Kirjoittaja Aksutar » 23 Huhti 2008, 21:36
Aran
Kokouspäivä.. päivä jona jokainen vähänkin ylempiarvoinen haltija tai taruolento saapui kokoustalolle, jossa vietettiin koko päivä kertoen uutisia, värväten uusia sotilaita ja sopien valtakunnan asioista. Tottakai itse kuningas Aran sinne tulisi, se oli velvoite, vaikka ei se nyt niin pakonomaiselta tuntunutkaan.. päin vastoin. Aranista oli mukava tavata tuttuja, jotka olivat saattaneet olla poissa monia kuukausia ja nähdä uusia, innokkaita värväytyjiä, jotka yrittivät parhaansa mukaan selvitytä kokeista, kuten esimerkiksi jousiammunta kokeesta.
Kokoustalo oli lähes tupaten täynnä, aina pihoja myöten. Pihoille oltiin rakennettu jousiammunta radat, sisällä suuri sali oli täytetty pöydin joissa saattoi jutella. Tärkeimmät kokoukset pidettiin pienemmissä huoneissa, toisessa kerroksessa. Pihalla - kokoustalon ovien vieressä - ilmoittautumis piste, jossa pystyi ilmoittautuman pääsykokeeseen, mikäli armejaan mieli. Ei Armeijaan nyt kaikkia halukkaita otettu, sehän olisi sama kuin antaisi näiden tehdä itsemurhan. Ei, vain pätevät ja hyvin koulutetut pääsivät mukaan. Eihän sitä tarvinnut olla hyvä taistelemaan tai ampumaan jousella, jos halusi tiedustelu partioon tai johonkin muuhun varjostus tehtävään. Tehtäviäkin oli monia, aina sotilaasta varjostajan kautta tallipojaksi.. kaikkea löytyi.
Aran oli saapunut paikalle jo aamulla, todella varhain. Hyvä että hän oli edes hereillä kokousten ajan. Hän oli aamu kuudesta osallistunut eri kokouksiin ja kello oli vasta kaksitoista.. vielä keskusteltaisiin pitkälle iltaan, ennen kuin Aran pääsisi nukkumaan. Joskus oli syvältä olla kuningas.
Aranilla oli päällään tummanvihreät, leveät housut, jotka oli pussitettu pitkävartisten, mustien saappaiden sisään, Hänellä oli vaaeamman vihreä, pitkähihainen paita, jonka hihat olivat myös leveähköt ja pussitetut päästä ja pitkähihaisen paidan päällä hänellä oli lyhythihainen takki, joka ylti aina polviin asti. Takin päällä oli tumman ruskea vyö, josta roikkui pitkä miekka ja yksi tikari, jonka tuppi oli erittäin koristeellinen. Lisäksi Aranilla oli pitkä, tummanvihreä viitta.
Ei häntä oikeastaan erottanut mitenkään muiden joukoista, hän näytti haltijalta muiden seassa.. paitsi että hänen kintereillään pysytteli kaksi henkivartijaa, joilla molemmilla oli armejan asu ja keihäät. Ei Aran olisi pahemmin vartijoita tarvinnut, mutta nyt kun oli niin levottomat ajat ja pettureita löytyi sieltä täältä, piti olla varovaisempi.
Nyt kun kokouksia oli pidetty jo muutama, Aran päätti pitää tauon ja käväistä pihalla. Hän laskeutui alas kaarevia, valkoisia portaitia, henki vartijat perässään, kunnes saapui alas ja käveli pitkähkön käytävän läpi oville. Hän oli laittanut hiuksensa kiinni, joten nämä eivät häirineet hänen näkökenttäänsä mitenkään.
Aran astui ulos ovista ja katseli ympärilleen. Ilmoittautumis pisteelle oli jo jonoa ihan kiitettävän paljon ja osa oli jo päässyt näyttämään taitojaan ampumaradalla ja kaksintaistelu kehässä... ja mikäs olisikaan sen mielenkiintoisempaa, kun nähdä miten nuoret pyrkyrit pärjäsivät. Joten, Aran suunnisti jousiammunta radalle ja jäi sivummalle seuraamaan yrittäjiä, kera kahden henkivartijan. Osa oli erittäin hyviä, osa pärjäsi jotenkuten ja.. no, osa ei nyt vain osannut.
Aran toivoi että Arathet, hänen neuvonantajansa, olisi myös ollut paikalla, mutta Art oli sanonut menevänsä tapaamaan veljiään, nyt kun häntä ei tarvittu niin kipeästi... mutta tämä oli luvannut tulla myöhemmin paikalle, mikäli vain ehtisi. No, Aran ei sitä enää märehtinyt vaan keskittyi seuraamaan ampujia, odottaen edes yhtä luonnon lahjakkuutta.
//Haysend ja Elensar tänne nääin ^^ //