytti melko surkealta.

//Ei haittaap =)//

Viesti To Kesä 16, 2011 7:19

Clarence

Mi-Minä Clarence kyllä yritti vastata Mikin suorasanaiseen kysymykseen, mutta se tuntui vaikealta. Onneksi Gerard pelasti tilanteen tulemalla alas tikkaita paita mukanaan. Eiköhän tämä sovi sinulle. Clarence käytti tätä kun oli kolmentoista ja Miehen lause jäi kesken tämän huomatessa poikansa olevan entistä kurjemmassa tilassa. Haltia huokaisi pienesti, astellen kuitenkin ensin tytön luokse ojentamaan tuolle valkean pitkähihaisen.
Mitä nyt Clarence? Emmekö keskustelleet tämän läpi jo? Gerard kysyi astellessaan nuorukaisen eteen ja laski kätensä tuon olalle. E-En minä sitä Clarence sai soperretuksi.

Viesti To Kesä 16, 2011 7:30

Miki

Nuorukainen ei meinannut saada sanoja suustaan, mikä häntä nyt muka niin paljon vaivasi ? Ennen kuin tyttö kerkesi rohkaista toista puhumaan oli Gerard jo lykkäämässä tälle paitaa käsiin. Miki tuhahti ja nolostui todella kun Gerard mainitsi että he olivat jo puhuneet asian läpi, ei tyttö toki tiennyt minkä asian, mutta oletti sen koskevan aamun kiihkeitä hetkiä sängyllä, ei kiva. Vaitonaisesti haltia nykäisi valkean paidan päälleen, se oli oikein mukava yllä, pehmoinen. Vaikka se oli ollut Clarencella tämän ollessa kolmetoista valui se silti hieman Mikin olkapäiden tuntumaan. Tyttö vetäisi hihat kämmenten päälle jotta saisi käsilleen jotain tekemistä, sitten hän alkoi sokeltaa naamapunaisena.
"No kun minä kysyin mitä aamulla sitten oikeasti kävi, tai siis, niin..."

Viesti To Kesä 16, 2011 8:01

Clarence

Paita näytti sopivan Mikille hyvin ja näytti se tuolle kelpaavankin. Lopulta tyttö päätti selittää mikä oli saanut Clarencen menemään noin lukkoon, punasta päätellen Miki luuli että Gerard ei katsonut hyvällä kaksikon kuhertelua. Ei mies ollut moksiskaan moisesta. Ei siinä mitään hävettävää ole Miki. Haltia totesi astellen siinä ohella hellan ääreen, jolla soppakattila odotti. Mutta syy miksi tunnelma on niin alakuloinen johtuu no. Jos se suoraa sanoisi, Clarence miltei tappoi sinut tänä aamuna. Gerard totesi himan vastahakoisesti, kuulen myös poikansa hiljaisen parahduksen. Ei hän tietenkään sitä tarkoittanut, se oli vahinko. Se on minun syytäni etten varoittanut häntä aiemmin tai sinuakaan Miki. Sain selville että poikani on cambioni, incubuksen jälkeläinen. Kyseinen demoni ravitsee itseään energialla, jota se imee naisuhreistaan. Jos en olisi tullut väliin, olisi Clarence imenyt sinut tyhjiin. Gerard selitti tytölle, vaikka se hieman vaikealta tuntui ja vielä vaikeampaa se näytti olevan Clarencelle. Nuorukainen näytti itkevän jälleen.

Viesti To Kesä 16, 2011 8:17

Miki

Tytön sydän pysähtyi kun hän kuuli mitä Gerard sanoi, tai siltä se ainakin tuntui. Oliko hän tosissaan ollut niin lähellä kuolemaan ja vielä Clarencen takia ? Seinät tuntuivat kaatuvan päälle, miksi näin piti olla ? Miksi näin piti käydä !? Kädet alkoivat täristä ja pelko hiippaili tytön mieleen, kunnes tämä huomasi Clarencen itkevän.
Ei Clarence minulle mitään tee. Tyttö hoki mielessään oikein urakalla, nousten sitten ylös tuoliltaan.
Neito laskeutui polvilleen Clarencen viereen, silmät kiilsivät kun toisen itkeminen särki sydämen.
"Ei se mitään Clarence, ollaan ensikerralla varovaisempia." Miki kuiskasi miltei itkuisella äänellä, Clarence merkitsi hetki hetkeltä tytölle enemmän. Varovasti Miki alkoi ottaa toista kädestä kiinni.
"Et sinä minulle mitään tee, joten ole niin kiltti ja älä itke." Tyttö kuiskasi nyt hieman erilaisella äänellä, siitä huokui taas luottamus toiseen.

Viesti To Kesä 16, 2011 8:57

Clarence

Clarence ei huomannut Mikin lähestyvän häntä ja polvistuvan sitten hänen vierelleen. Tytön hiljaiset sanat havahduttivat nuorukaisen, joka säpsähtäen nosti itkuisen katseensa tyttöön. Ensi kerralla varovaisia? Luuliko Miki oikeasti että Clarence uskaltaisi tehdä sitä uudestaan?
Siro käsi oli kurottautumassa nuorukaista kohti, jolloin tämä vetäytyi vain loitommas. Nuorukainen vain pelkäsi liikaa ja anteeksi pyytävällä katseellaan yritti viestittää sitä Mikille. M..Mistä sinä voit sen tietää? Clarence totesi Mikin sanoihin. Ei hän osannut kontrolloida itseään, ote katosi aina huomaamatta.

//Tökspöksplö Dx //

Viesti To Kesä 16, 2011 9:16

Miki

Clarence vetäytyi kauemmas ja se vihlaisi sydäntä, aivan kuin jääkylmä tikari olisi sullottu sen läpi. Kädet laskeutuivat takaisin omaan syliin ja varma katse kohdistui Clarencen silmiin. "Näen sen sinusta. Sitäpaitsi olet pelastanut minut jo niin monesti ettet heitä sitä kaikkea hukkaan, et vain ole sellainen."
Tyttö huokaisi syvään ja jatkoi sitten.
"Älä pelkää Clarence, pistän pelin poikki jos menee liiallisuuksiin."
Viimeinen lause arvelutti vähän, viimeksikin tyttö olisi mennyt ties kuinkapitkälle jos ei kynnet olisi raapaisseet, tai alkanut väsyttää. Miki peitti epäilevän tunteensa hyvin, hänessä olisi kyllä energiaa riittämiin kunhan tämä kuntoutuisi.

//No it wasn´t//

Viesti To Kesä 16, 2011 9:31

Clarence

Clarence kyllä näki kuinka surulliseksi teki Mikin käytöksellään, mutta ei hän itselleen mahtanut mitään. Gerardkin katsoi tilannetta sivummalta apean näköisesti, ei mieskään oikein tiennyt mitä tehdä tai sanoa, vaikka fiksu olikin.
Nuorukainen katseli hiljaisena tyttöä silmiin, niiskaisten pienesti kuunnellessaan. Miki todella halusi hänen piristyvän ja yritti kaikkensa kertoakseen että kaikki oli hyvin. Lupaatko? Clarence kuiskasi.

//Yes it was, and gaming night, sory :C --> //

Viesti To Kesä 16, 2011 9:41

Miki

Pieni hymy nousi tytön kasvoille, näytti siltä että tilanne alkoi kirkastua.
"Lupaan." Miki sanoi pehmeällä ja tyytyväisellä äänellä. Olihan tyttö ennenkin tapellut miehen kanssa, kyllä hän saisi Clarencen tarvittaessa lopettamaan.
Haltia kääräisi vuorostaan hihaa vielä paremmin käden päälle, vieden sen varovasti kohti Clarencen kasvoja, nyt olisi neidon vuoro pyyhkiä toisen kyyneleet.

Viesti Pe Kesä 17, 2011 12:07

Clarence

Tietenkin Miki lupasi ja voi kuinka tytön äänikin tuntui niin pehmeältä, kuin se todella saisi nuorukaisen unohtamaan murheensa. Sirokäsi hihan kanssa kohoosi Clarencen kasvoille pyyhkäisten kyyneleitä pois. Niin pehmoinen viattoman lapsen paita, nuorukainen antaisi mitä tahansa ollakseen jälleen niin viaton.
Hetkeksi Clarence oli sulkenut silmänsä Mikin pyyhkiessä hänen kasvojaan kuiviksi. Pian kuitenkin vaalea katse avautui jälleen, eikä nuorukainen jaksanut enää. Rymähtäen vain alas tuolilta polvilleen ja kahmaisten tytön halaukseensa. Jos tyttö lupasi kerran pitää pintansa, hän lupaisi olla pelkäämättä. Kiitos. Clarence kuiskasi.

Viesti Pe Kesä 17, 2011 9:03

Miki

Tyttö hätkähti kun Clarence rymähti tuolilta alas ja nappasi Mikistä kiinni.
Osittain sen takia että tämä liike tuli täysin yllätyksenä, mutta suurimpana syynä oli kyljessä oleva haava jonka vihlaisu sai Mikin ynähtämään. Kesti hetken ennen kuin neito tajusi halata takaisin, mutta pian sirot kädet hakeutuivat toisen ympärille.
Miki ei oikein osannut sanoa juuta eikä jaata toisen kiitoskseen, mitäpä siihen turhia lisäämään. Neidon pää painui hellästi toisen olkaa vasten ja silmät sulkeutuivat, tilanne oli rauhallinen ja hempeä, ei mitään kiirettä pois.
EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia