Kirjoittaja Juketsu » 03 Kesä 2009, 20:04
Skeithin valmistautumiset varmasti tulevaan sotaan johtivat demonin haltija kylään. Kylässä olisi varmasti paljon tietorikkaita kirjoja, joista oppia lisää magiaa. Uuten innoituksena tämä muinainen peto oli innostunut myös nyt alkemiasta, joka tarjosi ainakin yhden kirjan mukaan ties mitä, mitä vain pystyi kuvittelemaan. Siitä oli otettava selvää, ja varmasti kirjastoista tai vähän salaisemmista paikoista voisi alkemiaa käsittelevä kirja löytyä. Magiaa käsittelevät kirjat taas olivat sutkot yleisiä, joten niiden eteen ei tarvinnut tehdä paljoa työtä, mutta Skeith oli jo lukenut niitäkin läjäpäin, joten uusien, lukemattomien, kirjojen löytäminen voisi olla tuskaista. Mutta aikaa oli vielä paljon, todella paljon.
Hyvissä ajoin ennen kylää, ja muiden näkemättömissä, Skeith otti haltijamuotonsa esiin. Pitkät vaaleat hiukset hulmusivat, kun ne ilmestyivät miesdemonin peitteeksi. Samalla vaatteet syntyivät piilottamaan demonin todellisen ruumiinrakenteen, koko muuttui paljon pidemmäksi, ja lopuksi silmät vaihtuivat aidoiksi, kirkkaan vihreiksi ja ystävällisiksi silmiksi. Nyt Skeithin todellinen minä olisi piilossa ja kirjojen hankinta, sun muu keruu, voisi alkaa. Demoni siis asteli kylän pienistä porteista sisään ja katsoi, kuinka sateenjälkeinen aurinko paistoi kirkasta, mutta hentoa valoaan, joka sai vesipisarat kirkkaan kimalteleviksi. Lätäköistä näki taivaan, aina kun veden pintaa ei rikkonut joku ohikulkija. Keneltä voisin kysyä ensin? Täytyy löytää joku järkevän ja asiallisen näköinen henkilö. Skeith liikkui miettelijäänä ja etsi väen seasta oikeanlaista seuraa.
Lyhyen ajan käveltyään Skeith pysähtyi pienen kojun eteen, joka möi kaikkea rihkamaa. Mutta rihkaman seassa oli jotain, joka pisti silmiin. Tai no tarkemmin tämä esine oli myyjän takana pienessä puulootassa, jossa se makasi punaisessa samettityynyllä. Se oli magiaa käsittelevä kirja, eikä halvimmasta päästä. Skeith astui myyjää lähemmäs.
"Anteeksi, mutta paljonko tuo kirja maksaa?" Skeith kysyi asiallisesti.
"Hm? Ai tämä? Ei se ole myytävänä, enään. Ja vaikka se olisikin, niin se maksaisi aivan liikaa teille, jos ette ole vähintään aatelistoa" Myyjä vastasi demonin kysymykseen.
"Kelle tämä kirja sitten olisi menossa?"
"Sitä en voi kertoa"
"Onko tuosta kopioita mahdollisesti?"
"Ei. Tämä on ensinmäinen ja viimeinen painos"
"Noh.. Kiitos kumminkin" Skeith sanoi pettyneenä ja katosi pienelle varjon peittämälle kujalle, jonka muodostivat kaksi vähän isompaa taloa. Kuja näytti olevan hyvin vähän käytetty, koska maa oli ruohon peitossa, eikä askelien painaumia siinä näkynyt.
Tahdon tuon kirjan.. Tarvitsen jonkun.. Jonkun, jonka voisi huijata tai palkata hakemaan tuo kirja puolestani. Skeith mietti ja hyppäsi hiljaisella ja nopealla hypyllä katon reunaa vasten, kiiveten siitä katolle. Hypyn aikana Skeith oli muuttanut muotoaan. Hänen ihonsa tummeni hieman ja vaatetus vaihtui hieman tummanpuhuvampaan, metsästäjämäiseen asusteeseen, jossa oli huppu, joka peitti kasvot. Huppu oli vain muodollinen seikka, koska eihän demonin tarvinnut peitellä kasvojaan, koska oli luonut jo päälleen muita hämäävän illuusion, joka yhdisti demonivoimia, joiden avulla skeith pystyi muuntautumaan. Skeith oli nyt kyykyssä katon reunalla. Hänen läsnäoloaan tuskin pystyi kukaan aistimaan, syy siihen voisi olla moniselitteinen taikka sitten todella yksinkertainen. Ehkä se liittyi myös osittain demonin olemassaoloonkin itsessään.
Yhtäkkiä Skeithin silmään pisti eräs henkilö, joka vasta sai myytyä jotain aatelismiehen näköiselle herralle. Ehkä tuossa olisi sopiva kohde palkattavaksi taikka huijattavaksi, riippuen todella paljon siitä, oliko tämä henkilö viisas vai typerä. Skeith pudottautui kujalle uudestaan ja lähti varjostamaan tätä hahmoa, joka käveli määrätietoisen näköisenä kohti tiettyä paikkaa. Skeith katseli tätä haltijaa huppunsa alta varjostaen tätä sinne minne menikin. Nyt pitäisi keksiä lähestymistapa.. En voi vain kävellä suoraan hänen juttusilleen. Skeith piti hienovaraisuutta avaimena onnistumiseen tälläisissä "tehtävissä". Oli odotettava oikeaa aikaa ja paikkaa, ja vasta sitten aloitettava jututtaminen ja manipuloiminen. Jos kaikki menisi hyvin, saisi Skeith tuon arvokkaan opuksen jo seuraavana päivänä. Sen jälkeen tarvitsisi vain selata läpi kirjastot sun muut kirjakaupat, ja ehkä myös jotkut vain-henkilökunta-paikat. Tieto on voimaa..