Väärinkäsitys voi ollla vaaraksi //sovittu

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Lotdow » 03 Tammi 2012, 22:09

//En nähnyt Raun esittelyssä että tuo osaisi puhua telepaattisesti, missasinko jotain? Ihan vain koska jos hahmo ei ole haltia, niin kysisestä taidosta tulee mainita esittelyssä :)

Horthein

Ei tämä ollut ensimmäinen eikä viimeinen tapaus joka osasi puhua haltiakieltä. Horthein väläytti toiselle lämpimän hymyn telepaattiseen vastaukseen ja päätti jatkaa samalla tyylillä keskustelua telepaattisesti:
"Aijaa, ihan oletin niin kun nousit pystyyn. Teistä lohikäärmeistä ei ikinä tiedä." Hän koitti ajtkaa ystävällisempään sävyyn, jottei vahingossa puhkeaisi latelemaan kaikkia nimiä jotka oli toiselle keksinyt. Hänellä oli ollut tarpeeksi huono päivä jo eilen kun se pirun kaksinaama ja sen lohikäärme-kaveri olivat hypänneet esille kulman takaa. Niska oli kipeä vieläkin sen metkun jälkeen. Haltia vilkaisi vaistomaisesti taaksepäin josko näkisi kaksikon punomassa taas uusia juonia. Kuulemien mukaan Varne oli kuitenkin taas luikkinut pakosalle kylästä. Ainahan hän.

Horthein heräsi omista ajatuksistaan ja käänsi katseensa taas kohti Rauta. Yhtäkkiä tuo naurahti. Omille ajatuksilleen nimittäin kun oli äkännyt toisen nimessä aika hauskan pontin.
"Rauta", tuo naurahti ääneen, mutta vain itsekseen. Kuin vielä huomauttaakseen homman idean itselleen. Raun itse ei varmaan tarvitsisi sitä ymärtää.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Mysterious » 04 Tammi 2012, 00:56

//Juu, taisin unohtaa mainita. Minun piti lisätä se kun lisäilin sinne niitä taitoja mutta se unohtui, menen heti korjaamaan (:

Dúath Raug

Lohikäärme virnuili haltian seuraaville sanoille ja lehäytti nopeasti siipiään auki. Lähinnä vain kukkoillakseen kaksijalkaiselle suippokorvalle josta ei liieemmin pitänyt. "Minä nousi ylös koska halusi. En pidä liieemin paikoillani istumisesta, tai puussa minä mieluiten istun." Tuo vastasi haltialle ja heilautti nyt myös aseistettua häntäänsä. Häntä kävi pikaisesti haltian takan mutta palasi sitten lohikäärmeen sivulle. Se vain tahtoi tietää kuinka herkästi toinen säikkyisi tai suuttuisi. Tökkiminenkin oli saanut toisen huitomaan aseella.

Hetken uros vain tarkkaili toista ja ehkä hiukan arvioikin. Voi kuinka olivatkaan nuo paljon pienemmät eliöt heikompia kuin panssaroidut lohikäärmeet. Halutessaan Rau olisi voinut vain grillata toisen paikoilleen ja syödä sitten. Sitä tuo ei kuitenkaan tulisi tekemään. Toisen seuraava lausahdus kuitenkin sai tuon ärsyyntymään "Mitä pirua sinä sanoi?!" Tuo karjaisi ja laski päätään uhkaavasti muristen. Sen paljon suurempi pää oli nyt suoraan toisen silmien edesä ja se tuijotti toista leimuavin silmin. Halutessaan ketterä haltia olis päässyt lohikäärmeen selkään loikkaamalla mutta toivon mukaan edes tuo ei olisi niin typerä. Henkensä haltia siinä vain menettäisi.
Mysterious
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 04 Tammi 2012, 08:51

//Okei :)

Horthein

Haltia mulkoili toisen häntää ja piti asettaan iskuvalmiina. Ties missä kaikkialla tuo oli ravaillut, häntähän varmaan kuhisi bakteereja. Kuitenkin lohikäärmeen häntä painui sinne mistä oli tullutkin ja suippokorva pystyi taas rentoutumaan. Hän yritti olla hetkahtamatta kun toisen pää tuli uhkaavasti muristen tuon eteen, mutta pieni värähdys kulki läpi tuon kehon. Horthein ei edes ollut varma, oliko se kylmä vai toisen pahalta haiseva hengitys.
"Ei mitään ihmeellisempää. Äkkäsin vain että nimestäsi tulee helposti Rauta, en muuta. Siis sillä perusteella että; Rau, sinä, hän, häntä, Rauta", tuo selitti ja tökkäisi toista, kevyesti mutta uhkarohkeasti kuononpäähän (?) jotta Rau olisi perääntynyt. Ja ehkä koska Rau oli tökännyt häntä, mutta se oli vähempi syy. Horthein ei uskonut kostoon, edes näin pienissä asioissa.
"Vieppäs nyt tuo pahanhajuinen kuonosi kauemmas minusta", haltia tokaisi koska ei jaksanuttoisen kukkoilua. Tuo luuli nyt taas niin olevinaan. Hortheinia huvittaisi nähdä tuo lohikäärme häviämisen jälkeen. Varmaan tekisi itsemurhan pettymyksestä.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Mysterious » 04 Tammi 2012, 13:02

Lohikäärmeen hermot rupesivat poettämään. Se ei tahtoisi satuttaa haltiaa mutta jos pakko olisi niin tuo vaikka repisi toisen kappaleiksi ja piilotttaisi niin ettei kukaan löydä sitä ja arvaa tekijää. Uros murisi hiukan enemmän toisen selittäessä. Kyllä se nyt tajusi mutta toinen taisi pitää lohikäärmettä tyhmänä. Sitä Rau ei kuitenkaan ollut. "Minä osaan kyllä persoonamuodot typerys. Voit tieten sanoa Raug jos niin kovasti se häirtisee, myös pelkkä Dúath kelpuutetaan lempinimekseni." Tuo murisi toisen edessä ja sitten se pirulainen koski tuohon. Se oli hyvin vaarallinen teko. Raug karjui toisen naaman edessä ja paljasti häijyt hampaansa haukaten niillä ilmaa toisen naaman edessä. Toisen seuraavat sanat saivat lohikäärmeen raivostumaan oikeasti. Oli hyvin vähällä ettei sen raivo noussut huippuunsa, niin herkkä oli tuon uroksen luonne. Kuitenkin tuo hillitsi itseään sen verran ettei hyökänyt vaan kohottautui ja muristen sen suu hohti. Lohikäärme käänsi päänsä taivaalle ja päästi kurkustaan hyvin suuren ja pitkän liekin joka nuoli puiden latvoja.
Sen äskeinen karjaisu ja nyt viimeistään musta liekki sai haltiakylän lähimmät sukkaat miettimään että mitä hemmettiä metsässä tapahtui ja etenkin kuka siellä riehui. Luultavasti pian joku tulisi katsomaan ettei mikään vaara uhannut.
Mysterious
 

ViestiKirjoittaja Lotdow » 04 Tammi 2012, 16:45

Horthein

Tämä ei ollt ensimmäinen kerta kun haltia tapasi ylimielisen lohikäärmeen. Hän seisoi tyynesti paikallaan, korvaakaan ehilauttamatta kun toinen karjui ja kiljui ja teki kaikkensa hänen säikäyttämiseksi. Hän naurahti kuivasti ja niin että toinen pystyi tietämään tekonsa olleen lapsellinen.

Sanomatta taaskaan sanaakaan, haltia kääntyi kannoillaan ja lähti hitaasti astelehtimaan poispäin. Hän kuulisi kyllä jos toinen jotain yrittäisi ja pystyisi väistämään kevyesti jok'ikisen mahdollisen iskun. Hiljaa ja tyynesti tuo jatkoi kohti kylää ja päättikin ottaa suunnaksi heti ensimmöisenä linnoituksen ja kertoa kaikille toisesta, mutta ei hyvältä kannalta. Hortheinin aikeena oli kertoa jokainen pienikin törkeys, ylimielisyys ja negatiivinen asia toisessa koko hoville. Sellaista se oli kun hänen kanssaan yritti tapella. Horthein saattoi olla toisen silmissä "vain" haltia mutta siltikin hänellä oli monta keinoa keplotella tiensä eteenpäin. Viestinviejänä oppi monenmoista, usealta eri taholta.

Kun Horthein ei enää nähnyt Raugia, hän lähti juoksuun. Siitähän hän nautti enemmän kuin mistään muusta koko maailmasta. Lumet lennähtivät sivuille kun tuo krimasi pitkin katua. Kohteenaan linnoitus. Yhtäkkiä tuo pysähtyi ja vilkaisi sivulle. Hänellä oli sellainen tunne ttä joku häntä tarkkaili. Kenties taas Morna ja Crit, mutta ketään ei näkynyt. Olkiaan kohauttaen tuo lähti uudestaan matkaan.

//Pätkäisin tähän koska suoraan sanottuna en pitänyt pelistä :/ Koetetaan saada toinen vähän paremmin menemään.
Lotdow
 

ViestiKirjoittaja Mysterious » 04 Tammi 2012, 18:45

Dúath Raug

Lohikäärme katsoi sihisten haltian perään kun se kääntyi ja lähti. Eipä ollut lohikäärmeellä aikaa jäädä sen perään kuitenkaan katselemaan. Hetken se juoksi metsässä eri suuntaan ja sitten lehahti lentoon pysyen kuitenkin metsässä pujottelemassa enenn kuin syöksyi taivaalle ja jäi sinne liitelemään kuten usein ennenkin.

//Juu, vähän junnas tää mutta kiitos pelistä
Mysterious
 

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron