Never boring


Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Viesti Ti Huhti 29, 2008 7:35

Never boring

Zeke & Zake

Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, eikä tullut yhtään, mikä teki päivästä lähestulkoon sietämättömän kuuman. Jotkut olivat kuitenkin uskaltautuneet ulos kodeistaan tähän kesäiseen päivään.

Jostain kuului vihaista huutoa. Pian näkyviin tuli kaksi hämmästyttävän samannäköistä haltijanuorukaista, jotka juoksivat kovaa vauhtia, kuin olisivat paenneet jotakin. Ja kyllähän he oikeastaan pakenivat. Muutama myyntipöytä kaatui näiden kahden kiitäessä ohi, vihaisesti karjuva mies perässään. Vanhahko mies ei kuitenkaan millään pärjännyt kahdelle nuorelle ja hyväkuntoiselle haltijalle kilpajuoksussa.
Hmm, hän ei taida pitää meistä.
Niinkö luulet, veliseni?
Toinen pojista nappasi taskustaan omenan ja heitti sen veljelleen tyytyväisesti virnuillen.
Luovuttiko se tällä kertaa noin helposti?
Zeke
Zake, kaksosista harkitsevaisempi katsoi veljeään hieman toruvasti, mutta Zeke vain nauroi veljelleen ja haukkasi palan omenasta.

Mmmh, tylsää
Älä aina valita, Zeke.
No eikö sulla ole tylsää?
No on.
Zeke katseli hetken tylsistyneenä ympärilleen, kunnes katsoi Zakea virnistellen. Hetken mielijohteesta hän tönäisi veljeään ja lähti juoksemaan pakoon. Hetken Zake vain katsoi pölmistyneenä veljensä perään, kunnes nousi ylös ja lähti juoksemaan veljensä perään.
Juoksumatka päättyi yllättävän äkisti, kun Zeke huomasi melkein törmänneensä johonkuhun. Pikainen tarkastelu osoitti tämän jonkun olevan haltija.
Öh, tota, sori herra
Zeke soperteli anteeksipyyntönsä ja vilkaisi takana tulevaa veljeään.

// Jeh, Haysend Elensarin kanssa tänne :D //

Viesti Ke Huhti 30, 2008 6:10

Mustat saappaat olivat kuljettaneet nuoren miehen kylään, jossa ihmisvilinä oli jatkuvasti kasvamassa. Taivaansiniset silmät tutkailivat ympäristöään kiinnostuneina ja samassa Elensar tunsikin jonkun törmäävän itseensä. Elensaria nuorempi poika pyysi hyvinkin nuorisotyyliin anteeksi ja vilkaisi takanaan olevaan veljeensä. Tai ainakin haltia oletti poikien olevan veljeksiä, hehän olivat saman näköiset.

"Kannattaa katsoa mihin suuntaan juoksee."
Nuorukainen totesi hymähtäen hiljaa. Elensar tunsi katseita ympärillään ja muminaa omasta hiusten väristään. Kyllähän mustahiuksiset haltiat olivat harvinaisia ja yleensä taistelivat pahan puolella mutta Elensar ei. Tuskin kuultavasti huokaisten nuori mies irrotti ranteestaan nahkaisen suikaleen jolla solmit mustat hiuksensa niskaansa.

Viesti Ke Huhti 30, 2008 7:55

Zeke & Zake

Zake pysähtyi hieman veljensä taakse ja katseli hetken vierasta haltijaa epäillen. Zeke oli juuri aikeissa sanoa muukalaiselle jotain, mutta veli vetäisi hänet kauemmas.
Zeke
Hä?
Katso nyt tota. Epäilyttävän näkönen. Olet liian varomaton
Itse olet varovainen.
Vaikka Zake puhuikin hiljaisella äänellä, niin Zeke ei vaivaantunut moiseen. Käytöstavat eivät olleet aivan Zeken erikoisalaa.
Kato kyl muihi haltijoihin voi luottaa.
Zeke virnisti veljelleen ja asteli taas lähemmäs muukalaista.
Terve. Kukas oot? Veljen mielestä oot vähä epäilyttävä.
Zeke!
Zeke vain nauroi iloisesti huomatessaan veljensä lievästi sanottuna ärtyneen ja nolostuneen ilmeen. Zakekin uskaltautui nyt lähemmäs vierasta haltijaa.
Anteeksi kovasti Veli on vähän vajaaälyinen.
Zake virnisti ilkeästi veljelleen, joka nauroi nyt vain entistä enemmän.

Viesti Ke Huhti 30, 2008 9:39

Veljekset kiistelivät ja Elensarin oikea kulma kohosi hivenen ylös. Vaikka toinen puhuikin hiljaa, kykeni nuorukainen kuulemaan sanan "epäilyttävä." Nuori mies pyöräytti taivaansinisiä silmiään ja kääntyi katsomaan Zekeen edessään. Toisen kielenkäyttö oli hyvinkin tuttavallista ja nuorukaisen olisi tehnyt mieli huomauttaa siitä, mutta sulkipa haltia kerrankin suunsa.

"Olen vain vaeltava sielu."
Elensar vastasi tyynesti ja laski taivaansinisten silmiensä katseen nuorempaan osapuoleen tyyninä. Tuuli jäi leikkimään vihreällä viitalla ja nuorukainen hymähti tuskin kuultavasti.
"Veljesi ei taida olla ainut."
Haltia jatkoi, ja siirsi katseensa Zeken takana olevaan kaksospoikaan, tyynenä.

Tuskin nähtävä hymy käväisi vaaleilla kasvoilla Zaken tullessa pyytämään anteeksi veljensä käytöstä ja

Viesti La Touko 03, 2008 6:52

Zeke & Zake


Veljeksiltä tuntui menevän aavistuksen ohi hieman kaikki, mitä muukalainen heille puhui. Pienen hetken he kinastelivat siitä, oliko Zeke todellakin vajaaälyinen vai ei. Lopulta Zake kääntyi taas vieraan haltijan puoleen.
Aijoo, mä oon Zeke. Ja toi on Zake, jos ei viel tullu selväks. Ja tota.. Sori, sun nimi meni mult vähän ohi..?
Se johtuu vain siitä, ettei se sanonu nimeään
Zeke katsoi ensin veljeään ja sitten vierasta haltijaa. Hetken nuorukainen muisteli, mitä kaikkea muukalainen olikaan sanonut ja alkoi sitten nauramaan.
Tosiaan, sori. No mut, Muukalainen, lähettäskö jatkaan kävelyy? Tuskin seura sua haittaa, vai kui?
Zeke, olet liian tuttavallinen. Se ei välttämättä miellytä kaikkia.
Zeke katsoi hetken veljeään hyvin mietteliäänä. Zake oli kyllä yleensä oikeassa. Oli varmaan tylsää olla aina oikeassa. Hetken veljekset katsoivat toisiaan, kunnes Zeke käänsi katseensa takaisin Muukalaiseen.
"Äh, hitsit, anteeks."
Zeke soperteli jälleen anteeksipyyntöä ja sai Zaken nauramaan. Zeke mulkaisi veljeään ja mottasi tätä kylkeen. Zake virnisti veljelleen ja katsoi sitten itsekin Muukalaista.
"Veli ei oikein taida käytöstapoja. Se yrittää sanoa, että jos herra haluaa niin meistä olis oikein mukavaa jutella sun kaa hetki."
Zaken äänensävy oli anteeksipyytvä, mutta aavistuksen rutiininomainen. Selvästi hän oli tottunut selvittämään rämäpäisen veljensä sotkuja.

Viesti Su Touko 04, 2008 9:59

Kevyt hymy oli kohonnut vaaleille kasvoille veljesten kinastellessa. Elensar oli ollut perheensä ainut lapsi eikä ollut ikinä omistanut montaa ystävää, joten nuorukainen ei ollut saanut kokea samanlaista nuoruutta kuin nuo kaksi hänen edessään.
"Olen Elensar."
Haltia vastasi ja vastasi Zeken katseeseen tyynenä, kevyen hymyn koristaessa oikeaa suupieltä.

"Tuskinpa minulla parempaakaan tekemistä tällä hetkellä on."
Elensar vastasi, ja laskeutui sitten hivenen lähemmäs nuorempia osapuolia, jotta voisi puhua hiljempaa, Zeke ja Zake olivat häntä kuitenkin lyhyempiä.
"Toinen asia onkin sitten se, miten muut suhtautuvat teihin kun liikutte muukalaisen kanssa."
Nuorukainen jatkoi. Se olisi taattu, että jos pojilla vanhemmat olisi, joku kertoisi heille millaisen tyypin kanssa heidän poikansa liikkuivat.

Viesti Pe Touko 09, 2008 7:13

Zeke & Zake

Zeke näytti Zakelle kieltä Muukalaisen esittäytyessä Elensariksi. Vielä tyytyväisemmältä Zeke näytti, kun Elensar sitten suostuikin lähtemään heidän mukaansa.
"Äh, ei sillä ole väliä mitä muut ajattelevat."
Zake totesi nauraen ja lähti jatkamaan matkaa. Zeke lähti astelemaan veljensä perään, viittoen samalla Elensaria tulemaan mukaan.
"Jeh, ei muiden ajatuksilla väliä. Ei ne kummiskaa mitään tiedä."
Poika virnisti tyytyväisenä ja otti parilla juoksuaskeleella veljensä kiinni. Zake hyräili hiljaa jotakin hyvin pirteää sävelmää ja Zeke käänsi katseensa takaisin vanhempaan haltijaan.
"Mitäs ukko täällä tekee?"
"Zeke..."
"No joo sori. Kummiski, en meinaan oo sua aikasemmin tääl nähny ja mä ku tiedän lähes kaikki haltijat täältä."
Zake jatkoi pirteän sävelensä hyräilyä, kunhan oli ensin moittinut Zekeä epäkohteliaasta kielenkäytöstä. Zake vaikutti hyvin tottuneelta tilanteeseen, eikä Zekekään kamalasti veljensä moittivasta äänensävystä piitannut.

Viesti To Touko 15, 2008 9:45

Elensar sai muutamalla askeleella pojat kiinni ja asteli heidän vierellään hiljaa, miettien heidän sanojaan, 'ei muiden ajatuksilla ole väliä'. Hyväksyvästi nyökäten nuorukainen jatkoi askellustaan.

Veljesten kysyessä mitä Elensar paikan päällä teki, kohotti nuorukainen taivaansinisten silmien katseensa taivaalle, kuin miettiäkseen jotain järkevää vastausta. Ei haltia voisi kertoa täyttä totuutta, kyllä, tapoin isäni ja pakenin tekoani muutamia vuosia ennen kuin päädyin tänne ja nyt olen luovuttanut jouseni kuninkaalle ja kertonut hänelle olevani varjontaittaja, ei, ei hän voisi kertoa.
"Mm, kai minun tänne saapumisellani on joku hyvä syy, jota en itsekkään vielä tiedä."
Elensar vastasi ympäripyöreästi ja laski katseensa alas taivaalta.

((Anteeksi, että vastauksessa kesti, piti hakea inspistä kaukaa))

Viesti To Touko 15, 2008 3:41

Zeke & Zake

Zeke katsoi Elensaria hieman kummaksuen. Eihän tuo ollut vastannut oikeastaan mitään! Tosin, hetken mietittyään, Zeke tuli siihen tulokseen, ettei se ollut ihmekään. Eipä hän ollut asiaansa erityisemmin kivasti tuolle täysin vieraalle miehelle esittänyt.
"Vastailet aika kivoja, ukko."
"Zeke, lopeta jo. Sillä on nimikin.", Zake lopetti hyräilynsä ja katsoi Zekeä moittivasti.
"Ainii. Sori ukko.. Eiku. Ele... Elen... No joku kummiski."
Zake ei voinut olla nauramatta veljensä tuskastuneelle äänensävylle ja anteeksipyytävälle katseelle.
"Se oli Elensari, senkin typerys. Tekisit kuule nii paljon paremmin vaikutuksen, jos voisit ees yrittää muista muidet nimet."
"No mut muistin mä millä se alko! Älä aina valita."
Zake vain nauroi veljelleen, joka kosti lyömällä veljeään lujaa kylkeen. Veljeksistä järkevämpänä Zake tosin osasi lopettaa ajoissa, eikä jatkanut tappelua. Tavallisesti hän varmasti olisi mielellään lyönyt takaisin, mutta nyt kun tämä Elensari oli mukana niin piti edes yrittää käyttäytä kunnolla.
"Hmm, minnes mennään?" Zake kysäisi toisilta ja pälyili ympärilleen.
"Hei muuten, nyt on sun vuoros kysyy jotain meiltä!"
"Zeke, ole hetki hiljaa äläkä tee itsestäs täyttä idioottia."
Zeke katsoi veljeään hetken äimistyneenä, mutta naurahti sitten huvittuneena. Zaken kysymys taas oli tältä nuorukaiselta mennyt täysin ohitse.

// Eipä mitään :) //

Viesti Su Touko 25, 2008 1:39

"Se on Elensar, jos ihan tarkkoja olemme."
Nuorukainen korjasi ja hymähti veljesten kinailulle. Haltia oli itse ollut perheensä ainut lapsi, mistä nuorukainen sinällään kiitti luojaansa, hänen isänsä ei ollut niitä mukavimpia vanhempia.

"Tuskinpa minun täytyy teiltä mitään kysyä, Zeke."
Haltia jatkoi ja antoi kevyen hymyn käväistä kasvoilla.

((mm, anteeksi kun motkotan, mutta minua häiritsee suunnattomasti kun hahmosi puhuvat puhekieltä.. ))

Viesti Ke Kesä 11, 2008 9:33

Zeke & Zake

Hah! Olit vääräs!
Zeke huudahti voitonriemuisena ja näytti Zakelle kieltä. Zake ärähti ja yritti lyödä veljeään kasvoihin, osuen kuitenkin pahasti ohi.
Hei, miten olis toi paikka?
Zeke osoitti vähän matkan päässä näkyvää kapakkaa. No, ehkei se ihan kapakka ollut, mutta lähes vastaavanlainen kuitenkin. Samalla Zake nappasi veljensä kädestä kiinni ja väänsi sen ikävän näköisesti toisen selkää vasten. Zake vetäisi henkeä terävästi ja survaisi kyynärpäänsä lujaa veljensä vatsaan. Zeke älähti ja hypähti välittömästi kauemmaksi.
Aselepo?
Hetkeksi vain.
Pojat virnuilivat tyytyväisinä, kuin olisivat juuri tuudittaneet vihollisen valheelliseen turvallisuuden tunteeseen ja kääntyivät sitten samanaikaisesti katsomaan Elensaria.
Sopiiko tuo paikka? Meistä pidetään siellä!
Zeke kysäisi. No, pidetään ei ehkä ollut ihan oikea sana, mutta aika lähellä kuitenkin. Oikeastaan inhotaan olisi ollut vähän lähempänä.


// Jaa. No, voin kyllä hieman yrittää hillitä sitä. Itse en kyllä oikein kunnolla edes tajunnut sitä, se kun vain tavallaan kuuluu hahmojen luonteeseen. Ja anteeksi että on kestänyt, en vain ole huomannut että olet vastannut *nolo* :D //

Viesti Ma Kesä 23, 2008 10:57

Elensarin taivaansiniset silmät laajenivat hivenen veljesten tapellessa ja toinen ohut kulmakarva kohosi ylös. Jotkut katsoivat hivenen paheksuvasti veljesten kinausta ja vielä paheksuvammin he katsoivat tummatukkaista nuorukaista, mumisten toisilleen että miten tuollainen tänne oli eksynyt.

Veljesten ehdottaessa kapakan tapaista paikkaa, haltia tyytyi nyökkäämään kertoakseen hyväksyvänsä paikan. Tosin kun he olivat sisään, Elensar jäi miettimään kuinka pahaa palturia veljekset olivat puhuneet kertoessaan että heistä pidettiin siellä.
"Taitaa olla niin että 'inhotaan' on lähempänä oikeaa versiota."
Elensar totesi, kumarruttuaan veljesten puoleen.

Tosin veljekset eivät saaneet niin pahoja mulkauksia kuin Elensar itse. Nuorukainen huokaisi ja kaivoi tyynesti taskustaan lyhyen nahkasuikaleen jolla solmi hiuksena löysästi kiinni ja valmistautui kuulemaan ettei ollut tervetullut.

((Anteeksi että vastauksessani on kestänyt : / ))

Viesti Ma Kesä 23, 2008 5:51

Zeke & Zake

Kas, paikalla olikin tänään yllättävän paljon väkeä. Tosin meno oli huomattavasti rauhaisampaa, kuin mitä ihmisten kapakoissa olisi koskaan.
Ehehe
Kaksoset katselivat virnuillen ympärilleen, kun Elensar sitten keksi heidän valheensa. Tosin hämmästyksekseen veljekset saivat huomata, etteivät he keränneetkään niin pahoja katseita osakseen, kuin heidän uusi ystävänsä. Suorastaan harvinaista!
Anteeksi nyt, mutta luulenpa, että teidän on parasta lähteä.
Myyjä asteli paikalla, mutta ei suunnannutkaan sanojaan pojille, vaan Elensarille. Veljekset vilkaisivat toisiaan kysyvästi ja kääntyivät sitten myyjän puoleen:
Miksi?
Mies kääntyi katsomaan poikia. Hänen hiuksensa olivat harmaat ja harventumassa, vartalo oli pyöreähkö ja kasvoilta kuulsi väsymys. Mies muuttui hyvin ärtyneen näköiseksi huomatessaan kaksoset.
Meitä et ainakaan voi häätää pois. Sovimme, että saadaan olla täällä, jos ollaan kunnolla.
Zake esitti asiansa rauhaisaan sävyyn ja hymyili muka kovinkin ystävällisesti. Myyjä tuhahti ja kääntyi katsomaan Elensaria.
Tuo ei silti voi jäädä
Nyt myyjä oikeastaan puhui jo kaksosten kanssa, kuin Elensar olisi ollut vain jokin esine.
Aijaa, miksei?
Zeke tiedusteli ja asteli lähemmäs myyjää.
Eh, muut asiakkaat eivät oikein pidä Petturi varmaan ja kaikkea muutakin
Zake naurahti huvittuneena taustalta, eikä Zekekään onnistunut peittelemään huvittuneisuuttaan.
Mistä päättelet? Hiuksistako? Omaski on harmaat. Oot ihan varmana jokin petturi. Ja hemmetti, lihavakin vielä! Et kyllä voi olla kuin petturi. Mä en kyllä ole oikein koskaan pitänytkään susta, oot ilkee. Roviolle vaan tollaset.
Hmm, kai arvon myyjä tietää, kuinka loukkaavasti hän juuri puhutteli ystäväämme? Me ollaan kyllä tunnettu se jo vaikka kuinka kauan ja voidaan sanoa, että se on hyvä tyyppi.
Myyjäparalta meni tovi tajuta, että kaksosten saarna oli ohi. Hämmentynyt ilme vaihtui ärtymykseen ja mies kokosi hetken ajatuksiaan.
Te siis olette tuon ystäviä? Kenties tekin olette pettureita? En kyllä ihmettelisi
Voi luoja. Mee valittaan kuninkaalle, ei sulla muute oo oikeutta heittää tota ulos, vaan koska se näyttää petturilta!
Myyjä mulkoili hetken veljeksiä ja Elensaria, mutta päätti sitten hävinneensä sanaharkan ja läksi. Pojat näyttivät hetken hyvin helpottuneilta, kuin olisivat odottaneet suurtakin tappelua. Pikaisesti he silmäilivät paikkaa ja viittoivat sitten Elensaria seuraamaan yhteen nurkkapöytään, joka oli kuin juuri heitä varten siellä.

// Ei mittään : D //

Viesti Ke Heinä 02, 2008 9:48

Nuorukainen tyytyi tyynesti kohottamaan oikeaa kulmaansa myyjän kertoessa ettei hän voisi jäädä kapakkaan. Ennen kun Elensar kerkesi antamaan kärkkään vastauksensa olivat veljekset avanneet suunsa. Sekunin ajan kevyt virnisti käväisi haltian suupielessä.

Myyjän mainitessa hänen olevan muka petturi, naurahti Elensar tuskin kuultavasti. Minkäs nuorukainen sille mahtoi että hänen pieni sukunsa omisti normaalista poikkeavat mustat hiukset. Myyjän lopulta myönnyttyä myös siihen että Elensar sai tulla sisälle, ja nuorukainen oli juuri astelemassa Zeken ja Zaken perässä nurkkapöytään kun myyjä tarttui häntä olkapäästä.
"Tuon jousen kanssa et astu askeltakaan enempää."
Tuo sanoi ja kevyesti olkiaan kohauttaen haltia nosti jousensa selästään.
"Jos löydän siitä yhdenkin naarmun, vannon ettei yksikään teistä pääse elossa kotiinsa asti."
Elensar kuitenkin sanoi, nojauduttuaan lähemmäs myyjän kasvoja, niin että heidän nenänsä melkein koskettivat.
"Tuo jousi on vanhempi kuin sinä, oletan sinun kohtelevan niin kuin vanhempia kuuluu."
Nuorukainen jatkoi ja käänsi sitten selkänsä astellen nurkkapöytään. Elensar ei nähnyt kuinka myyjä hyvin varovasti kantoi jousen takahuoneeseen ja siellä kääri sen omiin lakanoihinsa jotta siihen ei tulisi naarmuja.

((Anteeksi kovin kun on taas kestänyt :/))

Viesti Ke Heinä 02, 2008 10:09

Zeke & Zake

Nuiva kaveri.
Kute aina.
Pitäisi kieltää laissa.
Ai mite? Tulisiko kuningas ilmottamaan, että hän täten kieltää nuivien haltijoiden olemassaolon? Niinkö aattelit, Zake?
Jotain sellaista joo.
Veljekset naureskelivat vielä hetken ajatukselle, että kaikki heitä vihaavat nuivat haltijat joutuisivat lähtemään, mutta vakavoituivat sitten ja kääntyivät katsomaan Elensaria.
Jep, meistä pidetään täällä. Vähintäänki yhtä paljon kuin susta.
Zeke totesi naureskellen ja antoi katseensa sitten vielä kiertää ympäristössä. Muutama haltia oli päätynyt hieman äänekkäämpään väittelyyn ja jotkut taas väänsivät kättä. Vastakkaiselta puolelta löytyi myös kovaääninen porukka, mutta tunnelma oli paljon iloisempi.
Oijoi, täällä on tuttavia.
Zeke mutisi puoliääneen ja virnisti sitten. Zake nyökytteli vakavana, mutta kääntyi sitten katsomaan Elensaria.
Olet tainnut tottua töykeään kohteluun?
Zake oli tarkkaillut miehen käytöstä, toisin kuin veljensä. Zeke ei välittänyt toisten käytöksestä, ainoastaan toisten puheista. Eikä oikeastaan niistäkään paljoa. Oikeastaan, Zeke ei tainnut välittää paljon mistään.
Mä en kyllä varmaan ikinä kunnolla totu siihen, että niinki moni kattoo niinki pahasti. Jopa ne, joiden kanssa ei olla kuin juteltu.
Zeke totesi kumman vakavana. Zake nyökytteli hyväksyvästi, aivan yhtä vakavana kuin veljensä. Nuorukaiset eivät ihan liikaa ystäviä omanneet. Moni kun oli kuullut heidän tekosistaan ja halusi siksi pysytellä kaukana. Huvittavaa sinänsä, koska eiväthän veljekset ketään olleet murhanneet. Vain muutamia viattomia kepposia.
Mut eipä se kamalasti menoo haittaa. Ajatelkoot mitä lystäävät. Jos ei kiinnosta tutustua paremmin, ni ei sitte.

// Ehei se mitään //
Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö