Run away || Ylva

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Marras 2011, 21:40

// Ajattelin tilannekuvaa kaksikosta piirtää ainakin hahmotella niin sen takia kyselen~ Katsoo nyt jos saan koskaan mitään julkaisukelpoista aikaseks //

Druaiglin kertoi ystävällisen eleen riittävän vallanmainiosti kiitokseksi tästä tarjouksesta. Tästä ilmaisesta lipusta vapauteen. Jasmine päästi irti miehestä tuon työntäessä hänet hellästi irti itsestään. Vihreiden silmien katse kohosi iloa ja kiitosta loistaen miehen kasvoihin. Druaiglin kertoi oikeastaan voivansa kiittää Jasmine tästä mahdollisuudesta vihdoinkin lähteä tästä kylästä. Tyttö vastasi tuohon toteamukseen iloisella, hillityllä naurahduksella. Nyt miehellä ainakin oli enemmän tai vähemmän pätevä syy poistua kylästä.
Käyhän se kunhan emme vain jää kiinni matkalla talollesi Jasmine vastasi miehen ehdotukseen tuon asunnolla käymiseen. Tyttö katseli mielenkiinnolla kun haltia avasi viinipullon puukollaan, tarjoten sitten pulloa tytölle. Vapaudelle. Jasmine nyökkäsi pirteän päättäväisenä, tarttui pulloon ja nosti sen varovasti, kaksin käsin huulilleen. Ensin pienempi, sitten vähän isompi huikka. Viinin matkatessa suusta alas, tunsi tyttö sisällään lämpimän, jännän tunteen. Ei ennen tosiaan ollut juonut viiniä ja ensimmäisellä kerralla kaikki oli aina huomattavasti jännempää, mitä jälkikäteen. Maku oli voimakas, mutta jollakin tapaa makea. Jasmine uskalsi jopa väittää, että tulisi pitämään viinistä.

Kun huikka oltiin otettu, ojensi tyttö pullon takaisin Druaiglinille.
Olisiko mahdollista että suuntaisimme Nahor kylään? Haluaisin tietää onko äitini vielä.. elossa Jasmine uskaltautui kysymään Mitä nyt kylästä mitään muistan, niin ei siellä haltioita tapettu! Naapurissakin asui puolueeton perhe haltioita.. joten sinun pitäisi olla turvassa siellä myös.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ylva » 16 Marras 2011, 21:57

Druaiglin

Haltia otti pullon takaisin ja joi siitä pitkän kulauksen. Druaiglin oli aina pitänyt viinistä vähän turhankin paljon. Mies virnisti uudemman kerran tytölle. "Kuka nyt olettaisi, että tepastelen keskellä yötä toisen talouden orjan kanssa? Älä siitä huoli, ei kukaan näe meitä", vakuutteli neitokaiselle ja teki sitten kutsuvan eleen lähtien kävelemään poispäin lammelta juoden samalla uuden huikan viinistä tarjoten sitä sitten taas tytölle. Tuon tosin ei olisi hyvä juoda paljoa sitä, humahtaisi vielä ensikertalaiselle päähän ja se tästä puuttuisi, että hiippailisi salaa ulos haltiakylästä känniläisen ihmisen kanssa. Ajatus oikeastaan vain huvitti miestä, ainakin siinä olisi jotain näkemisen arvoista. "Nathor kuulostaa vallan mainiolta, mitä minä siitä tiedän sen pitäisi olla puolueeton, vaikka kuuluukin ihmisille. Sinne on kyllä matkaa, mutta aikaahan meillä on", mies totesi hilpeästi samalla kun suuntasi askeleensa kotiaan kohti pitäen kuitenkin silmällä katuja, jotteivat nuo törmäisi kehenkään.

Haltia pohti kaikkea tarpeellista ja joi kävellessään aina välillä viiniä samalla kun johdatti tyttöä katuja pitkin. Kukaan ei tullut häiritsemään kaksikon matkantekoa ja päästyään pienen maantasalla olevan talon kohdalle Druaiglin hymyili tyytyväisenä ja vilkaisi neitokaista. "Ei se tämän vaikeampaa ole", huomautti hilpeästi ja kaivoi taskustaan avaimen ja avasi etuoven viitaten tyttöä astelemaan sisälle. Talo ei ollut kovin suuri, mutta ihan tarpeeksi tilava yhdelle asukkaalle. Siinä oli pieni eteinen, oleskeluhuone takkoineen, makuuhuone, kylpytilat ja tietysti keittiö. Druaiglin sytytteli muutaman kynttilän seinillä oleviin kynttelikköihin, jotta tyttö näkisi paremmin ja ohjasi tuon oleskeluhuoneeseen, jossa oli sohva, nojatuoli, pöytä ja pari kirjahyllyä. Talo ei ollut sisältäpäin aivan siisti, vaan siellä oli erinäisiä tavaroita ja vaatekappaleita hieman siellä sun täällä epäjärjestyksessä. Jokaiselle olisi varmaan ollut oma paikkansa, mutta sinneasti ne eivät olleet päässeet. "Istu toki alas, tässä", tarjosi pullon neitokaiselle, "mutta älä juo liikaa, jottet ihan kamalan humalaan saa itseäsi. Se tuppaa vaikeuttamaan etenemistä ja olisi hyvä lähteä täältä ennen kuin muut heräävät", haltia sanoi mutta huvittuneisuus paistoi miehen sanojen lomasta.

//Huu, toivottavasti tulee XD tahdon ainakin nähdä.
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 16 Marras 2011, 23:12

Jasminen naurahti pienesti Druaiglinin sanoille. Tottahan se oli, kukapa nyt olisi heti vastaan tullessaan osannut epäillä, että sekaverinen haltia kuljeskeli yöllä kadulla toisen talouden orjan kanssa?! Kuitenkin, Jasminesta tuntui että jokainen joka vain saattoikin vilkaista häneen, huomaisi heti tytön olevan orja. Mutta todennäköisesti tytön pelko oli tarpeeton. No, kaksikko lähti liikkeelle. Druaiglin otettua huikan jos toisenkin pullosta, tarjosi mies jälleen pulloa punapäälle. Jasmine otti pullon vastaan ja hörppäsi pienoisesti pullosta. Ei vaadittu paljoa, kun Jasmine jo alkoi tuntemaan viinin fyysisiä vaikutuksia itsessään. Pullo siirtyikin harvinaisen nopeasti takaisin Druaiglinille. Mies oli myös samaa mieltä Nahoriin suuntaamisen suhteen. Sekaverinen huomautti kyllä matkan pituudesta, mutta totesi että heillä oli kyllä aikaa taittaa matkaa aina kylään asti.
Niin no en tiedä kuinka pitkä matka on.. mutta eipähän meillä ole kiire muualle kuin kauas pois tästä kylästä Jasmine huomautti hymyillen.

Pian saavuttiinkin määränpäähän. Jasmine huokaisi ääneen helpotuksesta, kun Druaiglin huomautti tehtävän vaikeusasteesta. Ei se todellakaan vaikeaa ollut. Onneksi! Mies avasi oven ja Jasmine astui kiltisti sisään pyydettäessä. Vanhojen tapojensa orjana Jasmine kuitenkin pyyhki kenkänsä, ennen kuin sisään astui.
Asunto oli huomattavasti pienempi rakennus, missä Jasmine oli tottunut työskentelemään. Kuitenkaan tyttö ei siitä alkanut huomauttelemaan, sillä jos verrattiin Druaiglinin taloa ja Jasminen huonetta, oli tämä talo suorastaan palatsi. Sotkuinen sellainen. Hetken ympärilleen katseltuaan Jasmine istui Druaiglin kehotuksesta alas, ottaen jälleen vastaan viinipullon.
Pitääpä muistaa tuo! Tyttö naurahti Druaiglin sanoille siitä, miten neidon kannatti alkoholia kurkustaan alas kitata. Pieni puna oli noussut tytön poskille. Lienikö syynä viini, kylmä ilma vai jännityksen sekainen nolostus. Kuitenkin, tyttö vaikutti huomattavasti estottomammalta ja reippaammalta nyt. Osasyynä oli kyllä alkoholi, jota tyttö kulautti taas pari hörppyä alas kurkustaan.
Nyt sitten vain pakkaat minulla nyt ei pahemmin omaisuutta ollut, mitä mukaan ottaa.. ainoastaan tänään leivottu leipä, jonka varastin keittiöstä Jasmine tuumasi, katsellessaan ympärilleen.

// No jos en mitään yleisölle julkaisukelpoista saa aikaan, niin voin kuitenkin sinulle näytellä tekeleitä, mikäli niitä koneelle asti saan~ //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ylva » 16 Marras 2011, 23:36

Druaiglin

Haltia hymyili neitokaiselle ja nyökkäsi päätään. "Ole kuin kotonasi. Jos haluat nopeuttaa asioita, voit tietysti tutkailla keittiötä ja ottaa sieltä jotain syötävää mukaan. Jotain mikä säilyy hieman pidempään", mies totesi ja hymyili vielä päälle, jotta selventäisi ettei tämä ollut käsky tai kehoitus, neito saisi tehdä niin kuin itsestä tuntui. Tämän sanottua mies katosi olohuoneesta pimeään makuuhuoneeseen, jonne sytytti yhden kynttilän, jonka valossa kaiveli kaapista esille repun, jonne alkoi sullomaan tavaraa kuitenkin kohtuu määrin. Ei voisi raahata koko omaisuutta mukanaan pitkin maita ja mantuja. Otti mukaansa tietysti vaihtovaatteet ja rahaa ja muutamia käyttökelpoisia esineitä kuten kamman. Nappasi vielä mukaansa talviviitan ja ohuemman viitan ja palasi sitten tytön luokse. "Tässä, voit käyttää tätä jottet palellu. Se on tietysti hieman pitkä sinulle, mutta..." sanoi samalla kun ojensi paksumpaa viittaa neitokaiselle. Hymy ei näyttänyt ehtyvän miehen kasvoilta ainakaan tuon puhuessa neitokaiselle. Lähti vielä hakemaan aseitaan ja samalla sitoi hiuksensa nyörin kanssa kiinni siistille ponihännälle. Otti asevyöntä, jossa roikkui huotrissaan kaksi sapelia ja kiinnitti sen uumalleen. Aseidensa lisäksi laittoi ylleen ruskean nahkaliivin ja molempiin käsiin kiinnitettävät rannesuojukset ihan nyt kaiken varalta. Otti vielä mukaansa nuoliviinen ja jousensa ja palasi taas kerran tytön luokse kiskoen takkinsa samalla takaisin päälleen.

Haltia katseli hetken punapäistä tyttöä mietteliäänä ja tuli nopeasti siihen tulokseen, että kävi miten kävi tämä olisi kaikki sen arvoista. Otti pullon itselleen ja joi siitä kulauksen ennen kuin avasi taas suunsa. "Noniin, nyt sitten vain ruuat mukaan ja minun puolestani voimme vaikka samantien lähteä", sekaverinen totesi yhä leppoisaan sävyyn. Tottakai haltia mielessään oli tietyllä tavalla huolissaan tästä matkasta, mutta ei antanut sen näkyä ulospäin ja yritti omalla rennolla olemuksellaan saada neidon olon mukavammaksi. Pieni kihelmöinti miehen vatsassa kertoi hyvin sen, että tuota myös jännitti koko tämä seikkailun alkaminen ja edessäoleva matka. Jännitys tuntui kuitenkin vain hyvältä ja tietyllä tapaa vapauttavalta.

