Aberec
Jälleen Aber vaihtoi ilmeensä tuimasta vaivautuneeseen, kun Relly lähti tarpomaan takaisin kohti kylää. Juuri kun hän meinasi avata suunsa, tämä tulikin naureskellen takaisin. Kun hobitit alkoivat taas tönimään, Aberin pinna alkoi kiristyä entisestään, mutta hän rauhoittui kun Pulla tajusi lopettaa. Hyvä niin.
"Ai vuorille? No sinne sitten", haltia totesi ja katsoi toisiin... Jotka tosin näyttivät katsovansa Aberia. Öh, nuo kai haluavat että minä vien heidät sinne? Hän mietti, ja kuulikin seuraavaksi Pullan toteamuksen. Hänen siis piti johdattaa joukko vuorille. "No minä en ole ihan sataprosenttisen varma kuinka sinne päästään, mutta kai tuolla jokin reitti on", hän sanoi, kohautti olkiaan ja osoitti parin kilometrin kulkumatkan päähän, jossa vuoret pönöttivät.
Kai sieltä sitten koko Cryptin saari näkyisi, haltia mietti ja lähti vuorille päin. "Tänne me sitten suuntaamme. Onko kaikki tarvittava mukana? Tarkoitan, ruuat ja muut varusteet", hän lisäsi vielä ja katsoi olkansa yli kahta pientä miestä. Hänen rinnallaan he olisivat helposti voineet olla pikkulapsia... Mutta se siitä asiasta. Nyt ajatusten keskipisteenä olivat vuoret, eivätkä pituuserot.
//Mr. Saastamoinen lähti takas savanneille -__-//