You will get your revenge || Minttu


Laajat hiekkarannat reunustavat merta. Rantaviivaa tuntuu jatkuvan loputtomiin ja ranta onkin mainio paikka viettää kesäisen lämpimät päivät rentoutuen auringossa.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Elo 21, 2011 1:36

You will get your revenge || Minttu

//Jatkoa täältä //

Nimue

Evelynin peräännyttyä velhottaren luokse, otti tuo jälleen komennon ja sen enempiä kyselemättä teleporttasi kolmikon pois linnan muureilta, jättäen veljensä ja tuon ystävät omaan arvoonsa. Vielä hän palaisi ja silloin ei päässyt kukaan niin helpolla. Kolmikko katosi kuin tuhka tuuleen ja ilmestyi muutaman sekunnin päästä rannalle, säikyttäen parven lokkeja tiehensä ilmestyessään kultaiselle hiekalle.
Sää enteili myrskyä. Taivas oli pilvinen ja tuuli yltyi, saaden meren heittämään yhä suurempia ja suurempia aaltoja rannikkoon. Nimue vilkaisi ympärilleen. Ei ristin sielua, lokkien lisäksi. Hyvä. Ei hän voinut heitä muuallekkaan siirtää siltä seisomalta, kuin rannalle jonka oli nähnyt jo aikaisemmin. Ei hän tuntenut Cryptiä, joten siirtyminen tuntemattomiin paikkoihin oli sekä mahdotonta että vaarallista.

Velhotar vilkaisi Evelyniin näyttämättä minkäänlaisia tunteita kasvoiltaa. Äskeisen taistelun jäljiltä tuo oli pelottavan rauhallinen, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
"Mitä haluat palkkioksesi, Poison?" Oli ensimmäinen lause velhottaren suusta, tuon vihdoista viimein tarjotessa palkkiota avusta Evelynille.

Viesti Su Elo 21, 2011 1:53

Evelyn

Tyttö ja hänen ystävänsä, sekä velhotar ilmestyivät yht äkkiä rannalle. Evelynin ja Lupen ilmeet kertoivat kyllä ettei tämmöistä ollut heille ennen käynyt. Lupe alkoi voida jo paremmin, tuo siis selviäisi, hyvä. Meri näytti hermostuneelta ja se sopi hyvin ystävänsä menettäneen tytön mielitilaan. Pian luonnottoman tyynen näköinen luiseva akka alkoi kysellä mitä tyttö tahtoi palkkioksi.

Tyttö vaikeni ja katsoi hetken merta, sitten hän käänsi katseensa naiseen. "Pelastit ystäväni, siinä on jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta jos vain sallit minun pyytää niin tahdon sen aaverakin turkista rukkaset ennenkuin lumi laskeutuu maahan. Sinun ei tarvitse sitä tehdä, riittää että opastat löytämään sen friikin uudestaan ja annat muutaman vinkin mitä teen jos se tekee taas niitä sirkustemppujaan." Tyttö koitti ilmaista naiselle kiitoollisuuttaan kun oli auttanut hänen ystävänsä elävien kirjoihin, ilman sitä ihme litkua olisi Lupekin kylmä kuin kivi. Samalla hänen sisällään kytevä koston himo paistoi kasvoilta, hän tiesi ettei madame pitäisi ideasta että hänen ainoa miehistönsä jäsen joka ei ole vastuussa toisen elämän menettämisestä tahrisi sielunsa jonkun toisen verellä, mutta tämä
asia oli sellainen missä ei Evelyn kuuntelisi edes kapteeniaan.

//Here i am !//
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Elo 21, 2011 2:41

Nimue

Velhotar kuunteli kylmin katsein Evelynin puheet. Tuo oli kiitollinen ystävänsä pelastamisesta. Nimuelle se oli se ja sama, olisiko tuo selvinnyt, mutta ei sitä ääneen sanonut. Ehkä oli parasta esittää ystävällistä tälle neidille. Hänestä saattaisi tulla hyväkin rikoskumppani. Sitten Evelyn pyysi pientä avustusta saadakseen aavekoirasta itselleen kintaat ennen lumien laskeutumista. Velhotar nosti nopean virneen kasvoilleen, joka laski yhtä nopeasti mitä oli noussutkin.
"Lupaan auttaa sinua parhaani mukaan" Velhotar vastasi "Mutta vain, jos suostut rikoskumppanikseni. Tarvitsen jonkun, joka tuntee tämän valtakunnan ja osaa liikkua paikoista toiseen. Oppaan, niin sanotusti. Olen varma, että törmäämme rakkiin uudemman kerran, jahka tapaan taas veljeni.. Ja sillä kertaa, voimme keskittyä molemmat tappamaan koiraa" Nimue jatkoi, nostaen kasvoillensa virneen.

Kyllä hänkin halusi koirasta eroon päästä. Ei sen takia, että tuo olisi häntä loukannut, ärsyttävä tai muuten vain turpiinsa kerjäävää sorttia. Nimue halusi tappaa koiran, koska se selvästi oli tärkeäkin henkilö veljellensä. Mitä enemmän tuon läheisiä hän saisi tapettua, sitä parempi. Oli ihanaa nähdä veljensä kärsivän, niin fyysisesti kuin psyykkisestikkin.

Viesti Su Elo 21, 2011 2:57

Evelyn

Tyttö mietti hetken ja kuuli kun Lupe vaikeroi ettei tuo saisi suostua, siitä tulisi aivan liikaa ongelmia tytölle ja hyvässä lykyssä koko miehistölle. Evelyn kuunteli vaitonaisena toisen selitystä. Sitten katse kohosi velhottareen. "Kiinni veti." Tyttö sanoi saaden ystävänsä tiuskaisemaan sanat ääliö ja penikka. Jos Lupe ei olisi niin heikossa hapessa niin olisi Eve huitaissut nyrkillä, muttei nyt siinäpä kitisi, eipähän paljoa kiinnosta.
"Liikun Cryptin kaduilla kuin varjo yössä jos vain tahon, tunnen jo lähes joka kolkan sekä minulla apujoukkoja jokapuolella. Jos törmäät miehistön jäseniin ja mainitset Daisuken sekä poisonin niin hekin kyllä auttavat." Evelyn selitti toiselle tehden selväksi ettei tätä tulla katumaan.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Elo 31, 2011 1:35

Nimue

Tyttö pohti sopimusta hetken aikaa. Tuon ystävä ei selvästikkään ollut sopimuksen kannalla ja yrittikin kääntää Evelynin päätä. Mutta turhaan, tuo löi sopimuksen kiinni. Mikäli Lupe olisi onnistunut saamaan Evelynin toisiin ajatuksiin, olisi velhotar napauttanut tuota sauvallansa ja käskenyt olemaan hiljaa. Evelyn oli liian arvokas kumppani ehdokas menetettäväksi.
Evelyn kertoi myös tuntevansa jo lähes joka kolkan ja omistavansa apujoukkoja siellä täällä. Lisäksi tuo kertoi, että miehistönsä varmasti auttaisi, mikäli Nimue vain mainitsisi Daisuken sekä Poisonin. Lupaavaa. Hän sai käyttöönsä valtavan verkoston, liittoutumalla tämän yhden tytön kanssa.

"Miehistön.... Oletteko kenties merirosvoja?" Nimue kysyi yllättäen, yhdistäen nämä kaksi nyt toisiinsa. Ei hän ollut vielä stiä Evelyniltä kysynytkään. Ja hän epäili suuresti, ettei tyttö ollut ihan kauppalaivaston väkeä. Ainakin näin hän oletti.

Viesti Ke Elo 31, 2011 2:52

Evelyn

Velhotar uteli oliko Evelyn ja hänen ystävänsä merirosvoja. Siihe tuli tavan omainen vastaus. "Riippuu kuka kysyy." Evelyn sanoi automaattisesti ja tottuneesti, se aina riippui siitä kuka kysyi. Nopeasti neito kuitenkin lisäsi myöntävän vastauksen, kyllä he olivat merirosvoja, eivät vain pahimmasta päästä.
"Asia on siis sovittu, vien Lupen laivaan lepäämään. Laivamme on miltei mustaa puuta ja kaiteita koristaa sininen väri, et voi erehtyä. Jos tarvitset jotain niin minut kyllä löytää jos osaa etsiä." Evelyn vielä lisäsi ja alkoi sitten taluttaa ystäväänsä kohti laivaa.
"Hullu tajuatko mitä teet !?" Lupe kuiskasi Evelle heti kun Nimue vain jäi selän puolelle. "Daisuke ei tahtoisi sinun tekevän mitään tuollaista." Lupe jatkoi yrittäen vakuuttaa Evelle tämän olevan huono idea.
"Mainitse Daisuke vielä kerrankin niin nukut kalojen kanssa." Evelyn sanoi kylmästi samalla kun kyyneleet alkoivat valua silmistä. Evelyn tunsi Daisuken hyvin, ja tiesi että mitä Lupe oli sanonut pitäisi paikkansa, mutta jos koirille ei osoita kuka on isäntä niin koira alkaa koetella rajoja, sitähän ei tahdota, eihän ?
Avatar

Monarkki

Viestit: 14221

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Syys 05, 2011 1:02

Nimue

"Selvästi lain väärällä puolella oleva henkilö" Oli Nimuen vastaus Evelynin toteamukseen. Nuo selvästi olivat merirosvoja. Mikäli eivät olisi olleet, olisi Evelyn todennäköisesti kiistänyt moisen väitteen ja ankarasti.
Evelyn kertoi vievänsä Lupen laivaan lepäämään. Velhotar jäi katselemaan hetkeksi tuota kaksikkoa, josta Lupe ei selvästikään ollut vieläkään Evelynin sopimuksen kannalla. Velhotar ehti jo pelästyä, että tuo mies saisi mahdollisesti käännettyä Evelynin pään. Niin ei kuitenkaan näyttänyt yhäkään tapahtuvan. Evelyn oli täynnä kostonhimoa aavekoiraa kohtaan. Hyvä, koston ajamia ihmisiä oli helppo käsitellä. Näin Nimuen mielestä.

Äkkiä Velhotar oli ilmestynyt Evelynin ja Lupen luokse, kääntyen miehen puoleen.
"Vihan ja surun katkeroimaa naista ei kannata ärsyttää" Velhotar totesi Lupelle, kääntyen sitten Evelynin puoleen.
"Saat kyllä kostosi.. Mutta nyt minulla on muita hankkeita toteutettavana. Ota tämä" Velhotar sanoi ja ojensi taskunsa pohjalta Evelynille meren sinisen, ovaalin muotoisen jalokiven "Kun haluat, että etsin sinut käsiini, purista kiveä lujaa ja kuiskaa sille nimesi.. Löydän sinut kyllä".
Noiden sanojen jälkeen Velhotar katsoi hetkenaikaa merkittävästi Evelyniä, kunnes kääntyi kannoillaan ja lähti kävelemään pois päin. Ei hyvästejä, sillä he tulisivat vielä tapaamaan...

Viesti Ma Syys 05, 2011 4:32

Evelyn

Lupen leuka loksahti auki kun velhotar ilmestyi tuosta vain kaksikon eteen, Lupen sanat taisivat sittenkin kantautua velhon korviin...
Nimue antoi Evelynille sinisen kiven ja sanoi että sen avulla tyttö voisi kutsua tuon luokseen, neito ei kiitellyt erityisemmin vaan nyökkäsi vastaukseksi, asia oli nyt ymmärretty.
Hetken katseiden kohtaamisen jälkeen velhotar kääntyi ja lähti pois.
Evelyn ei sanonut sanaakaan vaan jatkoi Lupen kanssa matkaa kohti laivaa.


//Wuhuu ! Oliko se tässä ? Kiitos pelistä !

Paluu Ranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö