Sivu 2/2

ViestiLähetetty: La Marras 21, 2009 1:17
Kirjoittaja Dogster
Lamir

Saraclyakin taisi haistaa sen, ja kuulikin myös, kun Lamir sai jarrutettu kujalle. Haltioiden aisteja ei näköjään kannattanut vähätellä, vaikka Lamirin aistit olivatkin paremmat. Saraclya hyppäsi kyydistä, ja löysikin sen minkä lamir oli haistanut: noin 8 haltioiden vuosissa olevan pienen lapsen, joka nyyhkytti. Lamir työnsi turpansa varovaisesti lapsen syliin, kuin lohduttaakseen, mutta antoi sitten Saraclyalla jalan sijan, että voisi kiivetä selkään. Sairastupa? Varmaankin... Tuolla? Tuolla missä haisi verta ja surua, mutta myös yrttejä ja toivoa? Kyllä, Lamir pystyi haistamaan myös jonkin verran tunteita, kuten pelon, toivon, ilon ja surun. Kuten kaikki eläimet, joka Lamir oli. Kääpiöbehemoth lähti kävelemään kohti hajua, toivoen että osui oikeaan... Saraclya kyllä sitten huomuttaisi, jos hän menisi väärään suuntaan.