Kirjoittaja Crimson » 01 Loka 2011, 19:45
Iriador
Iriador havahtui ja suoristi selkänsä pystyyn kenraalin laskiessa kätensä tuon olkapäälle. Punatukka ei kuitenkaan vastannut vanhemmalleen vaan tasaili mielummin hengitytään koska ilmeisesti koitos ei ollut vielä ohitse. Kentän laidalta kehään marssi nyt mies kenraalin omista joukoista. Pituudeltaa Iriadorin luokkaa, mustahiuksinen ja siniseen asuun sonnustautunut ja lisäksi vieläpä korkeahaltia itsekin. Nuorempi kumarsi varovasti tulevalle vastukselleen, joka kumarsi vuorostaan taholtaan takaisin kohteliaasti. Rehti ottelupari oli aina parempi kuin ylimielinen roikale. Iriador marssi maassa makaavan keihäänsä luokse ja nosti sen käteensä, asettuen sitten toiselle puolelle kehää pyörittelemään asetta käsissään. Vastustajalla oli myös aseenaan puinen keihäs, jota tuo piteli vieressään pystyssä tiukassa otteessa.
Hetken kuluttua molempien ilmoittaessa olevansa lopulta valmis tulevaan, ottelu viittoiltiin alkaneeksi. Hetkeäkään epäröimättä vastustaja lähti keihästä pyöritellen kohti Iriadoria, joka uhmakkaasti iski oman aseensa pysäyttääkseen tuon taitojen näyttelyn. Pyörityksestä tuleva voima oli kuitenkin niin voimakas, että se oli vähällä heittää aseen nuoremman kädestä matkoihinsa. Hyvä ettei sentään säpälöinyt tuhansiksi kappaleiksi mokomaa keppiä joka oli isketty tuon voimanpyörteen keskelle. Punatukan kasvot valahtivat hitusen valkeimmiksi vastustajan lähestyessä yhä keihäänsä kanssa. Iriador korjasi otteensa aseestaan ja yllättääkseen aivan nenänsä edessä olevan vastustajansa, teleporttasi tämän taakse ja iski keihäällä toista selkään. Isku meni perille, ja vastus horjahti hieman eteenpäin, näyttämättä silti minkään näköisiä merkkejä luovuttamisesta. Mustatukkainen mies kääntyi ympäri ja yritti aluksi iskeä keihään vasten Iriadorin vatsaa. Osuma. Korkeahaltia tunsi kuinka ilman lennähtivät sillä sekunnilla pihalle ja sen jälkeen mies ei kyennyt hetkeen kuin yskiä. Sillä välin mustatukka pyyhkäisi korkeahaltialta vielä jalatkin alta. Iriador pamahti vasten maata ja hetken jo toivoi luovuttavansa, mutta kampesi itsensä hapen huonosta saannista huolimatta takaisin pystyyn ja kävi iskemään määrätietoisesti keihäällään kohti vastustajaa. Ensimmäisen ylhäältä tulevan iskun mustatukka onnistui torjumaan, muttei aavistanut Iriadorin potkaisevan tuota samalla vasempaan kylkeen ja sitten taas keihäs löysi tiensä iskeytyen voimalla vasten mustatukan reittä.
Vastus perääntyi irvistäen kivusta. Iriador nojasi hapen saannin palautuessa keihääseensä ja ennenkuin mustatukka ehti kääntyä jälleen punatukan puoleen, olikin tuo jo tiessään. Iriador seisoi näkymättömissä juuri niillä sijoillaan kuin oli hetki sittenkin ollut, vastustajansa sillä välin huitoessa tyhjää ilmaa ympärillään, pitääkseen näin yllättävät hyökkäykset kaukana itsestään. Mustatukka ei ollut mikään tyhmä, vaan pysyi paikoillaan jatkaen keihäällä huitomista. Aikaisempi vastus oli tehnyt virheen liikkuessaan, eliittijoukkoihin kuuluva jäsen ei tehnyt samaa virhettä, mikä olikin ollut odotettavissa. Vastustajan keihään heilutus jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Iriadorin onnistui jälleen näkyväksi ilmestyessään singauttaa mokoma ase voimakkaalla lyönnillä pois mustatukan kädestä. Punapää hymähti ja yritti vuorostaa vetäistä toiselta jalat alta tuon vielä kelatessa mielessään mitä juuri oli tapahtunut. Mustatukka kaatui maahan kun Iriadorin keihäs pyyhkäisi tuon jalkojen takaa.
Kauaa maassa mies ei kuitenkaan ehtinyt makoilla, kun tuo oli jo pystyyn ennättänyt ja hapuillut keihään takaisin käteensä, vaikka Iriador oli sitä yrittänyt kaikin tavoin estää antamalla voimakkaita iskuja miestä kohti. Mustatukan ilme alkoi näyttää siltä, että hänelle tämä mätkintä alkoi riittää tältä erää. Armoton vastarinta kävi päälle kaikin voiminsa ja keihäät alkoivat kalahdella yhteen minkä kerkesivät. Molemmat niin ottivat iskuja vastaan milloin onnistuivat torjumaan, kunnes lopulta kalahtelu katkesi ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen. Mustatukka oli iskenyt Iriadorin keihään kahtia nopealla iskulla mitä edes punatukka itse ei ollut nähnyt. Nuorempi korkeahaltia katsoi nyt ihmeissään keihään palasia molemmissa käsissään, kunnes niistä toinen huitaistiin lujalla iskulla pois hänen kädestään. Mies tiukensi otettaan ainokaisesta aseestaan mikä hänellä oli enää jäljellä. Vastustaja kävi jälleen päälle, tällä kertaa varman suunnitelmansa kanssa. Mies otti Iriadoria, joka valmistautui iskemään keihään kappaleellaan vastaan, kohti muutaman askeleen, väisti hieman alakantista tulevan iskun ja tarttui punatukan ainokaiseen aseeseen kiinni vetäisten sen pois Iriadorin kädestä ja potkaisi sitten toista kauemmas.
Nuorempi kääntyi ympäri vain nähdäkseen mustatukan osoittavan häntä aseillaan. Iriador naurahti ja nosti kätensä pystyyn antautumisen merkiksi. Hän ei olisi pystynyt enää ilman aseita jatkamaan taistelua, varsinkaan kun merkit siitä että kokeneempi antaisi hänelle pahasti selkäänsä, jos tuo mieli jatkaa ottelua vielä pidemmälle. Eiköhän tähän ollut hyvä lopettaa. Vanhempi taistelija tipautti kärsineet puunpalaset maahan ja ojensi kättään Iriadorille. Punatukka tarttui siihen oitis ja nyökkäsi hymyillen toiselle tuon vakuuttaessa nuorempansa olleen paha vastus. Mustatukka kiitti ottelusta ja poistui kehästä, jättäen Iriadorin vetämään rauhassa henkeä.
//Pitkästä aikaa oli nopat ahkerassa rollaamisessa mukana kirjottaessa *___*//