Never boring


Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

Viesti Ti Heinä 08, 2008 5:42

Elensar nyökkäsi Zaken kysyttyä hänen kaiketi tottuneen töykeään kohteluun.
"Tietyssä vaiheessa tottuu siihen että katsotaan kieroon."
Haltia sanoi kevyesti harteitaan kohauttaen ja nojasi selkänsä puisen tuolin selkänojaan.

Zeken vakava kommentti sai nuorukaisen tutkailemaan nuorempaa osapuolta hetkisen. Veljekset joko tahallaan tai vahingossa kätkivät sen vakavan puolen jonka kumpikin heistä omasi. Silloin tällöin se tuntui nousevan esiin, mikä sai sekä Zaken että Zeken vaikuttamaan ikäistään vanhemmalta. Elensar nosti katseensa kapakan likaiseen kattoon ja jäi miettimään oliko se todella niin kamalaa että kaikki katsoivat pahasti.

"Mikäli tiedätte että ette ole tehneet mikä antaisi pahoille katseille syyn, ne eivät voi kuin satuttaa hivenen, minä sen sijaan.."
Elensar sanoi mutta vaikeni sitten. Veljekset olivat niin viattomia, heillä ei ehkä ollut käsitystä että maailma ei ollut niin mustavalkoinen kuin he ehkä luulivat. Ja ettei nuorukainen heidän seurassaan ollut niin viaton kun he uskoivat.

Viesti Ke Heinä 09, 2008 2:31

Zeke & Zake

Veljekset katsoivat kummatkin Elensaria hyvin tutkivasti.
Sä sen sijaan?
Zeke kysäisi uteliaana. Zakekin tarkkaili Elensaria kiinnostuneena.
Kaveri hei, jätit lauseen tosi pahasti kesken.
Zeke totesi naureskellen. Zake vilkaisi nopeasti veljeään, mutta käänsi sitten nopeasti katseensa takaisin Elensariin. Poika näytti nyt myös mietteliäältä.
Tarkoitatko, että oot tehnyt jotain, mikä antaa syyn pahoille katseille?
Zake kysäisi varovasti hetken miettimisen jälkeen. Zeke vilkaisi kysyvästi ensin veljeään ja sitten Elensaria. Sitten poika näytti entistä uteliaammalta, kun taas Zake vaikutti hieman epävarmalta. Elensar oli heitä vanhempi, varmaan päälle parikymppinen, joten elämänkokemusta oli kertynyt enemmän kuin heille. Zake ei kuitenkaan sanonut mitään, odotti vain Elensarin vastausta. Zekellä näytti taas olevan paljonkin sanottavaa, mutta kerrankin poika ymmärsi pysytellä hiljaa.

Viesti Ma Heinä 28, 2008 6:22

((Anteeksi kun on taas kestänyt :/))

Elensar tajusi samassa että hänen olisi kannattanut pitää suunsa kiinni, veljekset eivät antaisi asian vain olla. Zaken ja Zeken tutkivat katseet tuntuivat läpitunkevilta ja haltia olisi halunnut kiemurella tilanteesta ulos, mutta tiesi ettei se onnistuisi.

"Olen tehnyt pahoja asioita, sellaisia mitä te ette ehkä uskoisi minun tehneen.."
Nuorukainen totesi sitten ja vilkaisi viereisessä pöydässä istuvaa haltiaa joka tuntui tuijottavan häntä melko vapaasti.
"Olen perinyt erikoisia taitoja."
Elensar jatkoi, tarkkoittaen varjontaittajan taitojaan jotka oli perinyt isältään.

Nuorukaisen taivaansiniset silmät jäivät tutkailemaan veljeksiä, kuin odottaen jotain reaktiota.

Viesti Su Elo 03, 2008 11:30

Zeke & Zake

Poikien ilme muuttui hieman kummastuneeksi, kun Elensar sanoi tehneensä asioita, joita he eivät edes uskoisi hänen tehneen. Zeke meinasi jo möläyttää jotain, mutta kieltämättä luja isku veljen kyynärpäästä suoraan vatsaan oli omiaan kertomaan siitä, ettei vielä sopisi sanoa mitään. Ihan hyvä sinänsä, muutenhan Zekeltä olisi saattanut jäädä kuulematta, että heidän kanssaan istuskelevan mustahiuksinen haltija oli perinyt erikoisia taitoja.
Kaksoset olivat hetken hiljaa ja katsoivat toisiaan. Ilman parempaa tietoa olisi voinut vannoa heidän käyvän jotain telepaattista keskustelua. Lopulta Zeke ei enää vain jaksanut olla hiljaa:
Mitä taitoja? Sähän alat käydä hetki hetkeltä jännemmäksi tuttavuudeksi.
Zake nyökkäsi osoittaakseen olevansa samaa mieltä veljensä kanssa. Eivät he nyt ihan joka päivä törmänneet näin salaperäiseen tuttavuuteen.

// ei mitään, ei mitään : D //

Viesti Su Elo 10, 2008 4:37

Veljesten sanaton keskustelu sai Elensarin huokaisemaan hiljaa, koska tiesi että nuoremmat osapuolet haluaisivat tietenkin tietää hänen kyvyistään. Zeke kertoi nuorukaisen käyvän yhä jännittävämmäksi tuttavuudeksi ja haltia hieroi otsaansa sormillaan. Tiettyjen olentojen kanssa pitäisi ymmärtää sulkea suunsa.

"Parempi että vaikenen nyt."
Elensar tyytyi vastaamaan ja taivaansiniset silmät jäivät katselemaan veljeksiä hyvinkin vakavina. Samassa tuntui aivan siltä kuin kylmä tuuli olisi käväissyt leikkimässä haltian mustilla hiuksilla, aivan kuin varjo joka eli hänen sisällään olisi kutsunut toverinsa leikkimään.

Tuskin kukaan ehti reagoida kun Elensar oli jo vetänyt nahkaisesta saappaastaan pienen tikarin, tarttunut takanaan olevan haltiamiehen paidan kaulukseen ja painanut tikarinsa terän vasten tuon vaaleaa kaulaa. Epäilyttävän tummatukan äkkinäinen hyökkäys sai muut kapakassa olevat väistämään seinien viereen kun taivaansiniset silmät tunkeutuivat edessään oleviin harmaisiin. Mutta harmaat silmät eivät olleet täyttyneet pelosta, niissä oli ennemminkin ivaa. Mies virnisti pirullisesti.
"Minä tiedän pienen salaisuutesi, Elensar Eréngolin poika, molemmat."
Harmaa silmäinen kuiskasi saaden taivaansiniset silmät laajenemaan.

"Minä kutsuin niitä, mutta tunnut hallitsevan ne hyvin."
Harmaa silmäinen jatkoi, saaden Elensarin irrottamaan otteensa toisesta, ja astumaan askeleen taaemmas.
"Älä kutsu niitä."
Haltia tokaisi ja toivoi että sekä Zake ja Zeke ymmärtäisivät pysyä kaukana tilanteesta, voi olla että hänen täytyisi käyttää voimaa.

((Äksöniä :D))

Viesti Pe Elo 15, 2008 6:58

Zeke & Zake

Zeke oli jo aloittamassa kovaäänisen valitus- ja suostutteluvaiheen, kun Elensar ei suostunutkaan kertomaan mitään. Poika jäi kuitenkin toljottamaan suu auki, kun haltiamies vetäisi tikarin esiin ja uhkaili sillä jotain toista haltiaa. Zaken käsi oli siirtynyt hapuilemaan jotain aseeksi kelpaavaa, jousesta kun ei nyt kamalasti apua ollut, mutta käsi oli pysähtynyt kesken matkan. Elensar ja vieras haltia kävivät hyvin mielenkiintoista keskustelua, mikä sai Zaken entistä mietteliäämmäksi. Elensar oli mielenkiintoinen, tai ehkäpä ennemminkin vaarallinen tuttavuus, mutta silti Zakella ei ollut aikomustakaan karata tilanteesta.
Kutsu mitä?
Zeke töksäytti uteliaana, suunnaten kysymyksensä Elensarille. Poika oli työntynyt veljensä ohitse, eikä välittänyt tämän varoittavasta ilmeestä. Tilanne kävi Zeken mielestä aina vain mielenkiintoisemmaksi, eikä hänen veljensä voisi estää häntä näkemästä, mihin tämä kaikki tulisi päättymään.
Älyäisit nyt olla hiljaa.
Zake sihahti veljensä korvaan, kiroten samalla toisen typeryyttä. Tilanteessa, jossa piti olla hiljaa paikoillaan Zeke oli aina kovassa äänessä, eikä todellakaan paikoillaan. Tällä menolla veli vielä onnistuisi hankkimaan tappavia vaikeuksia.

// Jee :D //

Viesti La Elo 30, 2008 2:34

((voi itku anteeksi kun on kestänyt:/ ))

"Älä sano että olet unohtanut minut, Elensar."
Harmaa silmäinen sanoi ja vilkaisi sitten veljeksiä haltian takana, mikä ei jäänyt nuorukaiselta huomaamatta.
"Miten he päästivät sinut sisään, Malvar?"
Kuului haltian hyytävä ääni, joka tuntui kuin jäiset henkäykset olisivat paenneet hänen suustaan.

Mutta Malvar tyytyi vain hymyilemään ja astumaan kohti Elensaria, joka sivuutti Zeken ja Zaken puheet, astuen vain seisomaan heidän eteensä.
"Minulla on sopimus varjon kanssa, kuten sinulla Eréngolin poika."
Malvar totesi sitten ja kohotti oikean kätensä nuorukaisen olkapäälle. Harmaat silmät porautuivat taivaansinisiin ennen kuin mies perääntyi muutaman askeleen.
"Et ole tainnut kertoa heille mikä oikeasti olet. Tai mitä sinä olet tehnyt. Isäsi oli minun arvokas ystäväni, ja häntä arvostivat muutkin, ehkeivät tässä kylässä mutta muualla."
Malvar selosti saaden aikaan lievää levottomuutta kapakan muussa väessä. Elensar kavahti taaemmas ja puristi käsiään nyrkkiin, tämä ei tulisi päätymään hyvin.
"Olet murhaaja, Elensar Eréngolin poika."
Malvar totesi, saaden aikaan kohahduksen ja valtavan puheen aallon.
"Sinä tapoit heidät molemmat, vanhempasi. Äitisi ja isäsi. Ja vaikka olet verenperintönä saanut lahjan, lahjan isältäsi. Näytä mikä oikeasti olet, Elensar. Näytä."
Malvar jatkoi, saaden Elensarin veren kiehumaan.

"VAIKENE!"
Kuului sinisilmäisen huuto, ennen kun haltia laski oikean kätensä varjoon.
'Tämän ei pitänyt mennä näin.'
Elensar kerkesi huomata ajattelevansa ennen kun kohotti kätensä pöydän varjosta ja suoristi sen. Kapakka hiljeni kun vaimea suden ulvonta kohosi sen kattoon. Hitaasti nuorukainen avasi nyrkissä olleen kätensä ja sormien suoristuessa tuuli käväisi haltian mustissa hiuksissa ja samassa ne olivat haltian vieressä. Kaksi mustaa, kuin usvasta muotoutunutta sutta joiden tummat silmät tuijottivat kapakan väkeä ja hiljainen murina kantautui niiden kurkusta.
"VARJONTAITTAJA!"
Malvar vain kerkesi huudahtaa kun Elensar nyökkäsi.

Sudet lähtivät rähisten karkuun juoksevan Malvarin perään, samalla kun Elensar veti viittansa hupun päähänsä. Haltia kääntyi vielä veljesten puoleen.
"Olen pahoillani."
Nuorukainen totesi ennen kuin ryntäsi susiensa perään, kiertäen kuitenkin takakautta hakeakseen jousipyssynsä.

((Vii, Zake ja Zeke voi toki seurata Elensaria : DD))

Viesti Su Elo 31, 2008 4:28

Zeke & Zake

Totta puhuen kaksoset eivät olleet vähään aikaan kyenneet kuin toljottamaan tapahtumia. Kaksoset reagoivat vasta, kun Malvar syytti Elensaria murhaajaksi. Zeke nytkähti vihaisena eteenpäin, mutta Zake kiskoi veljeään hiljaa mutisten taemmas. Veljekset kinastelivat hiljaa siitä, mitä nyt kuuluisi tehdä, sillä arvattavastikin heidän mielipiteensä erosivat aika suuresti. Kinastelun keskeytti suden ulvonta. Pojat toljottivat ensin Malvaria ja hänen peräänsä lähteneitä susia ja sitten Elensaria, joka sanoi olevansa pahoillaan, ennen kuin lähti.

Mistä se on pahoillaan? Zeke kääntyi katsomaan veljeään.
Kun tietäisinkin. Zake huoahti ja kääntyi myös veljensä puoleen.
Se aikoo lähteä.
Niinpä näyttää tekevän.
Ja aikoo kans jättää meidät tänne.
Jep, niin se taitaa suunnitella.
Mennäänkö perään?
No tietenkin.

Kaksoset päättivät lyhyen keskustelunsa ja lähtivät juoksemaan Elensarin perään. He saivat mustahiuksisen haltiamiehen kiinni yllättävän nopeasti, eikä Zeke tietenkään voinut olla hetkeäkään hiljaa:
Kuka o Malvar? Mikä o varjontaittaja? Mistä sä ne sudet taioit? Tapoitko sä vanhempas ja miks? Minne sul on kiire? Mistä sä oot pahoillas?
Zeke, ole nyt hetki hiljaa! Vaikkakin, mäkin kyllä kuulisin mielelläni vastaukset noihin kysymyksiin.
Veljekset olivat kiinnostuneita tilanteesta, joka kävi hetki hetkeltä jännittävämmäksi. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että he olisivat päästäneet Elensarin lähtemään ilman kunnon selitystä. Tai no, eivät he olisi päästäneet haltiamiestä karkuun, vaikka tämä olisi ladellut kuinka hyviä selityksiä tahansa.

// Eipä mitään ja tokihan pojat nyt perään lähtevät : D //

Viesti Pe Syys 05, 2008 7:48

Elensar ei ollut olettanut että veljekset olisivat saaneet hänet kiinni jo ennen kun hän pääsisi pois kylästä. Toisaalta myös haltian sudet olivat pysäyttäneet Malvarin melko nopeasti ja nuorukainen lähestyi hurjana tuota miestä joka tuijotti hampaitaan paljastelevia susia.
"Meinaatko tappaa minutkin, Elensar? Mitä ystäväsi siitä sanoisivat?"
Kuului ivallinen kysymys joka sai haltian veren kiehumaan.

Elensar tarttui selkäänsä heittämäänsä jouseen ja toisella kädellä otti nuolikotelosta nuolen. Kuului vain kevyt 'phuff' ja usvasudet olivat poissa. Susien sijaan Malvaria uhkasi nyt nuolen kärki. Taivaansiniset silmät tuijottivat kylminä maassa makaavaan mieheen joka ei tuntunut tietävän joko hänen pitäisi huolestua.
"Sinut pitäisi poistaa tältä planeetalta, saasta."
Elensar totesi jäätävästi, ja painoi nuolta kevyesti vasten toisen otsaa.

Samassa nuorukainen kuitenkin muisti ketä hänen takanaan seisoi. Ei haltia voisi tappaa toista. Ei nyt. Mutta tuo kyseinen saasta tiesi hänen salaisuutensa, kuten myös koko kapakan väki.

Viesti Pe Syys 12, 2008 4:06

Zeke & Zake


Kaksoset olivat harmissaan, kun eivät saaneet välittömästi vastauksia kysymyksiinsä. No, heillä olisi kyllä aikaa kaivaa vastaukset esiin myöhemminkin. Zeke tuijotti usvasusia hämmentyneenä, vaikkakin uteliaana ja näytti perin pettyneeltä kiinnostavien otusten kadottua.

Malvarin ääni kiinnitti poikien huomion mieheen ja sitten Elensariin. Kieltämättä pojat hieman hämmästyivät tuttavansa suoraa ja julmaa toimintaa. Zake astui muutaman askeleen kauemmas ja yritti saada veljensäkin pois mahdollisesta vaaratilanteesta, mutta Zeke oli liian utelias käydäkseen yhtään kauemmaksi.
Miksi sä ton tappaisit? Suoraa ja julmaa toimintaa. Sä et vaikuttanut kovin julmalta, kun tavattiin, mutta nähtävästi sitä erehtyy.
Zeke puhui yhä omaan innokkaaseen sävyynsä, tilanteesta huolimatta. Zake mutisi jotain siitä, kuinka veli järjestäisi itsensä vielä joskus kuolettaviin hankaluuksiin ja yritti vielä saada kaksosensa kauemmaksi, turvaan, epäonnistuen kuitenkin surkeasti.

// Anteeksi kun kestää, koulu vie paljon aikaa. Yritän päästä nopeammin vastaamaan, mutta jos kyllästyt odottamaan niin vedä vain hahmosi pois //

Viesti Ti Syys 23, 2008 5:54

Se että Zeke kyseenalaisti haltian luonteen sai veren jälleen kiehahtamaan Elensarin suonissa. Kukaan ei edelleenkään tietäisi mitään nuorukaisen menneisyydestä ellei Malvar olisi ilmaantunut. Kuitenkin Elensar kohdisti huomionsa jo takaisin maassa makaavaan mieheen.
"Mitä sinä tästä kaikesta hyödyt? Minulla ei ole mitään mitä voisit haluta."
Haltia kysyi, iskien taivaansinisten silmiensä katseen toisen harmaisiin.

"Isäsi olisi halunnut että kaikki tietävät millainen olet. Tapoit äitisi vaikka olit vasta kapaloissa, saasta. Isäsikin tapoit, vaikka hän kasvatti sinusta rehtiä nuorta miestä."
Malvar selosti, ja iva oli luettavissa toisen silmistä. Sen sijaan nuorukaisen silmät laajenivat, mitä toinen oikein puhui. Kyllähän Elensar syytti itseään äitinsä kuolemasta vaikkei tosiasiassa voinut asiaan millään tavalla vaikuttaa. Isänsä nuorukainen oli kyllä tappanut, sitä hän ei myöskään kieltänyt.
"Vai rehtiä nuorta miestä? En tiennytkään että haltipojista kasvaa rehtejä kun isä huitoo puukon kanssa."
Elensar vastasi ja jännitti joustaan vielä hivenen, jolloin Malvarin otsaan tuli kevyt haava.

((Anteeksi että on kestänyt, koulu ja autokoulua pukkaa :/))

Viesti Pe Loka 03, 2008 9:53

Zeke & Zake

Zake mumisi taustalta jotain sen suuntaista, kuin että kumpikin miehistä oli päästään sekaisin ja Elensarin tulisi vain tappaa Malvar. Zeke vilkaisi veljeään kulmaansa kohottaen, mutta jätti tapansa mukaan veljen sanat huomiotta.
Tiiätkö, sä alat käydä mielenkiintoseks tuttavuudeks. Haluisitko selostaa tän tilanteen mullekin?
Zeken ääni särähti hieman, se ei ollut enää niin varma ja iloinen kuin ennen. Poika vilkaisi sivusilmällä Malvaria ja oikeastaan hänen kävi miestä sääliksi. Toisella ei ollut mitään mahdollisuuksia, Elensar olisi koska tahansa pystynyt tappamaan miehen. Toisaalta Zeken kävi myös Elensaria sääliksi, toisella taisi olla ikävä menneisyys.

Kuule, mä en yhtään tykkää tilanteesta. Sä vaikutat aika epävarmalta, jos multa kysytään. Mun mielestä ei myöskään oo oikein tappaa tota, eihän sillä oo mitään mahdollisuuksia selvitä, kun tökit jo jousella sen otsaa. Tosi reilua.
Nyt nuorukaisen ääni oli syyttävä. Zake mumisi jälleen taustalta jotain, epäröi hetken ja asteli sitten veljensä vierelle.
Luulenpa, Elensar, että päästään helpommalla, jos vain tapat ton. Nuoli otsasta läpi ja sitten takaisin keskustelemaan asiasta.
Zaken ääni oli armoton ja silmät kylmät. Zeke värähti hieman, sillä hän ei yhtään pitänyt tästä puolesta veljessään, toinen oli aivan liian tunteeton.

// Ei mitään, itsellänikin kestää, kiitos koulun //
Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia