Kirjoittaja Anonymous » 30 Elo 2008, 14:34
((voi itku anteeksi kun on kestänyt:/ ))
"Älä sano että olet unohtanut minut, Elensar."
Harmaa silmäinen sanoi ja vilkaisi sitten veljeksiä haltian takana, mikä ei jäänyt nuorukaiselta huomaamatta.
"Miten he päästivät sinut sisään, Malvar?"
Kuului haltian hyytävä ääni, joka tuntui kuin jäiset henkäykset olisivat paenneet hänen suustaan.
Mutta Malvar tyytyi vain hymyilemään ja astumaan kohti Elensaria, joka sivuutti Zeken ja Zaken puheet, astuen vain seisomaan heidän eteensä.
"Minulla on sopimus varjon kanssa, kuten sinulla Eréngolin poika."
Malvar totesi sitten ja kohotti oikean kätensä nuorukaisen olkapäälle. Harmaat silmät porautuivat taivaansinisiin ennen kuin mies perääntyi muutaman askeleen.
"Et ole tainnut kertoa heille mikä oikeasti olet. Tai mitä sinä olet tehnyt. Isäsi oli minun arvokas ystäväni, ja häntä arvostivat muutkin, ehkeivät tässä kylässä mutta muualla."
Malvar selosti saaden aikaan lievää levottomuutta kapakan muussa väessä. Elensar kavahti taaemmas ja puristi käsiään nyrkkiin, tämä ei tulisi päätymään hyvin.
"Olet murhaaja, Elensar Eréngolin poika."
Malvar totesi, saaden aikaan kohahduksen ja valtavan puheen aallon.
"Sinä tapoit heidät molemmat, vanhempasi. Äitisi ja isäsi. Ja vaikka olet verenperintönä saanut lahjan, lahjan isältäsi. Näytä mikä oikeasti olet, Elensar. Näytä."
Malvar jatkoi, saaden Elensarin veren kiehumaan.
"VAIKENE!"
Kuului sinisilmäisen huuto, ennen kun haltia laski oikean kätensä varjoon.
'Tämän ei pitänyt mennä näin.'
Elensar kerkesi huomata ajattelevansa ennen kun kohotti kätensä pöydän varjosta ja suoristi sen. Kapakka hiljeni kun vaimea suden ulvonta kohosi sen kattoon. Hitaasti nuorukainen avasi nyrkissä olleen kätensä ja sormien suoristuessa tuuli käväisi haltian mustissa hiuksissa ja samassa ne olivat haltian vieressä. Kaksi mustaa, kuin usvasta muotoutunutta sutta joiden tummat silmät tuijottivat kapakan väkeä ja hiljainen murina kantautui niiden kurkusta.
"VARJONTAITTAJA!"
Malvar vain kerkesi huudahtaa kun Elensar nyökkäsi.
Sudet lähtivät rähisten karkuun juoksevan Malvarin perään, samalla kun Elensar veti viittansa hupun päähänsä. Haltia kääntyi vielä veljesten puoleen.
"Olen pahoillani."
Nuorukainen totesi ennen kuin ryntäsi susiensa perään, kiertäen kuitenkin takakautta hakeakseen jousipyssynsä.
((Vii, Zake ja Zeke voi toki seurata Elensaria : DD))