//<3 //
Ylva
 

ViestiKirjoittaja Aksutar » 18 Marras 2011, 14:14

Jasmine nyökkäsi reippaasti Druaiglinin ehdottaessa, että tyttö voisi nopeuttaa asioita etsimällä keittiöstä jotain syömäkelpoista. Jotain, mikä säilyisi hieman pidempään. Punapää nousikin ylös ja kipitti keittiön puolelle tutkimaan kaappeja. Pieni ääni päässä sanoi, että oli rumaa tonkia toisen kaappeja tällä tavalla, mutta olihan hän saanut luvan. Kaapista löytyikin kaikkea, mutta tyttö pakkasi mukaan omaan laukkuunsa lähinnä kuivalihaa, leipää ja muutaman omenan. Ja tietenkin juotavaa. Laukkuaan sulkiessa Jasmine käveli takaisin oleskeluhuoneen puolelle, samalla kun Druaiglin toi hänelle paksumman viitan. Mies totesi, että se oli todennäköisesti hieman liian pitkä tytölle, mutta lämmitti tuota varmasti.
Kiitos Jasmine vastasi hymyillen, samalla kun otti vastaan viitan. Druaiglin painui vielä toisen huoneen puolelle pakkaamaan loppuja tavaroitaan.

Jasmine odotteli kiltisti oleskeluhuoneen puolella, heittäen samalla juuri saamansa viitan ylleen. Se oli huomattavasti paksumpi ja raskaampi mitä orjan viitat yleensä. Mutta myös lämpimämpi. Druaiglin oli ollut oikeassa viitan pituuden suhteen, mutta eiköhän Jasmine selvinnyt. Viitan reuna vain kärsisi hieman korvessa, mutta tuskin se haittasi.
Pian mies palasikin, ilmoittaen kaiken olevan ruokia vaille valmiina.
Otin jo keittiöstä mukaan murkinaa laukkuuni, joten emmeköhän ole valmiita Jasmine totesi naurahtaen pienesti. Nauru karkasi tytön suusta pelkästä jännityksestä. Vatsassa lenteli perhosia. Koko kroppa vaati edes pientä liikettä koko ajan. Paikoillaan ei voinut pysyä. Mitä pikemmin he lähtivät, sitä parempi.


// Btw, onko sulla aikeita tehdä sitä paladin kouluttajaa vielä? //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

ViestiKirjoittaja Ylva » 18 Marras 2011, 16:14

Druaiglin

Druaiglin hymyili tytölle ja nyökkäsi päätään tuon sanoille. Tunsi hieman huonoa omaatuntoa siitä, että ottaisi ja katoaisi ilmottamatta kenellekään mitään, mutta sille ei nyt mahtanut mitään. Haltia nappasi vielä viinipullon käteensä juoden siitä viimeisen kulauksen ja virnisti tytölle. "Sääli jättää avattua pulloa", huomautti lähinnä leikillään samalla kun laski sen pöydänkulmalle ja suuntasi sitten kulkunsa ulos talosta sammutettuaan ensin kynttilät. Yö oli hiipinyt jo pitkälle, mutta kaikkialla tuntui olevan hiljaista. Se oli hyvä ottaen huomioon noiden varsin luvattomat toimet. Haltia asteli katua pitkin suunnaten kulkunsa nyt ulos kaupungista. Mietti mielessään tulisiko vartioista ongelmaa, mutta voisihan niiden ohi livahtaa helpostikkin, koska ei täällä mitään muurintapaista ollut. Johdattikin siis neitokaisen ulos kylästä vähän sivumpaa reittiä, jotta nuota ei huomattaisi. He saisivat mukavan etumatkan, jos jollekulle nyt tuli päähän lähteä etsimään kadonnutta orjaa, mitä mies vähän epäili. Druaiglinin johdatuksella kaksikko katosi pimeään metsään, jonne kuunvalo ei kunnolla yltänyt, vaikka puut olivatkin pudottaneet suurimmanosan lehdistä ja se teki paikasta valoisamman kuin kesäisin.

//Vastasin kysymykseesi yksärillä. Pitäisikö tästä hypätä jonnekin hieman eteenpäin metsään tai johonkin majataloon tai vastaavaan jatkamaan näiden kanssa?
Ylva
 


Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron